Välillä tuntuu siltä, että pää olisi hattaraa. Kuva: iStockphoto
Välillä tuntuu siltä, että pää olisi hattaraa. Kuva: iStockphoto

Raskaus käynnistää aivoissa myrskyn, jolla on tärkeä päämäärä: lapsen ja vanhemman luja kiintymyssuhde.

Hei odottava äiti, tuntuuko siltä, että mikään asia ei pysy päässä – ihan kuin raskaus olisi tehnyt aivoille jotakin peruuttamatonta?

Tunne on ihan oikea, mutta siihen on lohdullinen syy. Odottavan äidin mielessä pyörivät asioista suurimmat: tuleva vauva ja elämänmuutos, jonka hän tuo tullessaan. Koska aivojen kapasiteetti on kaikilla ihmisillä rajallinen, on selvää, ettei mieleen yksinkertaisesti mahdu enempää, aivotutkija Mona Moisala selittää.

Moisalan mukaan 80 % tutkituista raskaana olevista äideistä on raportoinut muistiongelmia ja keskittymiskyvyn herpaantumista. Toimintakykyyn raskaus ei kuitenkaan juuri vaikuta.

– Ei ole näyttöä, että raskaana olevat selviäisivät huonommin kognitiivisista tehtävistä, Moisala sanoo.

– Joissakin tutkimuksissa he ovat selvinneet hiukan verrokkiryhmää hitaammin muistia ja nopeutta vaativista tehtävistä, mutta jo pelkkä raskausajan väsymys voi vaikuttaa tulokseen.

Nyt itkettää

Ihan kaikki itkettää – sekin on tuttu tunne odottajalle. Mona Moisalan mukaan tunteiden voimistuminen liittyy todennäköisesti kemialliseen myrskyyn kehossa ja aivoissa: estrogeenin ja progesteronin määrät kasvavat yhtäkkiä, vähän niin kuin murrosiässä.

Odottava äiti on usein empaattista seuraa, sillä tutkimuksissa raskaana olevien on todettu tunnistavan muita paremmin muiden tunteita kasvonilmeiden perusteella. Näin aivot ikään kuin virittyvät olemaan herkkinä vauvan tunneilmaisuille.

Aivoissa tapahtuu myös fyysisiä muutoksia. Odottajan mantelitumake ja hypotalamus kasvavat, ja sen on todettu olevan yhteydessä siihen, miten positiivisesi äiti näkee lapsensa ja kuinka herkästi hän vastaa lapsen tarpeisiin. 

Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa todettiin, että äidin päässä tapahtuu muutoksia etenkin aivokuoren sisäosissa. Nämä alueet liittyvät sosiaaliseen tiedonkäsittelyyn, esimerkiksi toisen ihmisen tunnetilojen tai tavoitteiden tunnistamiseen. Mitä enemmän muutoksia tapahtui, sitä parempi kiintymyssuhde äidillä oli lapsensa kanssa.

”Muutokset edesauttavat kiintymyssuhteen muodostumista.”

Myös isien aivoja on tutkittu, mutta heillä samanlaisia muutoksia ei ole havaittu.

Rakenteellisten muutosten taustalla on todennäköisesti hormonitoiminta, Mona Moisala sanoo.

– Yllättävää on se, että muutokset aivoissa ovat pitkäkestoisia, eivät pelkästään raskausajan juttu. Muutokset edesauttavat kiintymyssuhteen muodostumista, kun omaan lapseen reagoivat aivoalueet voimistuvat ja herkistyvät.

Aivot hyötyvät ruuhkavuosista

Kun vauva syntyy, kaikki vasta alkaa. Ruuhkavuosista on kuitenkin aivoille myös hyötyä: stressinsietokyky kehittyy ja esimerkiksi työnteko yleensä tehostuu.

Ja vaikka aivot ovat kovilla, ne eivät tuhoudu, Mona Moisala sanoo.

– Rasittuneella tilalla ei ole pysyviä vaikutuksia. Aivot palautuvat, kun elämäntilanne rauhoittuu.

Sekä odottajalle että pikkulasten vanhemmille Moisala antaa armollisen vinkin, joka säästää hermoilulta. Tutkija odottaa parhaillaan itsekin esikoistaan.

– Kannattaa olla armollinen itselleen ja pyrkiä yksinkertaistamaan elämää.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.