15 kysymystä ja vastausta raskausajan liikunnasta.

1. Mitä myönteisiä vaikutuksia liikunnalla on odottajalle?

Liikunta vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa ja auttaa painon hallinnassa. Liikunta voi helpottaa väsymystä ja auttaa ummetukseen ja jalkojen turvotukseen. Tutkimusten mukaan liikunta raskauden aikana parantaa mielialaa ja itsetuntoa ja vähentää ahdistusta ja masennusoireita. Liikunta voi myös pienentää ennenaikaisuuden ja raskausmyrkytyksen riskiä.

2. Hyötyykö vauva liikunnasta?

Kun äiti voi hyvin, vauva voi hyvin. Raskausaikana liikuntaa harrastaneiden äitien lapsilla on pienempi riski syntyä suurikokoisina. Suuri syntymäpaino voi altistaa lapsuuden lihavuudelle.

3. Onko liikunnasta apua raskausajan diabetekseen?

Liikunta ei ehkäise raskausajan diabetesta, mutta diabetesta voidaan hoitaa sen avulla. Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa välittömästi. Siksi jo vähäinenkin liikkuminen on hyödyllistä.

4. Tekeekö aktiivinen liikunta raskauden aikana synnytyksestä helpomman?

Tutkimusten mukaan äidin liikkumisella ei ole vaikutusta synnytyksen kestoon, sektioiden määrään tai vastasyntyneen apgar-pisteisiin. Odotusajan hyvästä kunnosta on kuitenkin hyötyä synnytyksestä toipumisessa.

5. Mitä lihaksia on tärkeä treenata raskauden aikana?

Usein raskaudenaikaiset vaivat liittyvät muuttuvaan tasapainoon. Muutos ryhtiin voi tulla yllätyksenä. Myös löystyvät liitokset voivat ai­heuttaa selkäsärkyä. Selkälihasten vahvistaminen onkin tärkeää. Vatsalihaksissa kannattaa siirtyä treenaamaan syviä vatsalihaksia, jotka osaltaan tukevat selkää. Vatsalihakset venyvät raskauden aikana. Usein pelätään, että treenaus tekisi vatsalihaksista tiukemmat ja raskaus voisi aiheuttaa repeämiä. Tämä ei pidä paikkaansa.

6. Mitkä lihakset ovat synnytyksen kannalta tärkeitä?

Hyvässä kunnossa olevat lantiopohjan lihakset nopeuttavat palautumista synnytyksestä sekä voivat joissakin tapauksissa myös helpottaa synnytystä. Myös selkälihaksia kannattaa vahvistaa synnytystä ajatellen.

7. Onko supistelu liikunnan aikana vaarallista?

Supistelut ovat osa normaalin raskauden kulkua. On luonnollista, että supistuksia tulee erityisesti liikkuessa. Kannattaa tunnustella, kuinka kivuliaita supistukset ovat ja kuinka pitkään ne kestävät. Rauhoittuvatko supistukset, kun harjoitusta keventää? Liiku kehollesi sopivaa tahtia. Jos supistukset ovat säännöllisiä ja kivuliaita, liikunta tulee keskeyttää.

8. Kuinka paljon liikuntaa viikkoon kannattaa mahduttaa?

Odottajien liikuntasuositus on hieman suurempi kuin koko väestön liikuntasuositus. Mikäli kyseessä on normaali raskaus, suositellaan liikuntaa päivittäin tai ainakin viitenä päivänä viikossa vähintään puolen tunnin ajan. Jos liikuntaa ei ole harrastanut ennen raskautta, liikkuminen pitää aloittaa vähitellen, esimerkiksi kolmena päivänä viikossa 15 minuutin ajan. Myöhemmin liikunnan määrää voi lisätä. Sopivia lajeja raskauden aikana ovat muun muassa kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, tanssi ja kuntosaliharjoittelu.

9. Voiko liikuntaa olla liikaa?

Absoluuttista rajaa ei ole olemassa. Sopiva liikunnan määrä riippuu liikuntatottumuksista – nainen, jonka keho on tottunut suurempaan kuormitukseen ennen raskautta, kestää suurempaa kuormitusta myös raskauden aikana. Esimerkiksi juokseminen on sopivaa liikuntaa, mutta mikäli aiemmin ei ole lenkkeillyt, ei juoksua kannata aloittaa raskauden aikana.

10. Millaisia asentoja tulisi raskauden aikana liikkuessa välttää?

Selinmakuuta kannattaa välttää 16. raskausviikon jälkeen, sillä kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia ja saattaa aiheuttaa huonovointisuutta. Luonnollisesti myös mahallaan tehtävät liikkeet kannattaa tehdä esimerkiksi nelinkontin. Vatsaa rutistavissa liikkeissä kannattaa kuunnella kehoaan ja olla tekemättä mitään, mikä tuottaa kipua tai painetta vatsaan.

11. Pitääkö aerobisessa harjoittelussa sykkeen pysyä alle 140:n ja voiko sen ylle menevä syke vaarantaa vauvan hapensaannin?

Suosituksissa ei ole enää sykelukemia, vaan sen sijaan rasituksen mittaamisen käytetään RPE-asteikkoa, joka mittaa koettua rasitusta. Hyvä nyrkkisääntö on, että liikkuessa pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Riittävästä nesteen määrästä on tärkeää huolehtia liikunnan aikana.

12. Voiko odottaja ratsastaa?

Jos on ollut taitava ratsastaja ennen raskautta, harrastus menettelee vielä odotusaikana. Alkuraskaudessa sikiö on niin pieni ja hyvin suojassa kohdussa, ettei tärähdys haittaa. Myöhemmin mahan kasvaessa putoamisesta aiheutuva riski kasvaa. Raskauden puolivälin jälkeen tulee välttää lajeja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen. Ylipäätään lajeja valitessa kannattaa käyttää talonpoikaisjärkeä.

13. Voiko kunto kohentua raskauden aikana?

Raskaus ei ole sopiva hetki kunnon kasvattamiseen. Sen sijaan omaa tasoa voi pitää yllä raskauden aikanakin.

14. Milloin liikunnan voi aloittaa synnytyksen jälkeen?

Kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa suositellaan synnyttäville äideille vasta jälkitarkastuksen jälkeen, jotta mahdolliset synnytyksen aikaiset haavat ovat parantuneet.

15. Mitä myönteisiä vaikutuksia liikunnalla on synnytyksen jälkeen?

Kevyelläkin liikunnalla on suuri vaikutus synnyttäneiden äitien mielialaan. Tutkimuksissa äideillä, jotka liikkuivat viikoittain vähintään 2,5 tuntia, havaittiin vähemmän masennusoireita kuin äideillä, joiden liikuntamäärä oli vähäisempää tai jotka eivät liikkuneet lainkaan. Aluksi riittävä määrä liikuntaa on jo puolen tunnin vaunulenkki päivittäin. Erityisesti suomalaiset ensisynnyttäjät liikkuvat raskauden jälkeen vähän. Heillä on myös suurempi riski kokea masennusoireita kuin usean lapsen äideillä.
Asiantuntija: UKK-instituutin ja THL:n tutkimusjohtaja, LT Riitta Luoto

Vauva 8/2013

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.