Sopivaan kivunlievitystapaan vaikuttavat äidin kipukynnys, sikiön vointi ja synnytyksen vaihe.

» Lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät

» Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät

Kipu kuuluu synnytykseen ja kertoo odottavalle äidille, että nyt on aika pysähtyä, lapsi alkaa syntyä. Sietämätöntä kipua ei tarvitse silti kenenkään kestää, synnytyskipua voidaan nykymenetelmin hoitaa tehokkaasti. Apua voi löytyä myös niin sanotuista luonnonmukaisista kivunlievitysmenetelmistä.

Sopivaan kivunlievitystapaan vaikuttavat äidin kipukynnys, sikiön vointi ja synnytyksen vaihe. Mieti mahdollista kivunlievitystä jo etukäteen ja vertaile vaihtoehtoja hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Hyvin hoidettu kipu edistää sekä äidin että lapsen terveyttä.

Lääkkeettömät kivunlievitysmenetelmät:


Lämmin vesi

Lääkkeettömästi supistuskipuihin voi etsiä helpotusta lämpimässä vedessä, suihkussa tai ammeessa. Vesi rentouttaa lihaksia ja vähentää stressiä synnytyksen eri vaiheissa. Ammeessa on helppo liikkua ja etsiä miellyttävää asentoa. Kylpyyn ei ole asiaa, jos vauvan sydänäänikäyrää joudutaan seuraamaan keskeytyksettä avautumisvaiheen aikana.

Aquarakkulat eli vesipapulat

Kätilö ruiskuttaa steriiliä vettä sisältävät aquarakkulat muutaman sentin välein ihon alle, yleensä ristiselkään. Rakkulat aiheuttavat hetkellistä polttavaa kipua, jonka jälkeen pistosalueelle leviää lievittävä lämmöntunne. Aquarakkuloita voidaan käyttää kaikissa synnytyksen vaiheissa riippumatta kivunlievityslääkkeistä. Vaikutus on yksilöllinen ja kestää 1–2,5 tuntia, tehosta ei ole varmaa näyttöä.

TENS

TENS eli transkutaaninen hermoärsytys perustuu sähköimpulsseihin, jotka vaikuttavat kipuviestejä kuljettaviin hermoihin ja auttavat kehoa lisäämään endorfiineja. Menetelmää varten tarvitaan paristokäyttöinen laite, joka lähettää impulsseja selkään kiinnitettyjen elektrodilappujen kautta. Synnyttäjä voi supistustensa mukaan päättää impulssien voimakkuudesta. Laitteita voi vuokrata yksityisesti synnytyksen ajaksi.

Muut keinot

Liikkuminen, keinuttelu ja erilaiset asennot voivat lievittää kipua ja auttaa rentoutumaan. Apuvälineitä on synnytysosastoilla tarjolla: säkkituoleja, terapiapalloja, aistinpatjoja, keinutuoleja. Hierominen avautumisvaiheen aikana tuntuu useimmista hyvältä ja helpottaa lihasjännitystä, samoin erilaiset lämpöhauteet, esimerkiksi lämmitettävä kauratyyny.

Vyöhyketerapia, akupunkitio, jooga ja hypnoosi ovat harvemmin käytettyjä keinoja, samoin äänen käyttö, jopa laulaminen tai karjuminen. Mikään ei estä kokeilemasta, kuuntele omaa kehoasi. Synnyttäjä tietää itse, mikä tuntuu parhaalta.

Lääkkeelliset kivunlievitysmenetelmät:


Ilokaasu

Ilokaasua hengitetään maskin kautta jaksottain supistuksen aikana. Happi-ilokaasuseos aiheuttaa lyhytkestoisen hiprakan ja vie kivulta pahimman kärjen, mutta ei poista sitä kokonaan. Turvallinen ja helppo annostella koko avautumisvaiheen ajan, nopeissa synnytyksissä usein ainoa käytettävissä oleva kivunlievitysmenetelmä. Aiheuttaa joillekin pahoinvointia.

