Äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä heti kun on tehnyt positiivisen raskaustestin. Puhelimessa varataan ensimmäinen neuvola-aika.

Milloin äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä?

Oman alueensa äitiysneuvolaan on hyvä soittaa heti kun on tehnyt positiivisen raskaustestin. Puhelimessa terveydenhoitaja käy läpi odottajan perustiedot, ja neuvoo, mitä alkuraskaudessa on syytä ottaa huomioon. Hoitaja kertoo myös neuvolan toiminnasta. Samalla varataan aika ensikäynnille. Jos odottajalla on jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes, tai säännöllinen lääkitys, asiasta kannattaa mainita jo aikaa varatessa.

Milloin neuvolaan mennään ensimmäistä kertaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensikäynti on raskausviikoilla 8.–10. Sitä ennen täytetään perustietolomake, joka löytyy yleensä kotikunnan internetsivuilta. Lomakkeessa kysytään henkilötietojen lisäksi myös mm. mahdollisista aiemmista synnytyksistä ja vanhempien ja lähisuvun sairauksista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Montako kertaa äitiysneuvolassa käydään?

Terveystarkastuksia järjestetään raskausaikana ensisynnyttäjälle vähintään yhdeksän ja uudelleensynnyttäjälle vähintään kahdeksan. Näihin käynteihin sisältyy yksi laaja terveystarkastus koko perheelle ja kaksi lääkärintarkastusta odottajalle.

Näihin kuuluvat myös ensisynnyttäjälle tarjottavat kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30–32) ja toinen synnytyksen jälkeen (1–7 vrk kotiutumisesta). Uudelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi kotikäynti synnytyksen jälkeen.

Tarpeen mukaan käyntejä voidaan järjestää enemmänkin.

Pitääkö tulla yksin vai saako ottaa miehen mukaan?

Molemmat vanhemmat ovat aina lämpimästi tervetulleita neuvolaan. Varsinkin ensikäynnillä on suotavaa, että puolisokin on mukana.

Mitä ensikäynnillä tapahtuu?

Ensikäynnille varataan aikaa yleensä puolitoista tuntia. Jo ensimmäisellä kerralla määritetään laskettu aika. Sen laskemiseksi tarvitaan arvio kuukautiskierron kestosta ja edellisten kuukautisten alkamisajasta.

Tapaamisella keskustellaan ruokavaliosta, elämäntavoista ja päihteiden käytöstä. Myös sairaushistoria ja työ ja sen riskitekijät otetaan puheeksi. Molemmat vanhemmat täyttävät alkoholinkäyttöä kartoittavan ns. Audit-lomakkeen, ja se käydään tapaamisella läpi. Terveydenhoitaja kertoo myös sikiöseulonnoista ja ultraäänitutkimuksista sekä siitä, mitä tapahtuu seuraavilla neuvolakäynneillä.

Tietoa saa myös sikiön kehityksestä, raskaudesta ja sen seurannasta.

Keskustelun jälkeen odottajalle tehdään perustutkimus: mitataan pituus, paino ja verenpaine sekä lasketaan painoindeksi. Verinäytteestä tutkitaan hemoglobiini, veriryhmä ja vasta-aineet sekä kuppa, hepatiitti B ja HIV.

Virtsanäytteestä puolestaan mitataan bakteerit ja sokeri- sekä valkuaisainepitoisuus. Virtsanäytettä varten pitää olla pissaamatta noin neljä tuntia.

Ensimmäisellä kerralla odottaja saa myös neuvolakortin. Korttiin kirjataan raskauden aikana tehdyt tutkimukset ja tiedot raskauden etenemisestä. Tuliaisina kotiin äiti saa lopuksi pinon opasvihkosia, jossa kerrotaan raskaudesta ja sikiön kehityksestä.

Lähde: THL ja Odottavan äidin käsikirja (Duodecim)

Lue lisää:

Mitä kummaa? Neuvolakortin uusi väri kiihdyttää äitejä

Näin merkittävästi naisen paino vaikuttaa raskaaksi tuloon

13 asiaa, joita raskaana olevat naiset tekevät

Meillä tehtiin Audit joskus 3. tai 4. käyntikerralla. Tai siis se annettiin kotiin täytettäväksi ja käytiin läpi seuraavalla kerralla. Verikokeitakaan ei otettu ensimmäisellä kerralla, sormenpäästä ehkä, mutta muita verikokeita varten varattiin aika eri paikassa sijaitsevaan labraan. Näin ne vaihtelee käytännöt paikkakuntien mukaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla