Ensipäivät ovat ohikiitäviä, ja kestävät ikuisuuden. "Vatsassa oli hurjasti ilmaa. Vauva tuhisi ihanasti vieressä. Aamuauringon utuinen valo kesti koko päivän." Kuva: iStockphoto
Ensipäivät ovat ohikiitäviä, ja kestävät ikuisuuden. "Vatsassa oli hurjasti ilmaa. Vauva tuhisi ihanasti vieressä. Aamuauringon utuinen valo kesti koko päivän." Kuva: iStockphoto

Synnärillä on ihanaa, outoa, turvallista ja hälyisää.

Eniten synnytysosastolla häiritsevät muut äidit ja heidän vauvansa. Se on oikeastaan ihan ymmärrettävää: vastasynnyttäneen kuplassa on vain vähän tilaa vaivoille ja vauvoille, jotka eivät ole omia. Tämä selvisi, kun kysyimme kokemuksia synnyttäneiden osastolta tai perhehotellista.

Näin äidit kertovat kokemuksistaan:

Muut äidit ja vauvat – aaargh!

”En saanut nukkua osastolla, sillä jokaisen äidin vauva heräsi eri aikoihin. Olin jo valvonut viikon supistusten vuoksi, ja osastolla oleskelu vei minut huonompaan kuntoon.”

”Kamalaa kun joku äiti kuorsaa vieressä kuin höyryjuna, ja et pysty nukkumaan sen vuoksi.”

”Pienessä huoneessa monta henkilöä ja jatkuva häly. Lisäksi itse pelkäsi häiritsevänsä muita.”

”Ihanaa ei oikeastaan ollut mikään muu kun oma vauva siinä vieressä. Neljä lasta synnyttäneenä ja viimeisin hätäsektiolla, voin sanoa että ryhmähuoneet ei sovellu ollenkaan synnyttäneelle naiselle.”

Miksi koko ajan ovi käy?

”Huonetoverilla ravasi vieraita. Oma vauvani oli tehohoidossa lastenosastolla, itselleni oli tehdy sektio ja olin aika kipeä ja vatsa edelleen turvonnut. Laahustin vessaan tämän naapurin sängyn ohi, jolloin yksi tämän naisen miesvieraista kommentoi kovaan ääneen: 'Onko täällä samoissa huoneissa myös näitä jotka eivät ole vielä edes synnyttäneet?'”

”Mielestäni vuodeosastolla ei tarvitsisi käydä vieraita. Vain syntyneen vauvan isä ja sisarukset saisivat käydä, kaikki muut voivat tutustua tulokkaaseen sitten kotona.”

Huonekaverista voi saada myös tukea

”Sairaalahenkilökunta oli yllättävän hyvä parittamaan traumatisoituneita synnyttäjiä. Nyt tälle voi jo nauraa, mutta jaoin huoneen äidin kanssa, joka oli revennyt todella pahasti. Itse taas koin hätäsektion, joten oli mahtavaa itkeä ja purkaa kokemuksia yhdessä. En ajatellut, että huonekaverin kanssa voi kokea sellaista yhteyttä. Tässä tapauksessa huonekaveri oli pelastus, ei ärsytys.”

”Olin jaetussa kahden hengen huoneessa. Toisaalta kaipasin omaa rauhaa, toisaalta huonekaverin esimerkistä rohkaistuin sektion jäljiltä suihkuun.”

Ihokontaktista muistutettiin yölläkin

”Minut yllätti se, että vauvalle ei saanut pukea vaatteita, vaan se piti pitää koko ajan ihokontaktissa. Yölläkin sairaanhoitaja tuli herättämään minut, että ota vauva paitasi alle, vaikka vauva nukkui sikeästi omassa sängyssään. Minulle myös sanottiin, ettei vauvan sänky ole nukkumista varten.”

Maailman ihanimmat pikkarit

”Synnärin verkkoalushousut ja hehtaarisiteet olivat ihan parhautta. Etukäteen ei uskoisi, miten paljon voi arvostaa sitä, että alaosastolla ei ole yhtäkään hiertävää saumaa.”

”Kähvelsin verkkopikkareita muutamat myös kotiin.”

Jääsiteet – mikä nerokas keksintö!

”Näistä en ollut kuullutkaan ennen esikoiseni syntymää. Kun olo oli synnytyksen jäljiltä vähän räjähtänyt, kätilöt neuvoivat kastelemaan yösiteen ja jäädyttämään sen osaston keittiön pakastimessa. Se sitten pöksyihin. Laski turvotusta tehokkaasti, heti parempi olo.”

Mahtavat kätilöt ja hyvät neuvot

”Minut yllätti kätilöiden sitoutuminen työhönsä. Kätilö tuli vielä seuraavana päivänä osastolle kysymään, oliko synnytyskokemukseni nyt toisella kertaa parempi. Hän kun oli edellisen synnytyskertomukseni luettuaan luvannut, että tekisi kaikkensa, jotta se olisi.”

”Ihanaa oli se, että synnärillä sai keskittyä vauvaan ja itseensä, ei tarvinnut huolehtia puhtaista vaatteista, ruuasta ym. Apu ja neuvot oli aina saatavilla.” 

”Hoitajat olivat mukavia, kannustavia ja asiantuntevia, luotettavia. Omia toiveita kuunneltiin.”

”Ihana omahoitaja tuli ja halasi, istui ja kuunteli, kun itkin ja pelkäsin, mikä vauvalla on. Vauvalta oli löytynyt sydämestä ylimääräinen ääni, ja synnytys todellakin herkisti mielen.”

”Ihanaa oli valmis ruoka, joka oli hyvää ja sitä oli usein tarjolla. Hienoa oli myös se henkilökunta oli lähellä jos apua tarvitsi. Kauheinta oli unen puute ja sen mukana tuleva väsymys.”

Synnäri ei ollutkaan hotellitasoa

”Sairaalan ruoka on aivan kuollutta, ihmettelen, jos joku sillä paranee! Hotellin aamiainen vihanneksineen ja hedelmineen olisi todellakin tehnyt terää.”

”Yllätyin siitä, että kaikki piti hoitaa itse lakanoiden vaihtamisesta lähtien. Synnyttäminen ei kuulemma ole sairaus.”  

Perhehuoneessa on oma rauha

”Esikoisen synnyttyä olimme mieheni kanssa perhehuoneessa. En olisi halunnut jakaa uudessa tilanteessa huonetta jonkun muun kanssa.  Omassa huoneessa sain palauduttua rauhassa ja nukkua univelkoja pois miehen auttaessa vauvan kanssa.”

”Perhehuoneessa oleminen oli mukavaa, saimme olla rauhassa ja tutustua vauvaan. Apu oli lähellä, jos sitä tarvitsi. Henkilökunta oli osaavaa ja tunnelma osastolla oli seesteinen.”

Potilashotelli, kyllä kiitos!

”Kokemukseni potilashotellista (Tays) oli hyvin positiivinen. Huoneet olivat viihtyisiä, ja oli mukava opetella vauvan hoitoa kaikessa rauhassa. Kätilöiden luona käytiin kolmesti vuorokaudessa tarkastuksessa, jossa varmistettiin kaiken olevan vauvalla sekä äidillä hyvin. Kätilöiltä sai kuitenkin neuvoja tarvittaessa ja sainkin hyviä apuja imetykseen liittyen.”

”Ruoka oli todella hyvää, ja oli paljon valinnan varaa. Ruuan sai myös viedä ravintolasta omaan huoneeseen.”

”TAYSissä synnytin esikoiseni 2015 ja pääsimme potilashotelliin. Se oli ihan täydellistä, kun sai miehen kanssa rauhassa keskittyä uuteen tulokkaaseen ja ottaa vieraita vastaan milloin haluaa.”

