Äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä heti kun on tehnyt positiivisen raskaustestin. Puhelimessa varataan ensimmäinen neuvola-aika.

Milloin äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä?

Oman alueensa äitiysneuvolaan on hyvä soittaa heti kun on tehnyt positiivisen raskaustestin. Puhelimessa terveydenhoitaja käy läpi odottajan perustiedot, ja neuvoo, mitä alkuraskaudessa on syytä ottaa huomioon. Hoitaja kertoo myös neuvolan toiminnasta. Samalla varataan aika ensikäynnille. Jos odottajalla on jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes, tai säännöllinen lääkitys, asiasta kannattaa mainita jo aikaa varatessa.

Milloin neuvolaan mennään ensimmäistä kertaa?

Ensikäynti on raskausviikoilla 8.–10. Sitä ennen täytetään perustietolomake, joka löytyy yleensä kotikunnan internetsivuilta. Lomakkeessa kysytään henkilötietojen lisäksi myös mm. mahdollisista aiemmista synnytyksistä ja vanhempien ja lähisuvun sairauksista.

Montako kertaa äitiysneuvolassa käydään?

Terveystarkastuksia järjestetään raskausaikana ensisynnyttäjälle vähintään yhdeksän ja uudelleensynnyttäjälle vähintään kahdeksan. Näihin käynteihin sisältyy yksi laaja terveystarkastus koko perheelle ja kaksi lääkärintarkastusta odottajalle.

Näihin kuuluvat myös ensisynnyttäjälle tarjottavat kaksi kotikäyntiä, joista toinen on raskausaikana (raskausviikoilla 30–32) ja toinen synnytyksen jälkeen (1–7 vrk kotiutumisesta). Uudelleensynnyttäjälle tarjotaan yksi kotikäynti synnytyksen jälkeen.

Tarpeen mukaan käyntejä voidaan järjestää enemmänkin.

Pitääkö tulla yksin vai saako ottaa miehen mukaan?

Molemmat vanhemmat ovat aina lämpimästi tervetulleita neuvolaan. Varsinkin ensikäynnillä on suotavaa, että puolisokin on mukana.

Mitä ensikäynnillä tapahtuu?

Ensikäynnille varataan aikaa yleensä puolitoista tuntia. Jo ensimmäisellä kerralla määritetään laskettu aika. Sen laskemiseksi tarvitaan arvio kuukautiskierron kestosta ja edellisten kuukautisten alkamisajasta.

Tapaamisella keskustellaan ruokavaliosta, elämäntavoista ja päihteiden käytöstä. Myös sairaushistoria ja työ ja sen riskitekijät otetaan puheeksi. Molemmat vanhemmat täyttävät alkoholinkäyttöä kartoittavan ns. Audit-lomakkeen, ja se käydään tapaamisella läpi. Terveydenhoitaja kertoo myös sikiöseulonnoista ja ultraäänitutkimuksista sekä siitä, mitä tapahtuu seuraavilla neuvolakäynneillä.

Tietoa saa myös sikiön kehityksestä, raskaudesta ja sen seurannasta.

Keskustelun jälkeen odottajalle tehdään perustutkimus: mitataan pituus, paino ja verenpaine sekä lasketaan painoindeksi. Verinäytteestä tutkitaan hemoglobiini, veriryhmä ja vasta-aineet sekä kuppa, hepatiitti B ja HIV.

Virtsanäytteestä puolestaan mitataan bakteerit ja sokeri- sekä valkuaisainepitoisuus. Virtsanäytettä varten pitää olla pissaamatta noin neljä tuntia.

Ensimmäisellä kerralla odottaja saa myös neuvolakortin. Korttiin kirjataan raskauden aikana tehdyt tutkimukset ja tiedot raskauden etenemisestä. Tuliaisina kotiin äiti saa lopuksi pinon opasvihkosia, jossa kerrotaan raskaudesta ja sikiön kehityksestä.

Lähde: THL ja Odottavan äidin käsikirja (Duodecim)

Lue lisää:

Mitä kummaa? Neuvolakortin uusi väri kiihdyttää äitejä

Näin merkittävästi naisen paino vaikuttaa raskaaksi tuloon

13 asiaa, joita raskaana olevat naiset tekevät

Vierailija

Mitä tapahtuu ensikäynnillä äitiysneuvolassa?

Meillä tehtiin Audit joskus 3. tai 4. käyntikerralla. Tai siis se annettiin kotiin täytettäväksi ja käytiin läpi seuraavalla kerralla. Verikokeitakaan ei otettu ensimmäisellä kerralla, sormenpäästä ehkä, mutta muita verikokeita varten varattiin aika eri paikassa sijaitsevaan labraan. Näin ne vaihtelee käytännöt paikkakuntien mukaan.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suvin perhe kasvaa ensi vuoden puolella.

Huippumalli Suvi Riggs, 29, odottaa toista lastaan. Suvi julkisti asian omalla Instagram-tilillään, jonne postasi kaksi suloista kuvaa: ultraäänikuvan pienistä varpaista sekä otoksen, jossa Suvin esikoinen Juniper näyttää kurkkivan ultraääniruutua yhdessä äidin kanssa. 

 

👣♥️

Henkilön suviriggs (@suviriggs) jakama julkaisu

29-vuotias Suvi on naimisissa yhdysvaltalaisen näyttelijän Tyler Riggsin, 31, kanssa. Los Angelesiin asettunut pariskunta juhli viisivuotishääpäiväänsä elokuussa. Heidän tyttärensä Juniper syntyi viime vuoden joulukuussa, joten sisarusten ikäero ei pääse kasvamaan kovin isoksi. 

Suvi nousi julkisuuteen aikoinaan Suomen huippumalli haussa -ohjelmasta, ja on sen jälkeen ollut kansainvälisesti menestynein suomalainen malli ikinä. Nyt hän elää vahvasti lastensa ehdoilla. 

– Näytösmallit ovat niin laihoja. Imetän vielä ja haluan kehoni toimivan vauvan parhaaksi. En halua ajatella, että söinkö nyt liikaa, vaan haluan olla terve. Näytökset saavat nyt odottaa, Suvi kertoi Elle-lehdelle tänä syksynä

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Synnytyssalissa hyvin erilaisiakin perheitä yhdistää yksi asia. Se on halu tarjota turvallinen syli.

Miltä näyttää satavuotias Suomi? Jos haluat tietää, kysy ennemmin kätilöltä kuin presidentiltä. Meistä jokainen on tullut maailmaan kätilön käsien kautta, ja synnytyssairaalasta näkee koko Suomen.

Suomi on suuri joukko ihmisiä, joita erottavat erilaiset arvot, mielipiteet ja elämäntavat, mutta yhdistää halu pitää huolta lapsistaan. Se on turvallisia sylejä ja turvakaukaloita autojen takapenkeillä.

Suomi on myös pienempi joukko ihmisiä, joita erottavat erilaiset kovat kohtalot, mutta yhdistävät osattomuus ja sukupolvelta seuraavalle siirtyvä näköalojen puute.

Synnytyssairaala on viimeinen paikka, jossa kaikki ovat samalla viivalla. Kun vastasyntyneet kannetaan sairaalan ovesta ulos, heidän polkunsa eivät risteä ehkä koskaan.

Kätilönä saan katsella lähelle ja kauas. Pääsen kurkistamaan yksityisalueelle: parisuhteisiin, perheisiin, pelkoihin ja toiveisiin. Samalla näen ison kuvan: sosiaaliluokat, valtarakenteet ja sukupuoliroolit.

Naisella on oikeus omaan kehoonsa ja synnytyskokemukseen, mutta kuullaanko naisen tarpeita vieläkään riittävästi?

Se, miten systeemimme kohtelee synnyttäjiä, kertoo siitä, miten ylipäätään suhtaudumme naisiin ja tasa-arvoon. Kaukana ei ole se aika, kun synnytyssairaalassa saattoi olla vastassa kauhujen kätilö, joka käskytti hiljaiseksi, ajoi karvat kysymättä ja murjaisi huonon vitsin ylimääräisestä ”isännän tikistä”. Nyt naisella on oikeus omaan kehoonsa ja synnytyskokemukseen, mutta kuullaanko naisen tarpeita vieläkään riittävästi?

Se, miten systeemimme kohtelee isiä, kertoo siitä, miten ylipäätään suhtaudumme miehiin ja tasa-arvoon. Kovin kaukana ei ole se aika, kun isillä ei ollut asiaa synnytyssairaalan ulko-ovea pidemmälle. Nyt isä leikkaa napanuoran, kylvettää ja kuvaa kännykällä, mutta riittääkö se evääksi jaettuun vanhemmuuteen?

Se, miten systeemimme kohtelee erilaisia perheitä, kertoo siitä, millä tavalla ylipäätään pidämme huolta toisistamme. Onko jokainen vastasyntynyt niin arvokas, ettei kenenkään anneta tipahtaa läpi turvaverkosta?

Suomi on Crocseja ja lakeerikenkiä, leijonariipuksia ja hijab-huiveja – ja kaikkea siltä väliltä.

Synnytyssairaalassa ei tehdä politiikkaa, mutta politiikan tulokset näkyvät siellä selvemmin kuin missään. Suomi on Crocseja ja lakeerikenkiä, leijonariipuksia ja hijab-huiveja – ja kaikkea siltä väliltä.

Kätilönä haluan varjella muutakin kuin välilihaa. Perhe kerrallaan.

Laura Kosonen on kätilö ja toimittaja sekä asiapentti, joka haaveilee stand up -koomikon urasta.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.