Mitkä lääkkeet ovat odottajalle turvallisia?

Odottajallakin on usein asiaa lääkekaapille. Monet lääkkeet ovat turvallisia, mutta joskus lääkitystä tulisi rukata jo raskautta suunniteltaessa.

Lääkitse viisaasti raskauden aikana

  • Älä käytä lääkettä ennen kuin olet neuvotellut siitä lääkärin tai apteekin kanssa.
  • Älä keskeytä itse säännöllistä lääkitystäsi, jos sairastat esimerkiksi epilepsiaa, astmaa tai diabetestä.
  • Noudata lääkärin määräämiä annostuksia.
  • Älä huolehdi liikaa vauvalle aiheutuvista vaaroista. Lääkkeet ja varsinkin yksittäiset annokset aiheuttavat harvoin haittoja.

Allergia- ja astmalääkkeet

Raskauden aikana allergiaa hoidetaan tavallisesti paikallishoitovalmisteilla kuten nenä- ja silmätipoilla. Kromoglikaattia sisältävät valmisteet ovat turvallisia, samoin kortikosteroideja sisältävät nenäsumutteet. Kortisonivoiteita voi käyttää raskauden aikana, sillä paikalliskäytössä imeytyminen jää vähäiseksi.

Astmalääkityksen sopivuus ja annostelu on hyvä tarkistaa lääkäriltä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. 

Antibiootit

Suurin osa mikrobilääkkeistä on odottajille turvallisia. Raskaudesta­ kannattaa mainita lääkärille, koska muutamia valmisteita ei suositella käytettäviksi raskauden aikana.

Diabetes- ja epilepsialääkkeet

Insuliini on turvallinen diabeteksen peruslääke myös odottajille. Diabeteksen hoitotasapainosta huolehtiminen on tärkeää ennen raskautta ja raskauden aikana. Myös epilepsian­ hoitotasapainoon tulisi kiinnittää huomiota. Jotkut epilepsialääkkeet voivat nostaa epämuodostumariskiä, mutta hoitamaton epilepsia on lääkkeitä suurempi vaara. Parasta on, jos lääkitys valitaan jo ennen raskauden alkua neurologin valvonnassa. Vahinkoraskauksia tulisi välttää.

Hiivatulehduslääkkeet

Emättimen hiivatulehdukset ovat yleisiä raskauden aikana. Ne hoidetaan emätinpuikoilla ja -voiteilla. Valmisteet imeytyvät vähäisessä määrin verenkiertoon ja ovat ohjeen mukaan käytettyinä turvallisia.

Luontaislääkkeet

Luontaistuotteiden vaikutuksista raskauden aikana ei ole tieteellisesti tutkittua tietoa, joten niiden käyttöä on viisainta välttää.

Migreenilääkkeet

Parasetamoli on tyypillisin migreenikohtauksiin käytettävä valmiste. Jos sen teho ei riitä, lääkäri harkitsee tapauskohtaisesti vahvemman lääkkeen määräämistä. Ergotamiinivalmisteiden käyttö raskauden aikana on kiellettyä. Täsmälääkkeitä käytetään tavallisesti vain vaikeissa tapauksissa. Migreeni helpottuu usein raskauden aikana.

Reumalääkkeet

Tulehduksellisia reumasairauksia hoidetaan raskauden aikana lääkityksellä, jolla oireet pysyvät hallinnassa. Solunsalpaajien käyttö suositellaan lopetettavaksi kolme kuukautta ennen suunniteltua raskautta. Myös kultayhdisteiden käyttö kannattaa lopettaa heti, kun raskaus todetaan. Nivelreuma rauhoittuu usein raskauden aikana, mutta selkärankareuman ja SLE-taudin oireet voivat lisääntyä.

Akne- ja psoriasislääkkeet

Aknen hoitoon tarkoitettu synteettinen A-vitamiinijohdos, isotretinoiini, ja psoriasiksen hoitoon käytettävä asitretiini ovat ehdottomasti kiellettyjä raskauden aikana. Ne säilyvät elimistössä pitkään ja nostavat vakavien sikiövaurioiden riskin 25 prosenttiin. Näiden lääkkeiden käyttö raskausaikana voi johtaa raskaudenkeskeytyksen harkintaan.

Särky- ja tulehduskipulääkkeet

Lyhytaikainen käyttö on harvoin haitallista. Parasetamoli on turvallinen vaihtoehto raskauden kaikissa vaiheissa. Tulehduskipulääkkeitä, kuten ibuprofeiinia, asetosalisyylihappoa ja ketoprofeenia, ei sen sijaan suositella enää loppuraskaudessa 28. raskausviikolta eteenpäin, sillä ne voivat olla haitallisia sikiön verenkierrolle ja ­vaikuttaa munuaisten toimintaan. Tulehduskipulääkkeet saattavat vaikeuttaa synnytyksen käynnistymistä. Aspiriini voi aiheuttaa verenvuotovaaran sekä äidille että syntyvälle lapselle.

Alkuraskauden aikainen runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö voi lisätä keskenmenoriskiä. Useimmat flunssalääkkeet sisältävät tulehduskipulääkettä, joten niitä kannattaa välttää.

