Kolme kysymystä alkoholinkäytöstä raskauden aikana.

Kuinka paljon alkoholia saa käyttää odotusaikana?

Alkoholinkäytön vaikutusten tutkiminen ei ole yksioikoista, joten tarkkaa rajaa turvalliselle alkoholinkäytölle ei voi antaa.

1–2 viikottaisen alkoholiannoksen ei ole voitu osoittaa aiheuttavan sikiövaurioita. Toisaalta tutkimuksissa ei ole myöskään pystytty todistamaan, että määrä olisi varmasti turvallinen.

Huomaa, että yksi annoskoko vastaa tutkimuksissa yhtä pientä keskiolut- tai siideripulloa tai 12 cl lasillista viiniä. Mietoja juomia nautitaan yleisesti myös isompina annoksina.

Yksilölliset erot sikiön perimässä ja äidin aineenvaihdunnassa vaikuttavat siihen, kenelle ja miten herkästi alkoholivaurioita tulee. Siksi joku lapsi voi kehittyä ilman ongelmia äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä huolimatta, jollain toisella lapsella voi samoilla alkoholimäärillä olla oireita.

Turvallisinta on jättää alkoholi pois kokonaan raskauden aikana. Yksittäisen häissä nautitun kuohuviinilasillisen kohdalla päätöksen voit tehdä vain sinä itse.

Onko vaaraksi, jos on käyttänyt alkoholia ennen plussatestiä?

Vähäinen alkoholinkäyttö ennen kuukautisten pois jäämistä ei aiheuta sikiövaurioita. Tilanne voi olla toinen, jos alkoholia on käytetty runsaasti tai äiti saa tietää raskaudesta vasta myöhemmillä raskausviikoilla.

Alkoholi vaikuttaa myös hedelmällisyyteen, joten alkoholin käyttöä kannattaa vähentää jo raskautta suunniteltaessa.

Vaikka alkoholia olisi jo ehtinyt käyttää raskauden alussa, lopettaminen kannattaa. Sikiö hyötyy jokaisesta päivästä, jonka äiti on juomatta.

Miten alkoholi vaikuttaa sikiöön?

Todennäköisin alkoholin aiheuttama ongelma sikiölle on keskushermostovaurio. Keskushermosto kehittyy läpi raskauden ja on herkkä vaurioille koko raskausajan. Keskushermostovauriot voivat näkyä myöhemmin lapsen elämässä esimerkiksi käyttäytymisen ongelmina.

Raskauden eri vaiheissa käytetty alkoholi voi aiheuttaa myös elinepämuodostumia, vaurioita lapsen näköön ja kuuloon, kasvun häiriöitä ja muutoksia lapsen ulkonäköön. Lisäksi äidin alkoholinkäyttö lisää keskenmenon ja kohtukuoleman riskiä.

Alkoholin aiheuttamia sikiövaurioita kuvataan kirjainyhdistelmällä FASD (fetal alcohol spectrum disorders), jonka vakavin muoto on FAS (fetal alcohol syndrome). Vakavimmillaan alkoholivaurio voi tarkoittaa kehitysvammaisuutta, lievemmät oireet liittyvät oppimisen, ymmärtämisen ja käyttäytymisen häiriöihin.

Suomessa syntyy vuosittain 600–3 000 äidin päihteiden käytön vuoksi vaurioitunutta vauvaa.

Lähteitä

HUS Teratologinen tietopalvelu – Alkoholi raskauden ja imetyksen aikana

Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri.net – Alkoholi ja raskaus (FASD)

Lue lisää

Mikä maa: 82 % juo alkoholia raskaana?

Voiko imettävä äiti juoda saunaoluen?

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.