Jos äiti ja vauva voivat hyvin, synnytysasennon valinnalle ei ole normaalisynnytyksessä juurikaan esteitä. Jutun kuvitukset: Helmi Järvinen
Jos äiti ja vauva voivat hyvin, synnytysasennon valinnalle ei ole normaalisynnytyksessä juurikaan esteitä. Jutun kuvitukset: Helmi Järvinen

Suurin osa suomalaisnaisista ponnistaa vauvansa maailmaan puoli-istuen tai kylkimakuulla. Muitakin vaihtoehtoja on.

Oikaistaan ensin yksi yleinen harha: puudutteiden käyttäminen ei tarkoita sitä, että äidin on pakko synnyttää sängyssä maaten, kertoo kätilötyön asiantuntija Tarja Mietola-Koivisto.

Epiduraali- tai spinaalipuudutuksen laittamisen jälkeen sikiön sykkeitä ja synnyttäjän vointia ja verenpaineita seurataan makuulla noin puolen tunnin ajan. Sen jälkeen voi yleensä liikkua, kunhan sikiön vointi ja äidin jalkojen kantavuus on varmistettu.

Mietola-Koivisto työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa synnytysten, naistentautien ja lasten vastuualueen ylihoitajana ja on tutkinut väitöskirjatutkimuksessaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoitoa Suomessa. Suomalaisnaiset synnyttävät yhä enimmäkseen puoli-istuvassa asennossa, vaikka pystympi synnytyasento olisi eduksi sekä äidille että vauvalle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Puoli-istuva asento on joissakin tilanteissa hyvä, mutta rutiininomaisesti kätilöiden ei pitäisi sitä sitä suositella. Myös synnyttäjät tarvitsevat lisää tietoa ponnistusasennoista, Mietola-Koivisto sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vauvan sykkeen seuraaminen tai tippaletku äidin kädessä eivät myöskään määrää ponnistusasentoa. Paikalliset puudutteet kuten kohdunkaulan tai häpyhermon puudutus laitetaan sängyssä, mutta sen jälkeen voi liikkua haluamaansa asentoon.

Sairaalasängyssäkään ei ole pakko olla puolimakuulla.

Sitä paitsi sängyssäkään ei ole pakko olla puolimakuulla, Mietola-Koivisto vinkkaa. Sairaalasängyn säätöjä kannattaa käyttää, päätyjä ja jalkoja saa säädettyä melkein jakkaraksi asti.

Asennon vaihtaminen voi auttaa synnytystä edistymään

Ponnistusvaiheen alettua ei tarvitse olla samassa asennossa koko ajan. Asentoa voi ja kannattaakin vaihtaa omien tuntemusten mukaan. Kätilöä voi myös pyytää ohjaamaan erilaiseen asentoon.

– Jos synnyttäjän lantiossa on ahtautta, lantio voi aueta hieman eri tavalla tai eri kulmasta aina sen mukaan, miten synnyttäjä liikkuu. Näin vauva pääsee etenemään synnytyskanavassa ja synnytys edistyy, Mietola-Koivisto kertoo.

Aina synnytysasentoa ei voi valita. Jos synnyttäjällä on esimerkiksi korkea verenpaine, häntä saatetaan neuvoa synnyttämään makuulla. Mutta jos raskaus on mennyt hyvin ja äiti ja vauva ovat terveitä, erilaisille ponnistusasennoille ei yleensä ole juurikaan esteitä.

"Se, mikä on paras asento, riippuu sikiön voinnista ja paljon myös äidin jaksamisesta ja toiveista."

– Aina lähdetään tietysti vauvan ja synnyttäjän vointi edellä. Se, mikä on paras asento, riippuu sikiön voinnista ja paljon myös äidin jaksamisesta ja toiveista.

Mietola-Koivisto neuvoo seitsemän erilaista synnytysasentoa. Ne eivät ole paremmuus- tai muussakaan järjestyksessä.

1. Puoli-istuva asento

Tämä on se tv:stä tutuin: nainen on sängyllä, jonka päätyä on nostettu ja ylävartalo on tuettu puoli-istuvaan tai puolimakaavaan asentoon. Näin synnyttää suurin osa suomalaisnaisista, ja juuri tätä asentoa on perinteisesti suosittu myös kätilöiden koulutuksessa 1990-luvulle asti, jolloin alettiin puhua myös pystyasentojen eduista.

Mietola-Koiviston mukaan puoli-istuvassa asennossa on etunsa. Siinä kätilön on helppo tarkkailla välilihan venyvyyttä ja tukea sitä tarvittaessa.

Välilihan leikkaukseen näkyvyys on hyvä, ja syntyvän vauvan hartiat on helppo auttaa ulos. Myös imukuppi- ja perätilasynnytykset sekä kaksossynnytykset hoidetaan tässä asennossa.

Puoli-istuva asento on hyvä myös silloin, jos ponnistaja on erityisen väsynyt tai kovin puudutettu.

Toisaalta nainen istuu häntäluunsa päällä, jolloin lantion läpimitta pienenee – ja puhutaan juuri siitä ahtaasta väylästä, jonka läpi vauva kulkee.

Mietola-Koivisto kertoo, että puolimakuulla lantion tilavuus on pienempi. Esimerkiksi kyykyssä lantion tilavuus laajenee lähes kolmanneksen verrattuna makuuasentoon. Lisäksi lantion muoto on sellainen, että puoli-istuallaan nainen joutuu ponnistamaan vauvan ulos ikään kuin pieneen ylämäkeen.

– Erityisesti, jos nainen synnyttää niin, että jalat on tuettu ylös telineisiin, välilihaan kohdistuu ponnistaessa paljon painetta ja se on todella pinkeä. Välilihan repeämisriskin kannalta tämä asento on kaikkein huonoin, Mietola-Koivisto sanoo.

2. Kylkiasento

Kylkiasennossa synnyttäjä makaa sängyllä jommalla kummalla kyljellään. Ponnistaessa hän voi tukea ylempää jalkaa itse ottamalla polvitaipeesta kiinni tai nostaa jalan tukihenkilön tai telineen varaan. Ponnistusten välissä jalan voi laskea alas.

– Välilihan venyvyyden kannalta kylkiasento on ehkä kaikkein paras. Näin ponnistaessa tulee vähemmän repeämiä kuin puoli-istuvassa asennossa. Myös häntäluu pääsee joustamaan, Mietola-Koivisto sanoo.

Syntyvälle vauvalle kylkiasento on usein puoli-istuvaa parempi. Sikiön hapensaanti on tehokkaampaa, koska kohtu ei paina kohdun takaosan isoja verisuonia. Hapensaantiin voi vaikuttaa myös vaihtelemalla asentoa puolelta toiselle.

Kylkiasento sopii myös vahvasti puudutetulle tai väsyneelle synnyttäjälle.

Kylkiasento sopii myös vahvasti puudutetulle tai väsyneelle synnyttäjälle. Mietola-Koivisto kertoo, että ponnistusvaihe aloitetaan usein sängyllä kylkimakuulla, mutta siitä saatetaan kääntyä esimerkiksi kontalleen tai puoli-istuvaan asentoon synnytyksen edetessä.

3. Konttausasento

Synnyttäjä voi olla kontallaan joko tukien ylävartaloa käsillään tai niin, että ylävartalo lepää esimerkiksi tyynyillä tai säkkituolin päällä.

Tällä asennolla on paljon etuja, Mietola-Koivisto kertoo: Kontallaan ollessaan äiti voi olla halutessaan sängyllä, ja asennossa voi olla puudutettunakin. Häntäluu ja väliliha pääsevät ponnistaessa myötäämään ja tekemään tilaa syntyvälle vauvalle.

– Ponnistuksen oikea suunta löytyy tässä asennossa usein helposti. Kontallaan oleminen voi auttaa myös selän kipuihin synnyttäjillä, joilla supistukset tuntuvat selässä. Tukihenkilö voi hieroa synnyttäjän selkää, ja synnyttäjä voi itse ottaa maskista ilokaasua.

Äiti ohjataan usein kontalleen myös, jos vauvan hapensaannissa on ongelmia tai napanuora on puristuksissa.

Osalla synnyttäjistä polvet tai jalat väsyvät. Verenkierto jalkoihin voi huonontua, jos asennossa ollaan pitkään.

4. Kyykkyasento

Kyykyssä voi ponnistaa joko molemmat jalat koukussa tai niin, että toinen jalka on polviasennossa.

Tämä ei ole asennoista helpoin, mutta sillä on hyvät puolensa: lantion tilavuus on hyvä, ja pysty asento voi nopeuttaa ja helpottaa ponnistusvaiheen etenemistä sekä parantaa vauvan hapensaantia. Syvässä kyykyssä voi kuitenkin olla välilihan repeämisen vaara sen takia, että vauva syntyy liiankin nopeasti.

Kyykky vaatii äidiltä jaksamista. Jalat väsyvät nopeasti ja verenkierto jalkoihin voi olla huono. Kyykyssä oloa helpottaa, jos koko paino ei ole jaloilla vaan synnyttäjä nojaa tukihenkilöön tai roikkuu vaikkapa katossa olevista liinoista.

"Jos ihan kunnon kyykyssä haluaa synnyttää, sitä asentoa kannattaa jo vähän treenatakin." 

– On tietysti niin, että aika harva synnyttäjä jaksaa olla kauan kyykkyasennossa. Jos ihan kunnon kyykyssä haluaa synnyttää, sitä asentoa kannattaa jo vähän treenatakin. Enemmänkin tätä käytetään niin, että esimerkiksi konttausasennosta tai seisomasta voi siirtyä kyykkyyn viimeiseen loppurutistukseen vauvan syntyessä, Mietola-Koivisto sanoo.

5. Synnytysjakkaralla ponnistaminen

Tätä asentoa Mietola-Koivisto suosittelee kokeilemaan. Synnytysjakkaroita on hieman erimallisia, mutta periaate on sama: jakkara on keskeltä avonainen, ja synnyttäjä istuu sen päälle ponnistamaan.

Jakkaralla ponnistaessa hyötyy pystyasennon eduista, mutta asennossa jaksaa olla paremmin kuin seisaallaan tai kyykyssä. Tukihenkilö voi auttaa tukemalla synnyttäjää takaa tai hieromalla selkää.

– Jakkaralla synnyttäjä kokee usein myös hallitsevansa tilannetta ja olevansa ikään kuin tilanteen päällä paremmin kuin vaikkapa makuulla, Mietola-Koivisto sanoo.

Pitkä istuminen voi puuduttaa jalkoja ja turvottaa välilihaa. Sitä voi estää nousemalla supistusten välissä ylös, oikomalla jalkoja tai nojautumalla jakkaraan hieman eri asennossa, jolloin lantion kulma muuttuu.

6. Seisaallaan synnyttäminen

Näinkin voi synnyttää: nainen seisoo pienessä haara-asennossa ja nojaa käsillään vaikkapa sänkyyn, pöytään, tuoliin, kävelytukeen tai tukihenkilöön tai roikkuu liinoissa. Seisaallaan ollessa voi heiluttaa ja pyörittää lantiota tai ottaa askelia paikallaan.

Verenkierto omiin jalkoihin on hyvä, ja pysty asento voi helpottaa synnytyksen edistymistä. 

– Melko vähän nykyään hoidetaan synnytyksiä loppuun asti seisaallaan. Asento voi kuitenkin olla tosi hyvä esimerkiksi uudelleensynnyttäjälle, jonka ponnistusvaihe ei ole kovin pitkä, Mietola-Koivisto sanoo.

7. Vesisynnytys

Tämä vaihtoehto ei oikeastaan ole asento, vaan elementti. Synnytysammeessa synnyttäjällä on paljon mahdollisuuksia liikkua ja vaihdella asentoja. Yleisintä on ponnistaa veteen puoli-istuen tai kontallaan.

Vedessä puoli-istuvan asennon huonot puolet jäävät pois, koska vesi kannattelee lantiota.

Vedessä väliliha venyy hyvin, eikä repeämiä yleensä tule. Vesi toimii myös kivunlievityksenä ja auttaa synnyttäjää rentoutumaan. Esimerkiksi puoli-istuvan asennon huonot puolet jäävät pois, koska vesi kannattelee lantiota.

Veteen ei kuitenkaan voi mennä, jos on saanut lääkkeitä tai puudutuksia. Lääkkeelliseksi kivunlievitykseksi vesisynnytyksissä sopii ainoastaan ilokaasu. 

 

Vierailija

Mene sanomaan KÄTILÖILLE, että muitakin vaihtoehtoja on. Aika harva äiti ryhtyy kesken synnytyksen inttämään vastaan, kun kätilö ilmoittaa, että nyt makaat tässä.

Vierailija

Minä olen synnyttänyt kolme lasta seisten, mies apuna kainaloista tukien. Kivunlievistystä ei tarvittu. Ponnistusvaihe pisimmillään 10 minuuttia. Kätilöt eivät edes yrittäneet määrätä asentoa, en tosin edes antanut siihen mitään mahdollisuutta ja kaikki synnytykset kestivät alle kolme tuntia kokonaisuudessaan. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla