Odottajat paljastavat hulluimmat pelkonsa.

Sattuuko vauvaa, kun vaunut osuvat katukiveykseen? Mitä jos unohdan vauvan bussiin? Vauvan lukijat paljastavat vauva-ajan oudot pelkonsa.

Jälkeenpäin nauratti, tuolloin ei

”Nielaisin kielikorun pallon raskausaikana ja pelkäsin, että se kulkeutuu vauvalle napanuoraa pitkin.”

”Koska refluksista puhutaan niin paljon, olin varma, että meidänkin vauvalla on se. Ei ollut.”

”Kun vaunut töyssyttävät jäisellä tiellä, olin varma, että vauva saa vaunuissa nukkuessaan aivotärähdyksen.”

”Olin varma, että koko perhe saa ripulin, kun vaihdoin vaippoja rotavirusrokotteen jälkeen.”

”Muistan olleeni ensimmäisellä kauppareissulla ylikäyvän suojeluvietin vallassa. Marketissa oli poikkeavasti käyttäytyvä, äänekäs ihminen ja olin sekunnissa valmis taistelemaan, jos hän lähestyisi poikastani.”

”Pelko lapsen lihomisesta isänsä mittoihin oli kova.”

”Lenkkeilin äitiyslomalle jäätyäni tulevan isosiskon kanssa metsässä. Oli syksy ja hirvenmetsästys alkanut. Päähäni tupsahti ajatus, miten saisin tytön turvaan ja meidät pois hirven tieltä? En enää lähtenyt ilman toista aikuista metsään.”

”Jännitin, tuleeko lapselle oranssit hiukset, koska isällään esiintyy parrassa punapigmenttiä? Kun kätilö sanoi synnytyksessä pään ja hiuksien näkyvän, huusin kovaan ääneen onko ne hiukset oranssit vai tummat? Hiukset olivat ruskeat.”

Nyt se unohtuu kauppaan

”Asumme kaksikerroksisessa asunnossa ja vastasyntyneen kanssa pelotti kulkea portaita ylös alas. Piti askeltaa kuin lapsi yksi rappunen kerrallaan, ettei vaan kävisi vahinkoa.”

”Olin kohtalaisen huoleton kunnes puolitoista kuukautta ennen laskettua aikaa ystäväni sai vauvan ja alkoi antaa käytännön vinkkejä: Muista aina kuivata kaikki poimut todella huolella tai ne menevät verille. Kannattaa nukuttaa puoliksi kyljelleen, koska siskoni olisi pienenä tukehtunut oksennukseen, jos olisi ollut selällään. Silloin tajusin, että entä jos en osaakaan hoitaa lastani. Katsoin vauvaa, jolla oli myssy päässä sisällä ja tumput käsissä ja jaloissa enkä oikeastaan ollut varma miksi.”

”Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan pöyhin sänkyä vähintään kerran yössä, pahimmillaan tunnin välein iltakymmenestä aamukuuteen, koska olin aivan varma, että vauva tukehtuu peittoihimme. Lapsi nukkui tuolloinkin omassa sängyssään.”

”Luen jatkuvasti keskustelupalstoilta, miten esimerkiksi liika kiltteys tai hymyilyn aloittaminen myöhään kertoo jostain vammasta tai tulevan murrosiän ongelmasta. Tiedän kyllä, että vauvani on ihana ja reipas, normaalisti kehittynyt ja täysin tyytyväinen.”

”En ollut ennen tyttäreni syntymää pitänyt vauvaa sylissä, joten en tiennyt, miltä vauva tuntuisi. Pelkäsin pudottavani sen heti.”

”Pystyin hyvin kuvittelemaan mielessäni, kuinka vauva huutaa hädissään ja minä vain käännän kuorsaten kylkeä.”

”Unohtelin asioita tavallista enemmän. Pahin pelkoni oli, että unohdan vauvan esimerkiksi kauppaan.”

Entä jos en rakastakaan lasta?

”Olin itse isin tyttö ja pelkäsin, ettei lapseni pidä minusta. Nyt tyttö on kaksivuotias ja on aina ollut enemmän äidin perään kuin isän.”

”Tunsin itseni jossain vaiheessa surkeaksi äidiksi ja aloin pelätä, että lapsen ensimmäiset sanat olisivat äiti on tyhmä.”

”Pelkäsin, että saisin tytön. Poika tuli.”

”Pohdin loputtomiin, mitä jos vauva vaihtuu sairaalassa? No, vauva oli syntymästään asti kanssani yötäpäivää ihokontaktissa.”

”Mietin kovasti, että entäs jos äidinvaistot eivät herääkään? Entä jos lasta ei rakastakaan?”

”Mitä jos imetys inhottaa minua?”

”En voinut uskoa, että kolmatta lasta voisi rakastaa yhtä paljon kuin kahta aikaisempaa.”

”Olin varma, etten ikinä opi tunnistamaan vauvan eri itkuja enkä vastaamaan tämän tarpeisiin.”

”Jos olin välillä alakuloisella mielellä, mietin, miten se vaikuttaa vauvaan – voiko se vinksahtaa?”

Aika auttaa

”Lopulta ymmärsin, että elämää ei voi estää. Se vain kulkee ja tapahtuu.”

”Tajusin rakastavani vielä syntymätöntä vauvaani niin äärettömästi, etten mitenkään voisi voittaa pelkäämääni Maailman surkein äiti -titteliä.”

”Ajan kanssa opin luottamaan, että lapsi pärjää ja aloin olla tyytyväinen arkeemme.”

”Miehen kanssa puhuimme paljon asioista ja jo se, että mies sanoi minun miettivän hölmöjä, rauhoitti vähän. Siis tunne siitä, että joku toinen uskoo minuun, vaikken itse vielä uskonutkaan.”

”Otin pelkounet puheeksi neuvolassa ja terveydenhoitaja sanoi niiden olevan tavallista tuoreilla äideillä. Vain aika auttaisi.”

Lähde: Vauva.fi:n kysely 9.–20.4.

Lue lisää

Mikä asia ihmetytti synnytyslaitoksella? Äidit avautuvat

Pullaa vai pasteijoita? 8 merkkiä kertoo odotatko tyttöä vai poikaa

Kaisa Jaakkola: Näin syöt oikein raskausaikana

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.