Entä saako silloin käyttää korkkareita? 9 vastausta raskausajan jalkavaivoihin.

1. Miksi jalka kasvaa raskauden aikana?

Jalkaterien kasvu johtuu hormonitoiminnan muutoksista, joiden seurauksena nivelsiteet löystyvät. Niveliä ympäröivän sidekudoksen löystyminen saa jalat ikään kuin lösähtämään. Myös painonnousu voi hieman vaikuttaa jalan koon kasvuun. Uusimpien tutkimusten mukaan jalkaterä voi kasvaa jopa kaksi kengännumeroa raskauden aikana.

Tyypillistä on se, että jalkaterä pitenee ja levenee. Jalan sisäkaari laskeutuu alemmas. Tutkimusten mukaan näitä muutoksia ilmenee yleensä ensimmäisen raskauden aikana. Seuraavilla raskauksilla ei näyttäisi olevan vaikutuksia jalan koon muutoksiin.

2. Palautuvatko jalat raskauden jälkeen?

Sidekudoksen löystymisen aiheuttama jalan koon kasvu on pysyvää, eikä jalka enää pienene. Eniten kasvavat niiden naisten jalat, joilla on perinnöllisistä syistä löysät nivelsiteet. Kenkien tai pohjallisten valinnoilla ei voi vaikuttaa jalan kasvuun.

Tarvittaessa kannattaa ostaa uudet, sopivan kokoiset kengät ja luopua vanhoista. Oikean kokoisissa kengissä jalkoihin ei tule kivuliaita virheasentoja.

Etenkin loppuraskauden aikana jalat voivat olla myös turvonneet, mutta turvotus häviää itsestään raskauden jälkeen.

3. Mistä jalkojen väsymisen tunne johtuu?

Laskimoiden heikentyneestä verenkierrosta. Kasvava vatsa painaa lantion suuria verisuonia ja myös hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat laskimoiden toimintaan. Laskimot kuljettavat verta alaraajoista sydämeen.

Kun verta pakkautuu laskimoihin, nestettä tihkuu verisuonten ulkopuolelle, jolloin syntyy turvotusta ja väsymisen tunnetta, jotka ovat tavallisimpia raskauteen liittyviä jalkavaivoja. Laskimoissa on läppiä, jotka tehostavat laskimoverenkiertoa. Jos turvotus jatkuu pitkään, paine laskimoissa kasvaa ja läpät pettävät. Pinnalliset laskimot pullistuvat paineen vuoksi, jolloin syntyy suonikohjuja.

4. Voiko suonikohjuja torjua tukisukilla?

Kyllä, sillä suonikohjut ja muut laskimovaivat ovat vahvasti perinnöllisiä. Jos lähisukulaisilla on suonikohjuja, voi odottaa, että niitä tulee itsellekin raskauden aikana. Lääkinnällisten hoitosukkien käyttö kannattaa silloin aloittaa jo alkuraskauden aikana.

Hoitosukkien teho perustuu siihen, että ne laskevat laskimopainetta jaloissa. Hoitosukat kannattaa hankkia terveystuotteisiin erikoistuneista liikkeistä jalkojen mittojen mukaan, jotta niiden puristusvoima olisi oikea.

Hoitosukissa on suurempi puristusvoima kuin lentosukissa, joita myydään esimerkiksi marketeissa.

5. Voiko turvotusta helpottaa itse?

Tavallinen, reipas kävely on parasta turvotusta vähentävää liikuntaa. Kävellessä pohjelihas ja jalkapohjan lihakset supistuvat pumpaten samalla verta laskimoihin.

Turvotusta esiintyy yleensä eniten iltaisin. Sitä voi helpottaa pitämällä jalkoja ylhäällä niin, että jalat ovat kahdestakymmenestä minuutista puoleen tuntiin sydämen tason yläpuolella.

Kannattaa myös valita vaatteita, jotka ovat nivusten kohdalta väljiä, etteivät nivusten suuret laskimot joudu puristuksiin.

6. Millaisia kenkiä raskauden aikana kannattaa käyttää?

Mahdollisimman ohutpohjaisia, matalakorkoisia ja päkiän kohdalta taipuisia. Kun kengänpohja on ohut ja taipuu päkiän kohdalta, jalkaterän lihakset toimivat kävellessä normaalisti. Riittävän matala korko puolestaan tehostaa pohjelihaksen toimintaa.

Kengissä on hyvä olla nauha-, tarra- tai muu säädettävä kiinnitys. Silloin turvotus ei estä kengän käyttöä.

7. Pitääkö korkokengät unohtaa odottaessa?

Ei, mutta niiden käyttö kannattaa jättää juhla- ja muihin erikoistilaisuuksiin. Arkikengissä korkoa olisi hyvä olla enintään kaksi senttiä.

Korkeakorkoiset kengät heikentävät säären takaosan lihasten toimintaa, mikä lisää turvotusta. Korkeakorkoisten kenkien jatkuva käyttö voi aiheuttaa laskimovaivoja kuten suonikohjuja.

8. Kumpi rasittaa odottajan jalkoja enemmän, istuma- vai seisomatyö?

Kumpikin, jos istumista tai seisomista on työssä paljon, sillä paikallaan istuminen ja seisominen heikentää alaraajojen verenkiertoa.

On hyvä pyrkiä pitämään pientä taukojumppaa noin tunnin välein. Esimerkiksi pienet kyykkyliikkeet seisten vilkastuttavat jalkojen verenkiertoa ja voivat ehkäistä turvotusta.

9. Miksi jalkoja kannattaa rasvata?

Jalkojen rasvaaminen pitää ihon joustavana, ja se ehkäisee jalkapohjien kovettumien syntyä. Yleensä kehon paino kuormittaa jalkaterää tasaisesti.

Tutkimusten mukaan raskauden aikana kehon painopiste muuttuu niin, että painetta kohdistuu erityisesti jalkaterän etuosan ulkoreunoille. Kuormitusalueille syntyy helposti kovettumia.

Jos kovettunut iho rikkoontuu, vaurioituneeseen kohtaan voi tulla infektio. Syntyneitä kovettumia kannattaa hoitaa pesemällä jalat joka päivä, ja rasvaamalla ne pesun jälkeen.

Asiantuntijana terveydenhuollon maisteri, jalkaterapeutti Riitta Saarikoski

Lähteet: Irmeli Liukkonen ja Riitta Saarikoski (toim.): Jalat ja terveys, Duodecim. Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen (toim.): Terveet Jalat, Duodecim.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.