Toinen raskauskolmannes: viikot 14–28
Kuvitus: Satu Kettunen
Kuvitus: Satu Kettunen

Miten raskaus etenee toisella raskauskolmanneksella?

Miten vauva kehittyy toisella raskauskolmanneksella? Entä mitä tapahtuu äidin kehossa?

Vauva

Vauvan pää on nyt suuri suhteessa muuhun vartaloon, noin puolet vauvan pituudesta. Tämä johtuu siitä, että aivot kehittyvät nopeimmin tässä vaiheessa. Vauvan aivoissa käy melkoinen vilske. Kohdun pimeydessä syntyy tuhansia hermosoluja ja miljoonia yhteyksiä sekunnissa.

Vauvan kasvonpiirteet alkavat hahmottua ja kasvot muuttua ilmeikkäämmiksi. Hän harjoittelee syömistä nieleskelemällä lapsivettä ja tekee pieniä hengitysliikkeitä. Lapsiveden makeus lisää nielemisliikkeitä, kun taas happamuus ja karvaus vähentävät niitä.

Vauva sivelee kasvojaan ja harjoittelee imemistä, kun peukalo luiskahtaa suuhun. Hän liikuttelee varpaitaan, potkii, puristaa kätensä nyrkkiin ja heiluttelee peukaloitaan. Liikkeet ovat aluksi niin heiveröisiä, ettei äiti vielä tunne niitä. Uudelleensynnyttäjä voi tuntea vauvan liikkeet jo viikoilla 17–20, ensisynnyttäjä joutuu usein odottamaan viikoille 21–24.

Vauvan elämästä kohdussa tiedetään vähän, eikä tiede pysty vastaamaan esimerkiksi siihen, mitä kaikkea vauva kuulee kohtuun. Miten tarkasti hän esimerkiksi kuulee äitinsä puhetta? Se kuitenkin tiedetään, että lapsivesi värähtelee äidin puhuessa.

Myös äidin kokemukset ja tunnetilat välittyvät vauvalle monen aistin kautta: vauva on äitinsä kanssa jatkuvasti ”linjoilla”. Äidin kokemat tunteet ja niiden vaihtelut, esimerkiksi jännitys ja hermostuneisuus, levollisuus ja hyväntuulisuus vaikuttavat äidin sydämen ja hengityksen rytmeihin ja hormoneihin ja siten myös vauvan olotilaan.

Äidin stressihormoneja pääsee istukan kautta jonkin verran vauvan verenkiertoon. Normaali arkipäiväinen, ohimenevä stressi ei vahingoita vauvaa, mutta voimakas tai pitkäkestoinen stressi voi lisätä ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja hidastaa vauvan kasvua. Se voi vaikuttaa myös lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja siihen, miten lapsi synnyttyään kokee ja säätelee stressiä. Odotusaika kannattaakin ottaa mahdollisimman rennosti – silloin vauvakin voi hyvin.

Vauvan näkö tarkentuu aisteista viimeisenä. Vaikka kohdussa on turvallisen pimeää herkkien näkösolujen kehittymiselle, luomi verhoaa silmämunaa varmuuden vuoksi 25. viikolle asti. Valosuoja on hyödyllinen, sillä liialliset valoärsykkeet saattaisivat sekoittaa rakenteilla olevan uni- ja valvetilaa säätelevän sisäisen kellon.

Lapsiveden määrä lisääntyy päivä päivältä, ja vauva voi liikkua entistä vapaammin. Toisen raskauskolmanneksen lopulla vauva avaa ja sulkee silmiään ja kääntyilee ja potkii niin, että liikkeet myös näkyvät äidin vatsan päällä. Myös vauvan sydämen äänet kuuluvat nyt hyvin.

Jakson lopulla vauva kasvaa vauhdilla. Hän on jo syntyvän vauvan näköinen, mutta hennompi – noin 30 senttimetriä pitkä ja puolisentoista kiloa painava. Keuhkot ja monet muut elimet vaativat kuitenkin vielä kypsyttelyä.

Äiti

Raskauden keskivaiheessa hormonitilanne on tasapainottunut ja kiivaimmat tunnekuohut yleensä tasoittuvat, väsymys väistyy ja moni odottaja tuntee itsensä energiseksi ja hyvinvoivaksi. Usein itseluottamus kasvaa. Odottaja on edelleen herkkä mutta samalla vahva.

Kuulet vauvasi sydänäänet ja näet hänet ultraäänikuvassa. Viimeistään nyt tiedostat, että olet todellakin raskaana!

Raskaus alkaa näkyä ja kasvava kohtu haitata jonkin verran liikkumista. Kiloja alkaa kertyä rivakammin – valtaosa painonnoususta tapahtuu 20. raskausviikon jälkeen.

Raskauden puoliväli on mielikuvien heräämisen aikaa. Tiedostat vauvan läsnäolon ja liikkeet ja alat kuvitella, millainen hän on. Huomaat, että vauvan kanssa voi kommunikoida ja voit jutella tai laulella lapsellesi. Vauvaan tutustuminen valmistaa sinua niille tunteille, joita vauvan hoitamisessa tarvitaan. Saatat havaita itsessäsi merkittävän muutoksen: itsekeskeisyytesi vähenee, ja pieni ihmisenalku onkin nyt tärkeämpi kuin sinä itse.

Odottaja puntarilla

Neuvolassa odottajan painoa seurataan äidin ja vauvan hyvinvoinnin vuoksi. Painonseurannan avulla havaitaan esimerkiksi piilevä raskausmyrkytys, jonka ensioireena on yleensä painonnousu ja turvotus kauttaaltaan koko kehossa. Lisäksi raskaudenaikainen painonseuranta tarjoaa mahdollisuuden ehkäistä äidin ylipainoa ja siihen liittyviä myöhempiä terveysongelmia, kuten diabetesta. Raskaus on hyvä syy tarkistaa omia syömistottumuksiaan terveellisempään suuntaan!

Suositeltava painonnousu odotusaikana

  • hoikalla enintään 12–18 kiloa
  • normaalipainoisella enintään 11–16 kiloa
  • ylipainoisella enintään 7–11 kiloa

Liikkuva vauva voi hyvin

Kun vauvan keskushermosto saa tarpeeksi happea ja ravintoa, vauva kasvaa hyvin ja liikkuu normaalisti. Jokaisella vauvalla on kohdussa oma yksilöllinen uni-valve-rytminsä ja liikkumistapansa. Vauva liikkuu 3–50 kertaa tunnissa: liikuttelee käsiään ja jalkojaan, imee peukaloaan, tekee pyörimisliikkeitä.

Vauvan päivittäinen liikemäärä pysyy suunnilleen samana loppuraskauteen saakka. Jos vauva tuntuu liikkuvan vähemmän kuin tavallisesti, laske vauvan liikkeet lepoasennossa. Jos tunnet alle kymmenen liikettä tunnin aikana, laske liikkeet uudestaan tunnin, parin kuluttua. Jos liikkeet ovat edelleen vähäiset, käy tarkistuttamassa vauvan vointi sairaalan synnytysvastaanotolla.

Pirkko Tuominen, Matkalla maailmaan, Vauva 9/2013

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Amanda Aho

Synnytystarinaklubissa naiset pääsevät kertomaan kokemuksistaan yleisölle.

Synnytyksessä ei ole kyse vain siitä hetkestä, kun lapsi tulee maailmaan. Se on merkittävä tapahtuma, joka voi vaikuttaa synnyttäjän elämään ja seksuaalisuuteen pitkään.

–  Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään, doula, seksuaalikasvattaja ja kahden lapsen äiti Anna-Riitta Kässi kuvailee.

Kässi on järjestämässä Suomen ensimmäistä synnytystarinaklubia, jossa naiset nousevat lavalle kertomaan kokemuksistaan. Tapahtuma on jatkumoa lavarunoustapahtumille, joissa jokainen voi päästä esittämään runojaan.

– Tarvitaan tilaisuuksia, joissa synnytyksestään saa kertoa ilman, että joku keskeyttää ja arvottaa sitä. Toivon, että klubi on kuin iso olohuone, jossa voi olla kuin kotonaan ja kuitenkin halutessaan hävitä massaan. Tavata ystäviä, itkeä ja nauraa, tuntea kuuluvansa joukkoon.

Synnytystarinoita ja synnytyksen merkitystä kaikkinensa vähätellään.

Kässi toivoo, että paikalle uskaltautuvat myös odottajat sekä lapsenhankintaa vasta pohtivat.

– Kun tieto ei enää kulje sukupolvelta toiselle eivätkä kylän naiset ole mukana, tarvitaan tällaisia uudenlaisia yhteisöjä.

Sis.klubi järjestetään ensimmäisen kerran Helsingissä Lavaklubilla 11.11.2017.

”Tykkään niin paljon siitä, mitä saan tehdä työkseni, että olen omalla ajallanikin aikamoinen työmyyrä – etenkin nyt, kun olen vielä myös kotiäiti ja teen töitä esimerkiksi päiväuniaikaan. Vesijuoksu ja muu liikkuminen sekä lukeminen maittavat aina, kun maltan irrottautua somesta.”

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.