Ryhmäterapia on tehokkain apu ensisynnyttäjän synnytyspelkoon.

Ryhmähoito on tehokkain tapa hoitaa ensisynnyttäjän synnytyspelkoa, selviää Hanna Rouheen tuoreesta väitöstutkimuksesta. Psykologin ohjaamaa ryhmähoitoa saaneet ensisynnyttäjät pitivät synnytystä vähemmän pelottavampana kuin äidit, joiden synnytyspelkoa hoidettiin perinteisesti neuvolassa tai pelkopolin vastaanotolla.

Ryhmähoidossa kuuden ensisynnyttäjän ryhmä tapaa kuusi kertaa raskauden aikana ja kerran synnytyksen jälkeen. Ryhmässä käyneiden synnytyskokemus oli myönteisempi riippumatta siitä, olivatko he synnyttäneet alakautta vai sektiolla. Lisäksi he kärsivät muita vähemmän synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

– Vaikea synnytyspelko saattaa häiritä vuorovaikutussuhteen muodostamista lapsen kanssa. Ryhmähoitoa saaneilla oli vähemmän ongelmia kiintymyssuhteen luomisessa kuin perinteistä hoitoa saaneilla, Hanna Rouhe kertoo.

Ryhmään osallistuneet synnyttivät useammin normaalisti alateitse kuin perinteisellä pelkopolilla käyneet.

– Äitien on hyvä tietää, että synnytyspelon hoidossa ei oteta kantaa synnytystapaan tai yritetä painostaa alatiesynnytykseen. Monia auttaa huomattavasti jo tieto siitä, että ketään ei pakoteta, Rouhe sanoo.

Rouhe työskentelee Helsingin yliopistollisen keskussairaalassa Hyksin synnytysyksiköissä synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä ja on hoitanut synnytyspelkopotilaita lähes kymmenen vuoden ajan.

Vertaistuki on tärkeää

Hyksissä ensisynnyttäjien vaikeaa synnytyspelkoa on hoidettu ryhmäterapiassa 2000-luvun alkuvuosista alkaen. Tapaa ollaan laajentamassa myös muualle.

Ryhmän kullakin kokoontumiskerralla on teema, josta keskustellaan psykologin kanssa. Lisäksi odottajat tekevät rentoutukseen ja mielen hallintaan liittyviä harjoituksia. Muiden ryhmän äitien tuki on tärkeä osa hoitoa.

– Vertaistuki auttaa huomaamaan ettei ole ainoa, jolla on synnytyspelkoa, ja siten normaalistaa tilannetta ja vähentää häpeän tunteita, Rouhe kertoo.

Rouheen mukaan muutkin kuin pelkopotilaat hyötyisivät paremmasta valmistautumisesta synnytykseen. Synnytyksen kulusta kannattaa ottaa selvää ja keskustella aiheesta vaikka neuvolassa ja tutustua synnytyssairaaloiden valmennusmateriaaleihin.

– Äitejä auttaisi myös nykyistä laajempi neuvoloiden synnytysvalmennus.

Hallitsemattomuus pelottaa

Rouhe kertoo, että suurimmalla osalla synnytyspelosta kärsiviä pelkoon liittyy tunne hallitsemattomuudesta: esimerkiksi kivun tai sen, että itselle tai lapselle käy jotain.

– Totta on, että synnytyksessä ei voi hallita kaikkea. Silti on paljon asioita, joita voi hallita ja joihin voi vaikuttaa. Muihin kohtiin on sairaalasynnytyksessä saatavilla auttavia käsiä, Rouhe sanoo.

Osa tutkimusta oli synnytyspelon seulontatestin kehittäminen neuvoloiden käyttöön. Vaikean synnytyspelon luokituksen sai odottavista äideistä noin joka kymmenes.

Uudelleensynnyttäjille ryhmähoidosta ei ole Rouheen mukaan samalla tavalla apua, koska tuen tarve on erilainen.

– Silloin on useimmiten taustalla kokemus, johon pelko pohjautuu. Uudelleensynnyttäjä hyötyy siksi enemmän yksilöllisestä hoidosta, jossa aiempi kokemus voidaan käsitellä ja suunnitella apu ja tuki tulevaan synnytykseen, Rouhe sanoo.

Lisätietoa: Rouhe, Saisto, Toivanen, Tokola: Kun synnytys pelottaa. Minerva Kustannus, 2013.

Lue lisää:

Synnytysvalmentaja Silja Seppänen: ”Pitäkää huolta toisistanne, pussailkaa paljon!”

10 lapsen äiti neuvoo synnyttäjiä: ”Kuuntele itseäsi”

Hus.fi: Vauvamatkalla – opas odottajalle

Vierailija

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Ai EI pakoteta? Justiinsa. Toista se on Tampereella. Oma äitini saanut meidät lapset sektiolla, syynä pääasiassa äidin pieni koko. Huoliani ei otettu tosissaan, vaikka SF yläkäyrillä mentiin koko raskaus. Neuvola otti todesta, se vaan ei riittänyt. Supistuksia, kivuliaitakin, viikolta 38. Supparit eivät kuitenkaan auttaneet tilannetta mitenkään. Neuvolassa oltiin jo huolissaan, kun vauvan pää ei kiinnittynyt lopussakaan. Pelkopolin painoarvio 4400g johon lääkäri, koppava nuori nainen, totesi,...
Lue kommentti
Vierailija

”Ketään ei pakoteta alatiesynnytykseen”

Jos minulle olisi tehty sektio niin ei olisi nyt pidätysongelmia ja yhdyntävaikeuksia ku synnytyksessä tehtiin 2 epparia ja silti koko väliliha ja koko emättimenpohja ja sulkijalihas repesivät. Niin ja en edes osannut pelätä synnytystä. Ja ihan luomuna synnytin koko ajan ilman yhtään puudutuspiikkiä. 25 vuotta tästä aikaa enkä ole vieläkään parantunut ja voitte uskoa että on saakalin ruma ja väljä värkki! Kyllä ei mee nallekarkit tasan. Olis kyllä ollut sektio paikallaan.
Lue kommentti

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!