”Olen ollut potilashotellissa toisen lapsen syntymän jälkeen ja kokemus oli mahtava. En ehkä suosittele ensikertalaiselle, mutta uudelleen synnyttäneelle mahtava tilaisuus huilata rauhassa ennen kotiutumista.”

Vierailija

Jääsiteet, verkkopikkarit, miksei täällä saa nukkua? Äidit kertovat, mikä synnytysosastolla yllätti

Mikä siinä on ettei anneta nukkua? Kun huoneeseen tuli keskellä yötä uusi äiti vauvansa kanssa niin hoitajan piti siinä kailottaa kaikki asiat päiväjärjestyksestä ja liinavaatteiden sijainnista alkaen kun minä ja 3. äiti yritimme nukkua. Miksei niitä voinut käydä läpi vaikka käytävällä?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Suomen kesä voi yllättää, ja mittari voi kivuta keväälläkin hellelukemiin. Vaikka lämpö on ihanaa, raskausaikana se saattaa koetella normaalia enemmän.

Moni odottaja kokee, että helteellä olo on lähinnä tuskaisa. Yleisiä oireita ovat myös kohonnut verenpaine ja jalkojen turvotus. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ruokavaliolla ja juomalla tarpeeksi.

Lukijamme vinkkaavat – näin helpotat oloa helteellä:

  • Juo tarpeeksi vettä!
  • Ei ylimääräisiä touhuja.
  • Pukeudu kevyesti luonnonmateriaaleihin. Kotona voi olla vaikka alusvaatteissa tai kääriytyneenä ilmavaan huiviin.
  • Kastele ohut lakana ja mene sen alle. Tai laita märkä pyyhe päähän.
  • Älä käytä kodinkoneita, jotka kuumentavat huoneilmaa, kuten imuria ja kuivausrumpua.
  • Katso Netflixiä ja syö vesimelonia.
  • Hakeudu mahdollisuuksien mukaan varjopaikkoihin.
  • Avaa yöllä kaikki ikkunat levälleen.
  • Pidä aina sumutinpullo tai jokin ”löyhytin” mukana.
  • Mene rannalle, kävele rantavedessä.
  • Ole kotona alasti tuulettimen vieressä.
  • Nauti! Kölli päivät auringossa, eipähän palele.
  • Laita autossa ilmastointi täysille.
  • Käy suihkussa.
  • Laita pihalle tai parvekkeelle pieni uima-allas.
  • Harrasta kevyttä kävelyä ja uimista.
  • Hengaile kellarissa tai kauppojen pakastealtaiden luona – myös maito- ja lihahyllyt hohkavat viileyttä.
  • Nosta jalat koholle.
  • Ryhdy vesisotaan.
  • Pue vain bikinit päälle.
  • Syö jätskiä välipalaksi.
  • Ota pitkät päiväunet.
  • Lepää sohvalla tai aurinkotuolissa.

Vinkit saatu Vauvan Facebookista ja Aihe Vapaa -keskustelupalstalta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen
Jenni Dahlmanin esikoispoika täytti maaliskuussa vuoden. Pian hänestä tulee isoveli. Kuva: Antti Hämäläinen

Jenni Dahlmanin ja Ossi Väänäsen toinen lapsi syntyy kesän lopulla. 

Jenni Dahlmanista, 36, tulee loppukesästä kahden lapsen äiti. Hänen puolisonsa, entinen jääkiekkoilija Ossi Väänänen, 37, kertoi asiasta tänä aamuna MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa

– Kyllä kiirettä kotona riittää, ei siellä kerkeä syljeskelemään kattoon. Myöhemmin kesällä, kun toinen saapuu, kiireitä on vielä enemmän. En epäile yhtään, etteikö arki muuttuisi, mutta odotan innolla, Ossi kertoi. 

Jennin ja Ossin esikoispoika syntyi maaliskuussa 2017. Perhe asuu Espoossa. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.