Valmistautunut äiti on usein tyytyväinen synnytykseensä.

1. En voi etukäteen tietää, miten synnytykseni sujuu. Miksi minun kannattaa valmistautua?

Synnytykseen tulisi aina valmistautua sellaisella tavalla, joka itsestä tuntuu hyvältä. Hyvin valmentautunut äiti, joka on saanut synnytyksen aikana kätilön tukea ja jota on kuunneltu sekä tuettu, on usein tyytyväisempi synnytyskokemukseensa. Jos äitiä on kuunneltu ja tuettu omissa toiveissaan, kokemus pysyy positiivisena, vaikka synnytyksen kulku ei menisikään täysin suunnitelmien mukaan.

On tärkeää tietää, mitä kehossa tapahtuu synnytyksen aikana. Kukaan meistä ei lähde maratonillekaan ilman treeniä ja mielikuvaharjoittelua tai ymmärrystä omasta kehosta. Tankkaamisella ja nesteytykselläkin on merkitystä. Kohtu on lihas ja toimii muiden lihasten tavoin tehokkaammin hyvin ravittuna sekä nesteytettynä.

2. Milloin valmistautuminen kannattaa aloittaa?

Koko raskauden olisi hyvä pysyä liikkeessä ja venytellä. Lisäksi kannattaa tehdä asioita, joista saa mielenrauhaa ja jotka vahvistavat oman kehon voimavaroja. Monille sopivat jooga ja hengitysharjoitukset.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Toisinaan työstressi vaikuttaa niin, että odottaja pystyy vasta äitiysloman alettua antautumaan raskaudelle ja rentoutumaan. Olipa kyse sitten fyysisestä liikkeestä tai henkisestä valmistautumisesta, koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua asiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Millaisesta liikunnasta on apua?

Normaalissa raskaudessa omia liikuntaharrastuksia voi melko turvallisesti jatkaa oman voinnin mukaan lähes raskauden loppuun saakka. Jo päivittäisten kävelylenkkien on tutkittu vaikuttavan sujuvampaan synnytykseen. Kävely pitää yleiskuntoa yllä, venyttää nivusia ja pitää nivelet liikkuvina. Liike auttaa myös vauvaa asettumaan lantioon paremmin.

Pallopelit, ratsastus ja muut voimakkaasti kohtua hölskyttävät lajit kannattaa jättää tauolle viimeistään raskauden puolivälin jälkeen.

Ihan kaikkia ryhmäliikuntatunteja ei suositella raskaana oleville, sillä vääränlainen harjoittelu voi esimerkiksi lisätä mahdollista yliliikkuvuutta, luoda tarpeetonta jännitystä lantionpohjaan ja syviin vatsalihaksiin, pahentaa liitoskipuja tai lisätä riskiä vatsalihasten erkaumaan.

Raskauteen suunnitelluilla liikuntatunneilla taas huomioidaan kehossa tapahtuvat muutokset. Tunnit ovat turvallisia ja parantavat usein odotusajan hyvinvointia. Keholleen kannattaa olla armollinen, sillä raskaana tarvitsee tavallista enemmän lepoa.

4. Pelkään repeämistä. Voinko vaikuttaa siihen jotenkin?

Tulehtunut kudos repeää herkemmin kuin terve, joten emättimen bakteeritasapainosta tulee huolehtia ja hiiva- sekä emätintulehdukset hoitaa  huolellisesti. Probiootit ja emättimeen asetettavat maitohappobakteerikapselit auttavat. 

Öljy ja säännöllinen hieronta tietyin liikkein saattavat valmistaa välilihaa synnytystä varten. Välilihaa voi hoitaa sille tarkoitetulla öljyllä esimerkiksi viikosta 35 eteenpäin. Välilihan hellävaraiseen venyttelyyn löytyy myös ohjeita.

5. Synnytyslaulu ja -tanssi tuntuvat minusta pöhköiltä ajatuksilta. Onko niitä pakko opetella?

Ei ole, mutta laulu auttaa syventämään hengitystä, joka voi tuntua vauvan kasvaessa tukalalta. Lisäksi matalien äänten laulaminen rentouttaa kasvot, kurkunpään ja lantionpohjan, mikä on oleellista synnytyksessä. Synnytyslaulun harjoittelu lisää uskallusta äänenkäyttöön synnytyksessä, jossa ääni ja syvä hengitys voivat helpottaa kipua merkittävästi.

Synnytyksessä ei tarvitse tanssia, mutta kannattaa muistaa, että liike auttaa vauvaa navigoimaan läpi lantion. Liikkumalla äiti siis helpottaa vauvan tehtävää.

6. Onko rentoutus­harjoituksista hyötyä?

Kyllä on. Rentoutusharjoitukset, hengitykseen keskittyminen ja mindfulness laskevat sykettä ja verenpainetta, syventävät hengitystä, vahvistavat parasympaattista hermostoa ja vähentävät stressiä. Tämä kaikki lisää äidin ja vauvan fyysistä hyvinvointia. Syvä hengitys voi olla synnytyksessä todella tärkeä kivunlievitys- ja mielenrauhoituskeino.

7. Voiko synnytysasentoja harjoitella etukäteen?

Kyllä voi. Silloin synnytyksessäkin on helpompi löytää itselleen mukavimmat asennot, äänet ja liikkeet.

Kannattaa kokeilla vaikkapa erikorkuisia nojailuasentoja, epäsymmetrisiä asentoja, roikkumista ja jumppapallon monipuolista käyttöä sekä löytää asennot, joissa on helppo rentoutua ja levätä sekä mukava liikuttaa lantiota. Lantion liike helpottaa usein synnytyskipua ja auttaa sietämään supistuksia.

Asento- ja liikeharjoituksista on apua avautumisvaiheessa, jossa synnyttäjän tulisi rentoutua ja vastaanottaa supistukset. Hyvät liikkeet, asennot ja äänet auttavat työskentelemään kehon kanssa.

Harjoittelu voi auttaa löytämään ergonomisen asennon ponnistusvaiheeseen. Se myös voi lisätä luottamusta oman kehon toimintaan, omiin voimiin ja kykyyn synnyttää. Tällä on todella suuri merkitys esimerkiksi synnytyspelon kannalta.

Asiantuntijat: joogaohjaaja ja doula Hanna-Mari Nieminen ja kätilö Johanna Honkanen, Naistenklinikka. Lähteenä myös: Pelekääkkö nää liikkua? Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan.

Moonika

Itse valmistuin omaan synnytykseeni kaikilla keinoilla mitä keksiin; katsoin videoita, luin synnytyskertomuksia (hyviä ja huonoja), tein mammajoogaa, kävin synnytysvalmennuksessa, opettelin hengitystä, tutustuin lääkkeellisiin ja lääkkeettömiin kivunlievityksiin ja eri synnytysasentoihin. Mikään ei valmistanut minua siihen mikä oikeasti odotti, mikään ei mennyt niinkuin itse ajatteli, vaikka miten yritti pitää mielen avoinna kaikille vaihtoehdoille ja tapahtumille. Mutta, loppu hyvin kaikki hyvin, saatiin monen mutkan ja viikon vastasyntyneitten tehon kautta ihana tyttö kotiin :) Ensikertalaisen, kuten itsekin olin, on mahdotonta tietää mitä edessä on. Ehkä toisella kierroksella on sitten realistisemmat ajatukset.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla