Mietin, mitkä asiat määrittelevät sen, minkä kokoinen vauva on syntyessään. Vaikuttaako esimerkiksi äidin ruokavalio vauvan kokoon?

Terveydenhoitaja Mia Astikainen:

Vauvat painavat syntyessään keskimäärin 3 500 grammaa ja ovat noin 50 senttimetriä pitkiä. Normaalipaino vaihtelee kuitenkin 2 700–4 500 gramman välillä. Poikavauvat painavat keskimäärin enemmän kuin tyttövauvat.

Jos vauva painaa alle 2 500 grammaa, puhutaan keskosesta, ja jos vauva painaa yli 4 500 grammaa, on hän poikkeuksellisen kookas. Vuonna 2010 yli neljän kilon painoisia vauvoja oli kaikista Suomessa syntyneistä hiukan alle 17 prosenttia ja alle 2 500 gramman painoisia alle viisi prosenttia.

Jos äiti tupakoi, on vauva todennäköisemmin pienipainoinen. Myös äidin ruokavalio vaikuttaa vauvan kokoon. Suurikokoisia vauvoja synnyttävät yleensä äidit, joilla on ylipainoa raskauden alkaessa tai joiden paino nousee huomattavasti raskauden aikana sekä äidit, joilla on raskausdiabetes.

Raskausdiabetesta hoidetaan yleisimmin ruokavaliolla ja elämäntapamuutoksilla. Silti vauvan kasvamista isokokoiseksi ei aina voida estää.

Ennen raskausviikkoa 30 tehdyillä painoarvioilla ei ole juurikaan merkitystä vauvan lopullisen syntymäpainon arvioinnissa. Vauva kerryttää puolet syntymäpainostaan kohdussa viimeisten 8–10 raskausviikon aikana. Raskausviikosta 32 eteenpäin vauvan paino nousee noin 250 grammaa viikossa.

Jos neuvolassa herää epäilys vauvan epätavallisen isosta koosta, äiti saa lähetteen äitiyspoliklinikalle synnytyksen suunnittelua varten.

Vauva 5/2015

Kysy lisää!

Voit kysyä Mialta myös Vauvan nettisivuilla, ja saat nopean vastauksen. Katso vauva.fi/terveydenhoitaja.

Poiminta
Minne syntyvät Suomi-vauvat lähivuosina? Kuva: Amanda Aho

Tuleeko jättisairaaloista synnytystehtaita? Entä mikä oikein on kätilöiden ehdottama synnytystupa?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi marraskuun Vauva-lehdessä, että kaikki alle tuhannen synnytyksen yksiköt katoavat seuraavien viiden vuoden aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Selvitimme, millainen on synnytysten tulevaisuus Suomessa.

Vauva-lehden syyskuisessa nettikyselyssä kysyttiin tulevilta synnyttäjiltä, millainen olisi unelmien synnytys. Vastauksissa nousi esiin toive, että h-hetkellä synnytyssalissa olisi kiireetön tunnelma ja rauhallinen, lämmin sekä kotoisa ilmapiiri. Tätä toivoivat myös ne, jotka kertoivat mieluisimmaksi synnytyspaikakseen ison yliopistosairaalan.

Onnistuuko sellainen tulevaisuudessa? Vastaus on kyllä – ainakin, jos asiaa kysytään kätilöiltä.

Tulevaisuuden synnytykset voisivat tapahtua synnytystuvissa.

Juuri kätilöiltä on peräisin yksi konkreettisimmista ehdotuksista siitä, miten synnytyksiä kannattaisi jatkossa hoitaa. Tulevaisuuden synnytykset voisivat tapahtua synnytystuvissa, Kätilöliitto ehdotti joitakin vuosia sitten.

Mikä ihmeen synnytystupa?

Se olisi sairaalan yhteydessä toimiva erillinen yksikkö, jota kätilöt johtaisivat.

Tupaan pääsisi synnyttämään, jos raskaus olisi edennyt hyvin eikä riskejä olisi tiedossa synnytyksenkään suhteen. Tupaan kutsuttaisiin tarvittaessa lääkäri, ja siellä olisivat toki saatavilla kaikki normaalit sairaalahoidot.

–Tuvassa on kodinomainen tunnelma, mutta synnytykset hoidetaan yhtä turvallisesti kuin isossa sairaalassa, kuvailee kätilö ja apulaisosastonhoitaja Marjo Lyyra.

Vastaavia osastoja toimii jo esimerkiksi Hollannissa, jossa ne tunnetaan nimellä birthing center

Lue koko juttu 17. marraskuuta ilmestyneestä Vauva-lehdestä!

Kokeilun arvoinen: kylmä smoothie. Kuva: iStockphoto

Kärsitkö raskauspahoinvoinnista? Näistä keinoista voi olla apua.

Raskauspahoinvointi voi olla lievää kuvotusta tai kuin viikkokausia kestävä raju vatsatauti. Listasimme pahoinvointia kokeneiden äitien parhaat vinkit pahan olon lievittämiseen. Kysyimme myös, mikä takuuruoka ainakin maistui – katso lista alta!

1. Syö usein ja vähän kerrallaan

Paha olo liittyy monella siihen, kun vatsa on tyhjä. Raskauspahoinvointia voi lievittää jo se, että pyrkii syömään riittävän usein (vaikka parin tunnin välein) ja pieniä annoksia kerrallaan. Aamulla voi auttaa, jos syö tai juo jotain pientä jo ennen ylösnousua.

Kun ruokailee muiden seurassa, ei keskity omiin tuntemuksiin niin paljon. Tästä on joillekin apua – toisilla taas äänet ja meteli lisäävät pahoinvointia.

”Oksensin joka aamu heti noustuani, paitsi jos olin syönyt ennen sängystä nousua vaikka hapankorpun palasen.”

”Aina piti olla mukana jotain suuhunpantavaa, yöpöydällä pähkinöitä, rusinoita tai keksejä, käsilaukussa suklaata. Kun oksetus iski pahana, piti jotain saada suuhun sillä sekunnilla, ei hetken päästä.”

”Se, kun söi tai joi kokoajan. Yhtään ei saanut verensokeri päästä laskemaan.”

”Jatkuva napostelu auttoi. Seura. Ympäristön vaihdos.”

2. Juo riittävän usein

Tähän pätee sama kuin syömiseen – liian vähän voi lisätä pahaa oloa. Lisäksi oksentelu aiheuttaa sen, että nesteitä todella tarvitaan.

”Toisessa raskaudessa helpotti, kun heti alusta lähtien joi 10 minuutin välein lusikallisen isomummin tekemään luomuviinimarjamehua... tämän opin ekasta raskaudesta, että ei saa päästää kroppaa kuivumaan.”

”Sitruunavesi! Kokonainen sitruuna puristettuna tuoppiin ja kylmää vettä päälle.”

3. Lepää tai liiku sen mukaan, miten pystyt

Väsymys voi lisätä pahoinvointia, joten levosta on hyötyä. Pahoinvointi voi tuntua eniten liikkeessä, jolloin kohtauksen voi saada loppumaan makaamalla esimerkiksi kyljellään. Toisaalta: joillakin taas auttaa kevyt liikunta.

”Vasta toisessa raskaudessa ymmärsin, että väsymys lisäsi pahoinvointia. Olen sairaanhoitaja, ja en voinut pahoinvoinnin vuoksi tehdä yövuoroja.” 

”Liikunta lähes päivittäin auttoi.”

”Kotioloissa auttoi kevyt ulkoilu ja säännölliset ruokailut.”

4. Suosi kylmää

Kylmä ruoka, jääpalat, viileä suihku tai ulkoilu kylmällä säällä – mikä tahansa viileä asia on hyvä. Lämmin ruoka tai juoma, helle tai sauna voivat sen sijaan huonontaa oloa. Yksi vastaajista kertoo syöneensä parvekkeella.

”Joskus mehujää tai jääpalat ennen syömistä auttoivat.”

”Söin kesäajan jääkuutioita suoraan pakastimesta.”

”Itselläni auttoi viileys. Asumme kuumassa maassa, joten lomalla talvisessa Euroopassa oli parempi olla.”

”Pystyin syömään grillikioskin ananashampurilaisen iltapäivisin parvekkeella viileässä, perään lepo.” 

5. Kokeile akupunktiota, pahoinvointirannekkeita tai vitamiineja

Moni vastaajista kertoo saaneensa apua akupunktiosta. Pahoinvointirannekkeitakin oli moni kokeillut, mutta läheskään kaikille ne eivät tuoneet helpotusta. B6-vitamiini saattaa auttaa, ja se on todettu odottajille turvallisiksi. Lopujo.fi-sivuston mukaan myös monivitamiinivalmisteen käyttäminen voi helpottaa pahoinvointia.

”Kuulin akupunktiosta ja menin kokeilemaan. Pahoinvointi loppui kuin seinään.”

”B6-vitamiini lievitti isoilla annoksilla.”

6. Hae apua, jos voimat loppuvat

Jos pahoinvointi haittaa normaalia elämää, hae sairauslomaa tai pyydä apua kotiin. Lääkäri voi määrätä pahoinvointiin lääkehoitoa. Erittäin vaikeaa pahoinvointia voidaan hoitaa sairaalassa tiputuksella.

”Lääkäri määräsi pahoinvointilääkettä. Se auttoi hiljalleen ja poisti suurimman oksetuksen. Huono oli kyllä jatkui.”

”Eniten auttoivat tiputusjaksot sairaalassa. Sitten oli aina jonkin aikaa parempi olla.”

Viimeistään auttaa aika. Useimmiten pahoinvointi hellittää 14. raskausviikkoon mennessä. Viimeistään pahoinvointi loppuu synnytykseen.

Raskauspahoinvoinnista kärsineiden luottoruuat

Kylmät maitotuotteet

  • mangojogurtti
  • banaanijogurtti
  • jäätelö
  • raejuusto
  • kaakao
  • sokeriton smoothie marjoista ja maustamattomasta jogurtista

Vihannekset ja hedelmät

  • kylmät kurkkuviipaleet
  • greippimehu
  • mehujäät
  • vauvansoseet
  • viinirypäleet
  • omena
  • sitruuna
  • vesimeloni
  • banaani
  • puolukat
  • mandariinit
  • ananas

Juotavat

  • marjakeitto
  • piimä
  • kylmä maito
  • vissy
  • makuvissyt
  • appelsiinituoremehu

Naposteltavat

  • hapankorppu
  • näkkäri
  • mantelit
  • pähkinät
  • rusinat
  • vaalea leipä
  • ruisleipä, päällä pelkkä levite

Makeat

  • suklaavanukas
  • suklaa
  • hedelmäkarkit
  • keksit

Suolaiset herkut

  • meetvursti
  • sipsit
  • suolakeksit
  • suolatikut
  • popkorni
  • suolakurkut

Muut ruuat

  • mikropizza
  • perunaa ja sipulia
  • muusiruoat
  • uuniperuna
  • keitot
  • puolukkapuuro
  • riisipuuro
  • keitetty peruna ja vesi
  • tortillat
  • kaupan valmis härkäruukku
  • einesmakaronilaatikko
  • pinaattikeitto

Sitaatit ja ruokalista ovat vauva.fin kyselyn tuloksista, 79 vastaajaa.