Ryhmäterapia on tehokkain apu ensisynnyttäjän synnytyspelkoon.

Ryhmähoito on tehokkain tapa hoitaa ensisynnyttäjän synnytyspelkoa, selviää Hanna Rouheen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Psykologin ohjaamaa ryhmähoitoa saaneet ensisynnyttäjät pitivät synnytystä vähemmän pelottavampana kuin äidit, joiden synnytyspelkoa hoidettiin perinteisesti neuvolassa tai pelkopolin vastaanotolla.

Ryhmähoidossa kuuden ensisynnyttäjän ryhmä tapaa kuusi kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen. Ryhmässä käyneiden synnytyskokemus oli myönteisempi riippumatta siitä, olivatko he synnyttäneet alakautta vai sektiolla. Lisäksi he kärsivät muita vähemmän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

– Vaikea synnytyspelko saattaa häiritä vuorovaikutussuhteen muodostamista lapsen kanssa. Ryhmähoitoa saaneilla oli vähemmän ongelmia kiintymyssuhteen luomisessa kuin perinteistä hoitoa saaneilla, Hanna Rouhe kertoo.

Ryhmään osallistuneet synnyttivät useammin normaalisti alateitse kuin perinteisellä pelkopolilla käyneet.

– Äitien on hyvä tietää, että synnytyspelon hoidossa ei oteta kantaa synnytystapaan tai yritetä painostaa alatiesynnytykseen. Monia auttaa huomattavasti jo tieto siitä, että ketään ei pakoteta, Rouhe sanoo.

Rouhe työskentelee Helsingin yliopistollisen keskussairaalassa Hyksin synnytysyksiköissä synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä ja on hoitanut synnytyspelkopotilaita lähes kymmenen vuoden ajan.

Vertaistuki on tärkeää

Hyksissä ensisynnyttäjien vaikeaa synnytyspelkoa on hoidettu ryhmäterapiassa 2000-luvun alkuvuosista alkaen. Tapaa ollaan laajentamassa myös muualle.

Ryhmän kullakin kokoontumiskerralla on teema, josta keskustellaan psykologin kanssa. Lisäksi odottajat tekevät rentoutukseen ja mielen hallintaan liittyviä harjoituksia. Muiden ryhmän äitien tuki on tärkeä osa hoitoa.

– Vertaistuki auttaa huomaamaan ettei ole ainoa, jolla on synnytyspelkoa, ja siten normaalistaa tilannetta ja vähentää häpeän tunteita, Rouhe kertoo.

Rouheen mukaan muutkin kuin pelkopotilaat hyötyisivät paremmasta valmistautumisesta synnytykseen. Synnytyksen kulusta kannattaa ottaa selvää ja keskustella aiheesta vaikka neuvolassa ja tutustua synnytyssairaaloiden valmennusmateriaaleihin.

– Äitejä auttaisi myös nykyistä laajempi neuvoloiden synnytysvalmennus.

Hallitsemattomuus pelottaa

Rouhe kertoo, että suurimmalla osalla synnytyspelosta kärsiviä pelkoon liittyy tunne hallitsemattomuudesta: esimerkiksi kivun tai sen, että itselle tai lapselle käy jotain.

– Totta on, että synnytyksessä ei voi hallita kaikkea. Silti on paljon asioita, joita voi hallita ja joihin voi vaikuttaa. Muihin kohtiin on sairaalasynnytyksessä saatavilla auttavia käsiä, Rouhe sanoo.

Osa tutkimusta oli synnytyspelon seulontatestin kehittäminen neuvoloiden käyttöön. Vaikean synnytyspelon luokituksen sai odottavista äideistä noin joka kymmenes.

Uudelleensynnyttäjille ryhmähoidosta ei ole Rouheen mukaan samalla tavalla apua, koska tuen tarve on erilainen.

– Silloin on useimmiten taustalla kokemus, johon pelko pohjautuu. Uudelleensynnyttäjä hyötyy siksi enemmän yksilöllisestä hoidosta, jossa aiempi kokemus voidaan käsitellä ja suunnitella apu ja tuki tulevaan synnytykseen, Rouhe sanoo.

Lisätietoa: Rouhe, Saisto, Toivanen, Tokola: Kun synnytys pelottaa. Minerva Kustannus, 2013.

Lue lisää:

Synnytysvalmentaja Silja Seppänen: ”Pitäkää huolta toisistanne, pussailkaa paljon!”

10 lapsen äiti neuvoo synnyttäjiä: ”Kuuntele itseäsi”

Hus.fi: Vauvamatkalla – opas odottajalle

Vierailija

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Ai EI pakoteta? Justiinsa. Toista se on Tampereella. Oma äitini saanut meidät lapset sektiolla, syynä pääasiassa äidin pieni koko. Huoliani ei otettu tosissaan, vaikka SF yläkäyrillä mentiin koko raskaus. Neuvola otti todesta, se vaan ei riittänyt. Supistuksia, kivuliaitakin, viikolta 38. Supparit eivät kuitenkaan auttaneet tilannetta mitenkään. Neuvolassa oltiin jo huolissaan, kun vauvan pää ei kiinnittynyt lopussakaan. Pelkopolin painoarvio 4400g johon lääkäri, koppava nuori nainen, totesi,...
Lue kommentti
Vierailija

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Vierailija 29.06.2015 klo 15:52 Pelkosektiot on kokoajan lisääntymässä. Eli ihan turha vaahdota. Enenevä määrä ensisynnyttäjiä , terveitä nuoria naisia, leikataan vaan siksi, että he eivät suostu edes ajattelemaan alatiesynnytystä. Samalla lisääntyvät leikkauskomplikaatiot, lapsivuodeosastolla vietetyt päivät , imetysongelmat ja seuraavissa raskauksissa esiin tulevat leikatun kohdun tuomat riskit. Nuo rentoutusryhmät ovat suunnattu ensisynnyttäjille , koska uudelleensynnyttäjien pelko liittyy...
Lue kommentti

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa.