Kaikkia vauvan kohdussa kasvuun vaikuttavia tekijöitä ei tiedetä.

”Sitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat vauvan kasvuun kohdussa, ei tiedetä”, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Veli-Matti Ulander Kätilöopiston sairaalasta.

Se kuitenkin tiedetään, että kasvua ohjaavat ainakin istukan toiminta ja geenit. Istukka huolehtii muun muassa vauvan ravinteiden ja hapen saannista ja tuottaa erilaisia hormoneja, joiden avulla vauva kasvaa ja kehittyy. Jos istukan toiminta häiriintyy, vauvan kasvu voi hidastua.

”Istukan toimintahäiriön taustalla saattaa joskus olla raskausmyrkytys eli pre-eklampsia. Myös esimerkiksi tupakointi voi heikentää istukan toimintaa”, Ulander toteaa.

Syy vauvan pienikokoisuuteen voi olla myös perinnöllinen eli se, että vauvan vanhemmat ovat syntyneet pieninä.

”Pitkien vanhempien vauvoilla taas luut voivat olla jo kohdussa keskimääräistä pidempiä”, Ulander sanoo.

Joskus kasvun hidastuminen johtuu kromosomihäiriöstä, mutta usein syy pienipainoisuuteen jää epäselväksi, ja lapsi on aivan terve.

Normaalia isommaksi vauva voi kasvaa esimerkiksi silloin, kun äidillä on sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Äidin verensokerilla merkitystä

”Jos äidin verensokeri on koko ajan korkea, myös sikiön verensokeri on koholla. Tämä kiihdyttää kasvuhormonina toimivan insuliinin eritystä”, Ulander sanoo.
Nainen on rakennettu evoluution myötä niin, ettei hän kärsi raskausaikana matalasta verensokerista ja vauva saa tasaisesti energiaa, vaikka äiti joutuisi paastoamaan.

”Äidin insuliiniherkkyys vähenee odotusaikana, ja jos tähän vielä lisätään yltäkylläinen syöminen, verensokeri tuppaa nousemaan.”

Ulanderin mukaan tällöin on tärkeää, että äiti vähentää sokerinkäyttöä ja syö tasaisesti pieniä aterioita, jotta verensokeri pysyy tasaisena ja lapsen kasvu aisoissa.

Sokeritasapainon järkkyminen voi pahimmassa tapauksessa sairastuttaa äidin diabetekseen. Äidin ylipaino raskauden alkaessa tai runsas painonnousu raskauden aikana altistaa vauvan liikakasvulle, vaikkei äidille kehittyisi raskausdiabetesta.

Normaalissa raskaudessa vauva kasvaa melko tasaisesti. Neuvolassa kasvua seurataan mittaamalla äidin häpyliitoksen ja kohdun pohjan välinen etäisyys eli sf-mitta. Jos käyrä tekee voimakkaan hyppäyksen suuntaan tai toiseen, äiti ohjataan lisätutkimuksiin. Tutkimukset tehdään, jotta mahdollisiin vauvan terveydelle haitallisiin tilanteisiin voitaisiin puuttua esimerkiksi käynnistämällä synnytys ennen laskettua aikaa.

”Jos kasvun hidastuminen johtuu heikentyneestä istukan toiminnasta, vauva kestää huonommin synnytysstressiä ja synnytyksessä voi tulla ongelmia. Jos vauva sen sijaan on vain geneettisesti pieni, synnytys menee usein hyvin”, Ulander sanoo.

Vauvan suuri koko on riski synnytyksessä

Jos vauva on arvioitu kookkaaksi, äiti lähetetään synnytystapa-arvioon äitiyspoliklinikalle. Vauvan suuri koko lisää synnytysvaurioiden riskiä ja voi aiheuttaa sikiön hapenpuutetta. Jos vauva on kovin kookas, voidaan joutua harkitsemaan keisarileikkausta.

Suurin vauva, jonka synnytyksen Ulander muistaa, painoi 6 200 grammaa. Lapsen äiti oli itsekin kookas, lapsi syntyi alateitse ja synnytys meni hyvin.
”Synnytyksen onnistumiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin vauvan koko, kuten vauvan pään asento, äidin lantion koko ja supistukset.”