Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Juo vettä ja puraise juustoa, ovat hyviä neuvoja suojata hampaita raskauden aikana.

Ennen sanottiin, että jokainen lapsi vie äidiltä hampaan. Vaikka ne ajat ovat onneksi takanapäin, suunhoitoon on syytä kiinnittää raskauden aikana erityistä huomiota.

Muista reikäriski

Raskaudenaikaiset hormonaaliset muutokset lisäävät jonkin verran hampaiden reikiintymisriskiä. Syljen pH laskee ja sylki sisältää vähemmän muun muassa kalsiumia, minkä vuoksi se ei suojaa happohyökkäyksiltä kuten aiemmin. Samalla syljen korjaava vaikutus heikkenee.

Alkuraskaudessa myös monia vaivaava pahoinvointi rasittaa hammaskalustoa.

Pure juustoa!

Huomattava osa hampaiden reikiintymisestä liittyy raskauden aikana tyypillisen napostelun lisääntymiseen.Tiheiden välipalojen vuoksi myös happohyökkäyksiä on enemmän,

Hyvä tapa on pureskella aterian tai välipalan jälkeen palanen kypsytettyä juustoa. Juusto neutraloi syljen happamuutta ja suojaa siten hampaita. Vaihtoehtoisesti voit käyttää ksylitolituotteita.

Tarkkaile ikeniä

Vilkaisepa peiliin ja tarkkaile ikeniäsi. Raskaus ei aiheuta ientulehdusta, mutta voi pahentaa jo alkanutta tulehdusta.

Raskaana ollessa ikenien verenkierto vilkastuu, ja tulehtunut ien vuotaa herkemmin verta. Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus saattaa joskus löytyä raskaudenaikaisten oireiden perusteella.
Jos ikenesi turpoavat ja vuotavat helposti, hakeudu hammaslääkärin puheille.

Tutkimusten mukaan parodontiitti voi jopa lisätä keskossynnytysten vaaraa.

Janojuomaksi vettä

Kun kiinnität huomiota hampaiden puhdistamiseen sekä siihen mitä syöt ja juot, purukalustosi pysyy odotusaikanakin kunnossa.

Harjaa hampaasi fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä, ja muista puhdistaa myös hammasvälit hammaslangalla tai -tikulla.

Nauti janojuomaksi vettä. Mehuissa ja virvoitusjuomissa on runsaasti sokeria ja ne aiheuttavat hampaiden eroosiota.

Juo maitoa ja syö juustoa. Maidon kalsium ja fosfaatti suojelevat hampaita.

Käytä ksylitolituotteita. Hampaisiin tarttuvan bakteeripeitteen eli plakin kasvu vähenee ja kariestartunnan riski pienenee.

Vauvallekin vahvat hampaat 

Äidin terveydellä ja ravinnon laadulla on suuri vaikutus myös syntyvän lapsen hampaisiin. Vauvan hampaiden kehitys alkaa jo 4.–5. raskausviikolla.

Jos odottajan ruoka ei sisällä riittävästi tarvittavia ravintoaineita, hampaiden normaali kehitys häiriintyy ja niihin voi muodostua pysyviä vaurioita. Esimerkiksi riittämätön kalsiumin saanti voi vaurioittaa hammaskiillettä. Samoin kiillevaurioita voi tulla liian vähäisestä D-vitamiinista.

Vähäinen magnesiumin saanti taas saattaa viivästyttää hampaiden puhkeamista.

Hyvä syy huolehtia hampaistaan on reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri, mutans streptokokki, joka voi tarttua syljen välityksellä myöhemmin äidistä vauvaan.

Myös iensairauksia aiheuttavat bakteerit voivat siirtyä syljen mukana vanhemmilta tai vaikka isovanhemmilta lapselle.

Muista, että huonot hampaat eivät periydy, mutta huonot tottumukset kyllä.

Harkiten hammasremontteja

Raskauden aikana tulisi välttää hampaiden poistoa ja suuria hammasremontteja. Alkuraskaudessa voidaan tehdä perustutkimus ja hoitaa plakkia keräävät kohdat, jotta vältyttäisiin ientulehdukselta. Keskiraskauden aikana tehdään yleensä korjaava hoito.

Viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei hampaille yleensä tehdä enää hoitotoimenpiteitä. Odotusaikana tulisi myös välttää röntgenkuvien ottamista ja amalgaamipaikkojen purkamista. Lääkärin valvonnassa niihinkin voidaan ryhtyä, jos se on tarpeen.

Asiantuntijana dosentti, erikoishammaslääkäri Susanna Paju Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitokselta.

Lähteet

Duodecim Terveyskirjasto