Vahvat kipulääkkeet

Käytetyimpiä ovat morfiininkaltaiset petidiini, oksikodoni ja tramadoli, jotka pistetään lihakseen tai annostellaan peräpuikkoina. Petidiini voi lamata vastasyntyneen hengitystä ja hidastaa imetyksen käynnistymistä, varsinkin jos sitä annetaan 1–4 tuntia ennen syntymää. Kipulääkkeitä voidaan käyttää, jos vauvan sydänäänikäyrä on hyvä ja puudutteet eivät syystä tai toisesta tule kyseeseen. Äidille lääkkeet voivat aiheuttaa aiheuttavat raukeutta ja pahoinvointia.

Epiduraali

Epiduraali on puudutteista suosituin ja se lievittääkin synnytyskipua tehokkaasti. Puudutus ei väsytä, ja äidin kivunlievityksen myötä myös sikiön hapensaanti usein paranee. Anestesialääkäri asettaa ohuen katetrin epiduraalitilaan lannenikamien väliin, josta puudutusaine siirtyy selkäydintasolle ja vaikuttaa kohtua hermottaviin hermojuuriin. Epiduraali voidaan antaa, kun synnytys on varmasti käynnistynyt.

Puuduteseos annostellaan joko kerta-annoksina tai jatkuvana infuusiona aina ponnistusvaiheeseen saakka. Pitkäkestoisissa puudutuksissa ponnistusvaihe voi hieman pidetä ja imukuppisynnytysten määrä kasvaa. Epiduraalia voidaan myös käyttää, jos synnytyksessä päädytään keisarileikkaukseen.

Spinaali

Niin ikään selkäytimen tasolla vaikuttavan spinaalipuudutus sopii varsinkin uudelleensynnyttäjille. Spinaalipuudutus tehoaa epiduraalia nopeammin, myös ponnistusvaiheen kipuun. Kertapuudutuksen kesto on rajallinen, 1–2 tuntia. Puudutteen laittaa anestesialääkäri. Kombinoidussa spinaali-epiduraalipuudutuksessa voidaan spinaalipuudutusta jatkaa suoraan jo paikallaan olevan epiduraalikatetrin kautta, ilman lisäpistoja. Molemmissa puudutuksissa synnyttäjä tarvitsee verenpaineseurannan.

Epiduraali- ja spinaalipuudutusta tai niiden yhdistelmää voidaan käyttää myös sektiossa.

Häpy- eli pudendaalihermon puudutus

Suomessa vähän käytetty menetelmä puuduttaa emättimen suun ja välilihan alueen, kun vauvan pää on syntymässä. Pudendaalipuudutteen voi antaa synnytyslääkäri tai kätilö. Tavallisempaa on puuduttaa välilihan alue paikallisesti ponnistusvaiheessa.

Kohdunkaulan puudutus eli paraservikaalipuudutus

Paraservikaalisen hermopunoksen eli kohdunkaulan puudutuksen tekee synnytyslääkäri. Puudutus lievittää kipua varsinkin synnytyksen avautumisvaiheessa ja sen voi tarvittaessa uusia. Paraservikaali sopii uudelleensynnyttäjille ja sellaisille ensisynnyttäjille, joiden kohdunsuun tilanne on jo hyvällä mallilla kivunlievitystä tarvittaessa. Teho alkaa nopeasti, mutta kivunlievitys kestää vähemmän kuin epiduraalissa, 1–2 tuntia. Paraservikaalin jälkeen voidaan joskus ponnistusvaiheessa turvautua myös pudendaalihermon puudutukseen. Puudutus pistetään emättimen seinämän läpi emätintä ja välilihaa hermottavan kudoksen läheisyyteen.

Vauva 10/2009, päivitetty 3/2013

Kaikille odottajille raskausoireita ei tule lainkaan, kertoo terveydenhoitaja Mia Astikainen.

Pahoinvointi on oireista yleisin

Kaikilla odottajilla ei ole raskausoireita. Ne voivat olla myös niin lieviä, että jäävät käytännössä huomaamatta. Suurin osa naisista oireilee kuitenkin jollakin tavalla. On erittäin harvinaista, että raskaus etenee synnytykseen asti ilman minkäänlaisia muutoksen tuntemuksia omassa kehossa.

Aamupahoinvointi on ehkä klassisin merkki vauvan odotuksesta. Joillakuilla se ilmenee pelkästään aamuisin heti herättyä ja väistyy päivän mittaan. Pahoinvointi voi kuitenkin olla myös jatkuvaa tai esiintyä yksilöllisesti mihin vuorokauden aikaan tahansa. Pahoinvointi johtuu istukkahormonista, ja verensokerin lasku tekee olon vain huonommaksi.

Toisella kolmanneksella helpottaa – useimmiten

Keskenmenon yhteydessä istukkahormonin määrä veressä laskee. Tämä helpottaa pahoinvointia. Myös tuulimunaraskauden yhteydessä huono olo jää joillakin naisilla hyvin lieväksi. Pelkkä pahoinvoinnin loppuminen tai se, ettei sitä ole, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita huonoja uutisia.

Pahoinvointi yleensä helpottaa ja loppuu kokonaan raskauden edetessä toiselle kolmannekselle. Huonovointisuus voi siis loppua kuin seinään ilman, että mikään on vialla.

Raskaudet voivat olla erilaisia

Alkuraskauteen kuuluu yleisesti väsymys, jonka arvellaan johtuvan keltarauhashormonitason noususta. Väsymys yleensä helpottaa samaan aikaan kun pahoinvointikin, mutta tulee usein takaisin loppuraskaudessa. Odottaja voi kuitenkin olla hyvin virkeä, eikä unentarve välttämättä lisäänny. Jokainen on yksilö ja raskauden oireet kullakin erilaiset.

Rinnat ja nännit ovat monilla naisilla arat juuri ennen kuukautisia. Näin käy usein myös alkuraskaudessa. Raskautta toivova nainen voi tuntea pettymystä ajatellessaan, että sieltä ne kuukautiset taas tulevat. Kun arkuus ei helpotakaan, varsinkin uudelleensynnyttäjä voi tunnistaa sen raskauden ensioireeksi.

Myös saman naisen raskauksien välillä voi olla suuriakin eroja. Siksi omien oireiden ja tuntemusten vertaaminen toisiin tai edes aiempiin omiin kokemuksiin voi aiheuttaa turhaa huolta. Jos sinulla on huoli raskauden etenemisestä tai vauvan voinnista, ole yhteydessä neuvolaan.

Kysy Mialta!

Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhe-suunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.

Luonnonmukaisuuden tavoittelu kääntyy turvattomuudeksi, jos vanhemmat kieltäytyvät tarpeellisista toimenpiteistä. Uusi ilmiö on toive siitä, että sikiön sykettä ei seurattaisi.

Suomessa on vammautunut vastasyntyneitä siitä syystä, että äiti on synnytyksessä kieltänyt sikiön sydänkäyrän rekisteröimisen. Asiasta kertoivat keskiviikkona Aamulehti ja Kaleva.

Tapauksista on tehty muutamia valituksia potilasturvallisuutta valvoviin Valviraan tai aluehallintovirastoihin. Kanteluiden tekijöinä ovat olleet vammautuneiden vauvojen vanhemmat, jotka ovat havahtuneet seuraamuksiin. 

– Sikiön sykkeen seurannasta kieltäytyminen liittyy joidenkin synnyttäjien vahvaan ideologiaan, jonka mukaan synnytykseen halutaan mahdollisimman vähän ulkopuolista puuttumista, kertoo Tampereen yliopistollisessa sairaalassa naistentautien ja synnytysten osastonylilääkärinä toimiva Jukka Uotila.

Sydänäänten seuranta ei ole millään tavalla haitallista tai vaaraksi syntyvälle vauvalle tai äidille, Uotila korostaa. Toimenpiteellä turvataan se, että sikiön uhkaava hapenpuute huomataan riittävän ajoissa.

”Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä.”

– Sykkeen seuraamiseen ei liity minkäänlaista riskiä. Suosituksen mukaan sykekäyriä tulisi ottaa jokaisessa synnytyksessä ainakin synnytyksen aluksi, muutaman kerran synnytyksen aikana ja ponnistusvaiheessa.

Sikiön uhkaava hapenpuute on yleinen syy siihen, miksi synnytystä joudutaan vauhdittamaan tai turvaudutaan esimerkiksi imukupin käyttämiseen ponnistusvaiheessa.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä.

Hapenpuute vaurioittaa vauvan aivoja ja muuta elimistöä ja voi pahimmillaan johtaa eriasteiseen vammautumiseen tai menehtymiseen. Vauva voi syntyä huonokuntoisena, reagoimattomana ja velttona eikä ryhdy hengittämään itse. Vastasyntynyt tarvitsee silloin tehohoitoa.

Uotila on myös Suomen Gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistys valmistelee asiasta kannanottoa yhdessä Suomen Perinatologisen seuran kanssa. Kannanotossa annetaan hoitohenkilökunnalle toimintaohjeita siltä varalta, että äiti kieltää sykkeen seurannan.

Turvallisuuden voi sovittaa luomusynnytykseen

Jukka Uotilan mukaan valtaosa luonnonmukaista synnytystä toimivista äideistä onneksi hyväksyy välttämättömät toimenpiteet.

– Äärimmäiset vastakkainasettelut ovat kuitenkin vaikeita tilanteita. Taustalla saattaa olla epäluottamusta lääketiedettä kohtaan.

”Emme koe, että toimisimme liukuhihnalla.” 

Luonnonmukaisuuteen pyrkivät äidit saattavat ajatella, että sairaalassa synnytys yritetään pakottaa tiettyyn muottiin. Uotilan mukaan näin ei ole.

– Varsin paljon meillä on valmiutta yksilölliseen hoitoon, emme koe että toimisimme liukuhihnalla. Mutta turvallisuusnäkökulmat ovat tärkeitä, ja ne täytyy sovittaa mukaan.

Äärimmäiseen luomuiluun pyrkiminen synnytyksessä ei ole ainoa trendi, jossa toive luonnonmukaisuudesta voi kääntyä turvallisuusriskiksi. Pohjanmaalla ja Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on lisääntynyt rokotekriittisyys, jonka takia monissa kunnissa rokotuskattavuus ei enää ole laumasuojan kannalta riittävä.

Suomessa on myös vanhempia, jotka kieltäytyvät antibioottikuureista ja käyttävät hopeavettä, jota juottavat sekä itselleen että lapsilleen. Heillä on uskomus hopeaveden puhdistavasta vaikutuksesta, kertoo Yle. Tutkijoiden mukaan hopeavesi on myrkyllistä ja voi juotuna aiheuttaa sisäelinvaurioita. 

Vierailija

Osa synnyttäjistä kieltäytyy sikiön sydänäänten seurannasta – vauvoille on tullut vakavia seuraamuksia

"Epäluottamusta lääketiedettä kohtaan"? Suomessa on maailman turvallisinta olla raskaana ja synnyttää. Meillä kuolee vähiten äitejä synnytykseen. Ja ilmeisesti koska näin on, niin osa vanhemmista on alkanut kuvitella, että kaikki tämä turva ja turvallisuus tulee luonnostaan eivätkä he ymmärrä, mihin hyvä tilanne perustuu. Nyt sitten halutaan synnyttää samalla tavalla kuin kehitysmaissa (tai Suomessa 100 vuotta sitten): kotona, ilman lääkäriä, ilman koneita, ilman lääkitystä jne. Ihmisten...
Lue kommentti