Hyvin meni. Syntymän ihme koskettaa kätilöäkin kerta toisensa jälkeen. Kuva: Pia Inberg
Hyvin meni. Syntymän ihme koskettaa kätilöäkin kerta toisensa jälkeen. Kuva: Pia Inberg

Vauva-lehden kätilökyselyssä selvisi, miten kätilöt suhtautuvat synnytystoivelistaan tai siihen, jos synnytykseen ei ole valmistautunut ollenkaan.

Synnytys ei ole suoritus, mutta jonkinlainen valmistautuminen on paikallaan, kätilöt toteavat. Synnyttäjällä olisi hyvä olla hallussaan perusasiat, kuten se, miten synnytys pääpiirteissään etenee.

Tiedosta on monenlaista hyötyä. Avautumisvaiheessa omaa oloa saattaa helpottaa, jos tietää, miten kehonsa saa rentoutumaan.

Kun on tietoinen synnytyksen vaiheista, voi paremmin yrittää lievittää kipua esimerkiksi hengityksellä, rentoutumisella ja muilla keinoilla, joilla saattaa olla iso vaikutus. Kätilö, 29, keskussairaala.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ainakin vaihtoehtoja kivunlievitykseen kannattaa miettiä etukäteen.

Myös kivunlievitystä kannattaa miettiä etukäteen, vastaajat kannustivat. Kun on punninnut vaihtoehtoja, osaa paremmin kertoa kätilölle toiveistaan - eikä tule tuudittautuneeksi epärealistisiin suunnitelmiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Synnyttäjät toivovat usein epiduraalipuudutusta, vaikka synnytys ei vielä ole kunnolla käynnissä. Yleensä sopiva kivunlievityskeino löytyy keskustelemalla vaihtoehdoista. Kätilö, 39, yliopistosairaala.

Valmistautumisen lisäksi kätilöt toivovat synnyttäjiltä avointa mieltä, sillä omat suunnitelmat voivat mennä uusiksi moneen kertaan synnytyksen aikana. Eikä valmistautuminen toki ole pakollista.

Ei tarvitse valmistautua ennakkoon, jos ei koe sellaista omaksi jutukseen. Asiat hoituvat kyllä. Kätilö, 53, yliopistosairaala.

Synnytykseen voi valmistautua vaikka kuinka paljon - tai tulla synnyttämään täysin tietämättömänä. Kaikkia autetaan ja tuetaan. Kätilö on sairaalassa perhettä varten. Kätilö, 38, keskussairaala.

Kuuluuhan toivelistalla oma ääni?

Nykyisin monen synnyttäjän sairaalakassissa kulkee paperille kirjattu lista omista toiveista synnytyksen suhteen. Mutta onko synnytystoivelistasta kätilöille enemmän hyötyä vai haittaa?

Hyötyä, vakuuttaa suurin osa (60 %) Vauvan kyselyyn vastanneista kätilöistä. Kätilöiden näkökulmasta toimiva lista on mahdollisimman ytimekäs. Tärkeimmät toiveet mahtuvat vaikka post it -lapulle.

Haittaa listasta on kätilöiden mukaan silloin, jos se on tulostettu suoraan netistä, eivätkä paperissa kuulu synnyttäjän omat toiveet. Synnytyssalissa saattaa paljastua, ettei synnyttäjä ole edes lukenut valmista listaa läpi. Joskus toiveena saattaa myös olla asioita, joita ei voida toteuttaa, kuten toive, ettei synnytyksessä saisi käyttää imukuppia.

”Iso osa synnyttäjien toiveista vastaa tapoja, joiden mukaan me normaalistikin toimimme.”

Pakollinen lisä sairaalakassiin lista ei ole. Synnyttäjän toiveista kysellään ja niistä keskustellaan salissa aina, olipa synnyttäjällä mukanaan toivelistaa tai ei.

Iso osa synnyttäjien toiveista vastaa tapoja, joiden mukaan me normaalistikin toimimme - paitsi esimerkiksi silloin, jos vauvalla on hätä. Kätilö, 32, keskussairaala.

Kätilöt osaavat lukea synnytystoivelistaa myös rivien välistä, sillä lista kertoo heille myös synnyttäjästä.

Usein pitkä synnytystoivelista kertoo synnyttäjän epävarmuudesta ja kontrollin halusta, jotka ovat synnytyshuoneessa esteitä luonnolliselle synnytykselle. Kätilö, 39, yliopistosairaala.

Kätilön näkökulmasta toimiva toivelista on mahdollisimman ytimekäs. Kuva: Pia Inberg
Kätilön näkökulmasta toimiva toivelista on mahdollisimman ytimekäs. Kuva: Pia Inberg

Kätilöä ei tarvitse säästellä

Toiveistaan ja tuntemuksistaan paitsi saa, myös pitää kertoa kätilölle mahdollisimman suoraan. Kätilöt haluavat kuulla synnyttäjän toiveet, eivät joutua arvailemaan niitä.

Kätilön tunteita ei tarvitse yrittää säästellä. Kätilö, 36, keskussairaala.

Toivon synnyttäjältä rohkeutta olla avoin ajatuksistaan, toiveistaan ja mahdollisista peloistaan. Silloin voin auttaa parhaiten. Kätilö, 40, yliopistosairaala.

Ainakin isossa sairaalassa synnyttäjän toiveiden kartoitus alkaa jo ennen kuin tämä saapuu sairaalaan, kertoo osastonhoitaja Satu Juttula-Moilanen Helsingin Naistenklinikan synnytysosastolta.

– Kun synnyttäjä soittaa meille ensimmäisten supistusten ilmaannuttua, kysymme jo, millaisista kivunlievityskeinoista hän olisi ehkä kiinnostunut. Jos esimerkiksi ammeesta, alamme katsoa hänelle ammehuonetta.

Tukihenkilön ei pidä puhua synnyttäjän puolesta.

Myös sairaalassa synnyttäjä on se, joka kommunikoi toiveistaan kätilölle. Vaikka synnyttäjä olisi kovin kipeä, tukihenkilö ei voi ryhtyä puhumaan synnyttäjän puolesta, kätilöt muistuttavat.

Ongelmia ilmenee, kun tukihenkilö haluaa päättää potilaan puolesta, miten toimitaan. Kätilö 37, keskussairaala.

Vaikka toiveista olisi puhuttu yhdessä ennen synnytystä, vain synnyttäjä itse tietää, mitä kaipaa tositilanteessa juuri tietyllä hetkellä.

Synnyttäjä saattaa jännittää etukäteen, miten yhteistyö kätilön kanssa sujuu ja kohtaavatko kemiat. Myös kätilön näkökulmasta synnytyksen ilmapiiri on tärkeä. Monen kätilön ykköstoive on, että synnyttäjä luottaisi häneen.

Kätilö on sinua ja vauvaasi varten ja tahtoo teidän parastanne. Kätilö, 39, yliopistosairaala.

Eräs vastaajista kertoo, että on valmis opastamaan ja perustelemaan asioita synnytyksen aikana, mutta jos kaikki kommunikaatio synnyttäjän puolelta huokuu epäluottamusta, suhteesta tulee raskas.

Ikävintä on kokea olevansa vihollinen, kun vauvan voinnin takia joutuu toimimaan toisin kuin synnyttäjä tahtoisi. Kätilö, 44, yliopistosairaala.

Liikkeelle lempeällä kivunlievityksellä

Kun on kivunlievityksen aika, kätilöt lähtevät liikkeelle pehmein keinoin: suihkulla, lämpöpussilla ja tens-laitteella. Esimerkiksi epiduraali voidaan antaa kipuihin avuksi vasta, kun synnytys on kunnolla käynnissä.

Lempeillä keinoilla pääsee hyvin alkuun. Jos kivut ovat sietämättömiä, selkäpuudutukset ovat hyvä vaihtoehto. Kätilö, 30, yliopistosairaala.

Monen synnyttäjän tärkeimmät toiveet koskevat juuri tietynlaista kivunlievitystä. Toiset tahtovat selvitä mahdollisimman pitkälle ilman lääkkeitä, toiset toivovat lääkkeellistä lievitystä heti sairaalaan kirjautuessaan.

Valitettavasti juuri tässä kohdassa kätilöiden kiire saattaa näkyä synnyttäjälle selvimmin.

Kätilöllä saattaa olla hoidettavanaan kolmekin synnytystä samaan aikaan. Silloin yhden synnyttäjän toiveita ei välttämättä ehdi huomioida niin hyvin kuin haluaisi, kätilöt murehtivat.

Jaana Runnakko-Koponen kiinnittää kattoon joogaliinan, jossa synnyttäjä voi roikkua avautumisvaiheen aikana. Kuva: Pia Inberg
Jaana Runnakko-Koponen kiinnittää kattoon joogaliinan, jossa synnyttäjä voi roikkua avautumisvaiheen aikana. Kuva: Pia Inberg

Naistenklinikka on nykyisin Suomen suurin synnytyssairaala. Kuinka hyvin synnyttäjien toiveita ehditään kuunnella isossa yksikössä?

– Sairaalan koko ei vaikuta kuunteluun. Synnyttäjän toive on punainen lanka, joka ohjaa kätilön työtä, vastaa osastonhoitaja Satu Juttula-Moilanen.

Periaate seurata synnyttäjän toivetta näkyy käytännössä Naistenklinikan synnytyshuoneiden valkoisilla magneettitauluilla. Taululle kiinnitetään synnyttäjän toivelista, jos sellaisen on tuonut mukanaan. Näin kaikki huoneessa vierailevat kätilöt pysyvät selvillä synnyttäjän tahdosta esimerkiksi kivunlievitykseen liittyen. Viesti myös välittyy tehokkaasti seuraavan vuoron kätilöille .

Sometus seis salissa

Doulan käyttö on lisääntynyt, kätilöt kertovat. Jotkut synnyttäjät tuovat sairaalaan mukaan äitinsä tai hyvän ystävänsä. Tukihenkilö voi olla kultaakin kalliimpi - kunhan hän ymmärtää roolinsa.

Joskus on ollut tilanteita, joissa doula on jyrännyt synnyttäjän yli. Synnyttäjä toivoo kipulääkettä, ja doula sanoo, että ei saisi ottaa.  Kätilö, 43, aluesairaala.

Doula tuskin tuijottaa synnytyksen aikana kännykkää, mutta puolison luurin näprääminen turhauttaa, kätilöt myöntävät. Juuri kännykät aiheuttavat salissa eniten ristiriitoja.

Eräskin kätilö kertoo kohtaavansa usein väsyneitä isiä, jotka tuijottavat kännykkää.

Silloin sanon suoraan, että heidän tukeaan tarvitaan toisessa muodossa. Tsempparina, selänhierojana, kaverina, minä vain. Kätilö, 47, keskussairaala.

Ehdottomasti puhelin pois kädestä! Kätilö, 25, yliopistosairaala.

Osa kätilöistä oli sitä mieltä, että yksi tukihenkilö mukaan synnytykseen riittää. Toiset sanoivat, että tukihenkilöitä voi hyvin olla niin monta kuin huoneeseen mahtuu.

Tukihenkilö, pysy rauhallisena.

Tukihenkilön on tärkeintä pysyä itse rauhallisena, kätilöt korostavat.

Toivon tukihenkilöltä rohkeutta ja rauhallisuutta. Tai ainakin niiden vakuuttavaa esittämistä. Kätilö, 44, keskussairaala.

Pienillä asioilla on usein suuri merkitys, vaikka tuntuisi, ettei osaa sanoa oikeita asioita.

Tukihenkilö voi silittää päätä, hieroa alaselkää, muistuttaa juomisesta, tsempata ja kannustaa. Kätilö, 29, keskussairaala.

Jos tukihenkilön olo salissa tuntuu kaikesta huolimatta ulkopuoliselta, kätilöiltä saa kysyä vinkkejä siihen, miten auttaa synnyttäjää. Kätilö on synnytyksen asiantuntija, mutta tukihenkilö tuntee synnyttäjän persoonana. Yhteistyö vie usein parhaaseen tulokseen.

Lähde: kysely vauva.fissä, 67 vastaajaa

Vierailija

Mun esikoinen oli virhetarjonnassa, ei laskeutunut riittävästi ja kiskottiin imukupilla maailmaan. Siinä ei ollut kiirettä eikä hätää, mutta minun toivetta (ei imukuppia, vaan sektio) ei silti kuunneltu. Tukihenkilöä ei ollut ja lääkäri & kätilö jyräsivät ylitseni.

Lapsi jäi henkiin, vaikka meinasikin jäädä jumiin ja joutui teholle pariksi päiväksi. Minä sain vauriot, joiden korjaaminen täysin ei ole mahdollista, eikä tilanteen helpottaminenkaan tunnu ketään kiinnostavan.

Joskus olisi hyvä, että äidin tuntemuksia kuunneltaisiin, eikä vaan vaadita luottamaan sokeasti.

Käsittämätöntä

Vierailija kirjoitti:
"Joskus toiveena saattaa myös olla asioita, joita ei voida toteuttaa, kuten toive, ettei synnytyksessä saisi käyttää imukuppia." Tämä lause artikkelissa on kummallinen. Lain mukaan oileustoimikelpoisella potilaalla on oikeus kieltäytyä toimenpiteestä. Miksi synnyttäville uskotellaan, ettei heillä ole mitään oikeuksia? Tässä jälleen artikkeli, jossa oletetaan ettei äiti voi tehdä päätöksiä koskien omaa tai lapsensa parasta. Toivoisin artikkelin kirjoittajan kommentteja tähän kirjoittamaansa lauseeseen.

Tähänkin pitäisi saada joku oikeasti järkevä laki suomessa joka puoltaa myös täysin terveen tulevan vastasyntyneen oikeuksia ja tulevaa elämää. Että täysin terveen hyvinvoivan vauvan annetaan pahimmassa tapauksessa kuolla tai saada pahat aivovauriot asfyksiasta ja vammauttaa loppuelämäkseen sillä indikaatiolla, että äiti ei halunnut käytettäväksi imukuppia? Huhheijaa taas.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla