Vauva ei tarvitse kliinistä, viimeisen päälle putsattua kotia – mutta tietyt vinkit on hyvä pitää siivotessa mielessä.

1. Vauva syntyy pian. Kuinka siistiä kotona pitäisi olla?

Vauva ei tarvitse kliinistä, viimeisen päälle putsattua kotia. Jos kodin on jo aiemmin pitänyt kohtuullisen siistinä, tavalliset siivoukset riittävät jatkossakin.

Moni tuore vanhempi kuitenkin haluaa, ettei koti ole kuin sotkuinen, kun synnytyssairaalasta kotiutuu. On helpompi keskittyä vauvaan, kun koti on järjestyksessä eikä tarvitse ihan ensin ajatella vaikkapa imuroimista.

Mitä pienempi vauva on, sitä tarkempi hygienian kanssa pitää olla. Vastasyntyneen vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt. Tärkeintä on, että vauvan hoitajat pitävät kätensä puhtaina. Käsidesiä ei yleensä tarvita.

Kyläilijöidenkin pitää pestä kädet, kun he tulevat katsomaan vauvaa.

Kun vauva oppii ryömimään, lattia on hyvä pitää suhteellisen puhtaana. Imurointi riittää, toki aina välillä lattiat on hyvä pyyhkiä nihkeällä mopilla.

Imurointia helpottaa, jos leluille on helpot säilytyspaikat.

2. Pitääkö vauvan pyykit pestä erillään muusta pyykistä?

Vauvan vaatteet voi pestä muun perheen pyykkien seassa, mieluiten 60 asteessa. Hellävaraiset, hajusteettomat pesuaineet sopivat herkälle iholle.

3. Vauva työntää kaiken suuhunsa. Pitääkö häntä estellä?

Tavaroiden suuhun laittaminen on vauvan tapa tutkia maailmaa. Turhaan häntä siis ei kannata rajoittaa. Kotona voi ottaa rennommin kuin paikoissa, joissa on paljon ihmisiä.

Vauvan suuhun päätyviä leluja voi pestä silloin tällöin käsitiskiaineella.

Jo leluja ostaessa kannattaa miettiä, kestävätkö ne vesipesun. Pehmolelut eivät usein kestä vesipesua, mutta niitä voi tuulettaa ja tomutella silloin tällöin. Talvella ne voi viedä pakkasilmaan raikastumaan.

4. Vauva syö sormin suoraan pöydältä. Voiko pöytää pyyhkiä puhdistusaineella?

Kun tahrat pyyhkii tuoreeltaan, pelkkä vesi ja tarvittaessa käsitiskiaine riittävät. Rätti pitää huuhdella ja kuivata hyvin.

Todennäköisesti vauva syö ruuanpalan joskus myös lattialta. Kotona tästä ei kannata huolestua.

5. Millaisia siivousaineita hankin?

Lapsiperhe pärjää samanlaisilla siivousaineilla kuin muutkin.

Perusterveet eivät tarvitse kotioloissa desinfioivia ja antibakteerisia siivousaineita. Pitkän päälle niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä liika hygieenisyys voi häiritä kasvavan lapsen immuunipuolustuksen kehittymistä.

Yleispuhdistusaineiksi riittää usein lievästi emäksinen tai neutraali pesuaine, kuten käsitiskiaine. Myös pelkällä vedellä ja mikrokuituliinalla pärjää pitkälle.

Vanhemman ei kannata väsyttää itseään siivoamisella. Käytä pahimman paikan taktiikkaa.

6. Mitkä ovat kodin bakteeripesiä, joiden putsaus usein unohtuu?

Ovien ja kaappien kahvojen, wc-pöntön vetimen, hanojen ja valokatkaisijoiden puhdistaminen jää helposti. Ne kannattaa pyyhkiä silloin tällöin.

Tiskirätti muuttuu likaa ja bakteereja muhivaksi, haisevaksi mytyksi, jos sitä ei käytön jälkeen huuhtele hyvin ja laita ilmavasti kuivumaan. Rätti on hyvä vaihtaa puhtaaseen noin viikon välein, tarpeen mukaan.

7. Vauvanhoito vie kaiken ajan. Entä jos en jaksa siivota?

Vauvan synnyttyä kotitöiden määrä kasvaa, ja samalla siivoamiselle jää vähemmän aikaa. Jos vauva vielä valvottaa öisin, tiskivuoriin tai rättiin tarttuminen voi tuntua ylivoimaiselta. Samalla sotku voi stressata, jos kodin on tottunut pitämään tiptop.

Jos kotiaskareita jaksaa tehdä vähän päivittäin, ei isoa kaaosta pääse niin helposti syntymään. Kannattaa myös miettiä, mitkä työt ovat välttämättömiä ja mitkä voi hoitaa sitten joskus. Vauva ei kaipaa kiiltävää kotia, eikä vanhemman kannata väsyttää itseään siivoamisella.

Siivotessa voi käyttää esimerkiksi pahimman paikan taktiikkaa. Jos ympäriinsä lojuvat vaatteet häiritsevät eniten, voi aloittaa niistä ja jatkaa samaan tyyliin niin kauan kuin aikaa on. Tällä tavoin siivoamisesta saa isoimman ilon.

Vauvanvaatteiden ja tavaroiden sijaan läheisiltä voi pyytää lahjaksi apua kotitöihin.

Haastateltavat ja lähteet: Kemikaalikimara-blogin kirjoittaja ja tietokirjailija Anja Nystén sekä Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku.

Vauva 10/16

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Vierailija

Miten pitää toimia, jos vauva on syntyä kotiin tai matkalla sairaalaan? Ensihoitolääkäri neuvoo

En ihmettele, että näitä tapahtuu myös HUSin alueella, missä periaatteessa on sairaalat lähellä synnyttäjiä. Minua ei otettu sairaalaan, koska synnytys oli "liian aikaisessa vaiheessa". Vauva kuitenkin syntyi jo 3 tunnin päästä, sairaalaan matkasin kesken ponnistusvaiheen. Synnytys oli ensimmäinen, joten uskoin kätilöä enkä omia tuntemuksiani, koska aikaisempaa synnytyskokemusta ei ollut. Ystävääni käskettiin odottaa vapautuvaa paikkaa kotona vähintään 2 tuntia, vaikka hän vuosi verta. Toinen...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.