Unilääkkeet

Unilääkkeistä, kuten muistakin lääkkeistä, tulee keskustella lääkärin kanssa ja niiden toistuvaa käyttöä tulee välttää.

Vatsalääkkeet

Närästystä voi koittaa hoitaa pitämällä ruoka-annokset pieninä ja välttämällä makuulle menoa aterioinnin päätteeksi. Jos näistä ei ole apua, ovat apteekissa myytävät imeytymättömät itsehoitolääkkeet, kuten antasidit, käyttökelpoisia. Ummetukseen tepsivät liikunta ja kuitupitoinen ravinto. Suolen sisältöä lisäävät apteekkilääkkeet sopivat myös raskaana oleville.

Vatsahaavan hoitoon tarkoitettu misoprostoli on vaarallista odottajalle, sillä se aiheuttaa keskenmenovaaran. Misoprostolia on myös yhdessä reseptillä saatavassa tulehduskipulääkevalmisteessa. Misoprostolia sisältäviä lääkkeitä ei saa käyttää raskauden aikana.

Verenpainelääkkeet

Verenpainelääkitystä voi yleensä jatkaa normaaliin tapaan. Valtaosa verenpainelääkkeistä on turvallisia, mutta poikkeuksiakin on: reniiniangiotensiini-järjestelmään vaikuttavat ACE-estäjät  ja AR-salpaajat voivat aiheuttaa sikiölle munuaisvaurion raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana. Tarkista verenpainelääkityksesi lääkärin valvonnassa raskauden alussa tai mieluiten jo suunnitellessasi raskautta.

Lähde: Lääketietokeskus

Vauva 10/2010

Teratologinen tietopalvelu vastaa lääkkeiden käyttöä koskeviin kysymyksiin arkisin kello 9–12 numerossa 09 4717 6500.

Lue lisää:

Onko lääke riski vauvalle?
Atooppinen ihottuma ja raskaus
Allergialääkkeet ja raskaus
Cipralex ja raskaus
Imettäminen ja lääkkeet

Jennin mies oli toivonut kaksosia polttarisaunassa – ja se toivehan toteutui. Kuva: Riina Peuhu

Jennin ja Juuson kaksostytöt syntyivät raskausviikolla 38 + 1. Synnytyksen helppous yllätti Jennin.

"Jäin osastolle viimeiseltä äitiyspolikerralta. Lääkäri ei halunnut päästää raskautta enää pidemmälle. Synnytyksen käynnistymisestä ei ollut mitään merkkejä, ja oloni oli jo aika tukala. 

Sain iltapäivällä ensimmäiset cytotec-tabletit käynnistämään synnytystä. En tuntenut päivän aikana niiden vaikutusta, mutta yöllä tunsin pientä menkkamaista jomottelua. Seuraavana iltapäivänä istuminen alkoi tuntua vaikealta. Sanoin miehelleni, että olo on sama kuin päivä ennen esikoisen syntymää. 

Sanoin, että vauvat tulevat nyt. 

Mies lähti vähän ennen yhdeksää kotiin. Jäin katsomaan yksin televisiota, ja lapsivedet menivät. Soitin miehelleni, että tule takaisin. Supistukset alkoivat tulla tasaisin välein. Kätilöt vähän epäilivät etenemistä, kun supistukset eivät olleet näkyneet käyrillä aiemmin. 

Mies tuli paikalle, ja sitten olikin jo aika kiire. Sanoin, että vauvat tulevat nyt. 

Kohdunsuu oli jo viisi senttiä auki, ja kätilö lähti juoksuttamaan sänkyäni kohti synnytyssalia. Supistukset tuntuivat kipeiltä, mutta eivät niin pahalta kuin muistin. 

Synnytyssalissa supistukset kovenivat, ja pyysin lääkettä. Minulle ryhdyttiin laittamaan epiduraalia, mutta aloin samalla jo ponnistaa. Epiduraali ei olisi ehtinyt vaikuttaa. Kätilö sanoi, että vauvat tulevat joko luomuna tai sitten laitetaan spinaali. 

Sanoin haluavani spinaalin, sillä en uskaltanut lähteä synnytykseen luomuna.

Oloni oli niin hyvä, että olisin voinut lähteä vaikka lenkille. 

Spinaalin jälkeen meni 38 minuuttia – sitten A-vauva syntyi. Sen jälkeen supistukset loppuivat ja minulle laitettiin oksitosiinitippa. Meni kolmetoista minuuttia ja B-vauva syntyi. Synnytykset olivat kivuttomia, eikä minulle tarvinnut laittaa tikkejä.

Tytöt näyttivät täydellisiltä, ja oma oloni oli niin hyvä, että olisin voinut lähteä vaikka lenkille. 

Nyt kotona pärjäämme hienosti. Työtä kahdessa vauvassa on paljon, etenkin kun vauvat eivät kulje vielä samassa rytmissä. Isoveli haluaa hirveästi auttaa, syöttää ja hoivata. Tosin yksi päivä hän haki kuulosuojaimet korviinsa, kun ei kestänyt kahden vauvan yhtäaikaisesta itkusta lähtevää ääntä.”


 


Molemmat tytöt painoivat syntyessään hieman yli kolme kiloa.
Raskausviikolla 32
 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.