Kaalinlehdet, hajuvesi ja lakanoiden vaihto. Synnärillä monta on ihmeellistä asiaa, joka kummastuttaa uutta äitiä.

Vauva.fi:n Aihe vapaa -palstan äidit kertovat, mitkä asiat heitä ihmetyttivät synnytyslaitoksella.

1. Hiljaa synnytyksessä

”Mua jäi häiritsemään se, kun ponnistusvaiheessa huusin kovaa ja kätilöt tuntui jotenkin ärsyyntyneen. Mutta helvetillinen kipu aiheuttaa helvetillistä huutoa.”

”Olin ilmeisesti äännellyt synnytyksessä kovaan ääneen, sillä toisen synnyttäjän kätilö tuli ravistelemaan minua olkapäästä ja kielsi huutamasta, kun naapurihuoneen ensisynnyttäjä pelkää.”

2. Tylyt kätilöt ja hoitajat

”Olen huomannut oltuani erään sairaalan lukuisilla osastoilla hoidossa, että juuri synnytysosastolla oli kaikkein tylyimmät hoitajat.”

”En suostunut antamaan päivän vanhalle vauvalle tuttia, jolloin punatukkainen hoitaja tiuskaisi, että hankalat asiakkaat muistetaan täällä.”

3. Oudosti käyttäytyvät kätilöt ja hoitajat

”Kahdella kätilöllä (tai toinen oli opiskelija) oli hajuvettä.”

”Se jäi ihmetyttämään, kun esikoisen synnytettyäni jokainen kätilö taputteli olalle ja kehui, miten hienosti selvisin ison pojan synnytyksestä (53cm 4363g) ensikertalaisena. Jäin miettimään, että eikö kukaan muu ole saanut isoa lasta siinä sairaalassa?”

4. Ristiriitaiset ohjeet tai ei ohjeita ollenkaan

”Miksi imetyksestä annettiin niin huonoja ristiriitaisia ohjeita? Pakotettiin pumppaamaan ja sitten seuraavassa vuorossa kiellettiin pumppaamasta (eri hoitaja) ja syyllistettiin, kun maito ei ollut noussut toisena päivänä.”

”Mua harmitti se, etteivät hoitajat ehtineet käydä neuvomassa imetyksen kanssa, kun se teki tosi kipeää enkä tiennyt miten olla.”

”Minä koetin osastolla kysellä vauvanhoito-ohjeita, mutta esimerkiksi kysyessäni miten vauvan pylly pestään, kätilö tiuskaisi ’ihan normaalisti’ ja juoksi pois.”

5. Liian vähän lepoa

”Miksi ihmeessä minua piti käydä herättelemässä keskellä yötä syöttämään kuopustani? Ihan täysiaikainen vauva, jolla ei mitään häikkää missään.”

”Miksi sairaalassa ei saanut ollenkaan nukkua eikä toipua synnytyksestä? Heti oli jaksettava yksin hoitaa vauvaa ilman lepoa, vaikka vertakin oli mennyt 1,5 litraa.”

”Se ärsytti, kun vierustoverit kauhean isoon ääneen nysväsivät, tuhisivat ja kuorsasivat.”

6. Pitääkö mun kaikki hoitaa?

”Häntäluuni murtui synnytyksessä, enkä seuraavana päivänä päässyt ylös sängystä. Pyysin kätiöä/hoitajaa tuomaan aamupalaa, sillä liikkuminen oli todella tuskaista. Kätilö totesi vain, että ’et sä sinne sänkyyn voi kuitenkaan jäädä makaamaan, joskus sun on sieltä noustava’, eikä suostunut tuomaan ruokaa.”

”Meillekin korostettiin, että synnyttänyt ei ole sairas, joten lakanoiden vaihto pitää tehdä itse.”

7. Varustehuolto

”Mua hämmensi ne verkkopikkarit. En meinannut aluksi oikein tajuta, mikä niiden funktio oli, kun kätilö lykkäsi kouraan ennen suihkuun menoa sen paketin.”

”Jostain kumman syystä osastolla oli vaatteita hirveän vähän. Jos niitä ei ehtinyt käydä nappaamassa heti, kun puhtaiden vaatteiden kärry tuli, sai olla likaisissa.”

”Miksi rintakumia pantattiin, eli sitä ei haluttu mielellään antaa?”

”Mua kummastutti se kaalinlehtien tuputtaminen. Onko niistä muka joku muu hyöty kuin se viileys?”

8. Omituiset käytännöt

”Miksi perhehuoneen saivat tyypit, joilla mies oleskeli siellä vain satunnaisesti? Me, joiden mies oli sairaalassa kaiken sallitun ajan ja hoiti vauvaa jatkuvasti, jouduimme olemaan pikkukopissa muiden kanssa.”

”Esikoisen saatuani olin aivan tokkuraisena huoneessani, kun sisään marssi kolme pukuihmistä kysymään, haluaisinko äänestää. Oli siis joku vaalipäivä.”

9. Intiimit tarkastukset

”Ennen kotiin lähtöä piti vetää kaikki housut pois ja kätilö kuikkasi värkkiin.”

”Tarkastaessaan minua kotiinlähtöä varten kätilö jäi pitkäksi aikaa tuoksuttelemaan alapäätäni ja miettimään, että ’onko tuossa vähän semmoinen tulehtunut haju, vai eikö sittenkään’.”

10. (Huonot) hoitotavat

”Miten kohtutulehdustani ei huomattu/noteerattu, vaikka olin todella kipeä ja haisin kuvottavalle? Ensisynnyttäjänä minua ei uskottu.”

”Pyysin päänsärkylääkettä, mutta sitä ei tuotu, koska piti kysyä lääkäriltä lupa. Sitten tuli hoitaja ilman lääkettä ja kun kysyin sitä, vastaus oli ’tuodaan sitten samalla, kun unilääke’. Siitä minä riemastuin, että kuka mulle unilääkettä on määrännyt! Vastaus oli: ’Meillä on tapana tuoda kaikille unilääke, ettei yöllä tarvitse juoksuttaa hoitajaa’.”

”Miksei sairaalasta löydy lääkäriä? Astmaatikkona ja alkavassa keuhkoputkentulehduksessa synnytettyäni vointini osastolla huononi koko ajan, mutta ketään ei kiinnostanut.”

Vierailija

Mikä asia ihmetytti synnytyslaitoksella? Äidit avautuvat

Vauva saatettiin koska tahansa käydä hakemassa äidiltä selittämättä, että mihin se vietiin. En uskaltanut jättää lasta edes vessassakäynnin ajaksi, koska vieruskaverin lapsi käytiin hakemassa johonkin epämääräiseen tutkimukseen, josta ei tivaamisenkaan jälkeen suostuttu kertomaan mitään. Omakin vauvani olisi haluttu, mutta sanoin tulevani mukaan. Ei käynyt hoitajille, joten sanoin, että lääkäri voi tulla kertomaan tutkimuksesta tarkemmin, vauva ei lähde minnekään.
Lue kommentti

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.