Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Tupakointi odotusaikana vaikuttaa syntyvän lapsen aivojen kasvuun ja toimintaan.

Äidin raskaudenaikainen tupakointi altistaa vatsassa polskivan vauvan tuhansille terveyttä haittaaville kemikaaleille. Nyt listaan on lisätty vielä yksi, vakava haitta: altistuminen tupakansavulle sikiöaikana vaikuttaa haitallisesti vauvan aivojen kasvuun ja toimintaan.

Tiedot ovat peräisin Tyksin ja Turun yliopiston tutkijoiden katsausartikkelista, joka julkaistiin arvostetussa Acta Paediatrica -tiedelehdessä.

Muutokset neurofysiologissa toiminnoissa ja yleisissä aivotoiminnoissa on voitu varmistaa toiminnallisella MRI-kuvauksella.

Tupakoivan äidin vauvalla on pienemmät aivot

Ympäristötekijät, kuten tupakansavun myrkyt, voivat merkittävästi muokata sikiön kehittyvien aivojen geneettisesti ohjelmoitua kehitystä. Paitsi odottavan äidin tupakoinnilla, myös passiivisella tupakoinnilla on haittavaikutuksia sikiöön.

Tupakansavussa oleva nikotiini ja hiilimonoksidi läpäisevät istukan, pääsevät sikiön verenkiertoon ja kerääntyvät jo seitsemännellä raskausviikolla sikiön elimistöön.

– Normaali pään kasvu raskausaikana ja sen jälkeen ennustaa normaalia aivojen kasvua. Tupakoinnille sikiöaikana altistuneilla lapsilla on pienempi pään ympärysmitta kuin muilla lapsilla, sanoo tutkija, lääketieteen tohtori Mikael Ekblad.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa vielä raskauden aikanakin

Sillä, miten kauan odottava äiti polttaa raskausaikana, näyttää olevan merkitystä. Ennenaikainen syntymä saattaa jopa suojata lasta tupakoinnin haitoilta loppuraskauden tupakka-altistuksen jäädessä pois.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa ilman muuta raskauden aikanakin: niillä lapsilla, joiden äidit lopettavat tupakoinnin alkuraskauden aikana, pään kasvu on normaali.

– Raskaudenaikaista tupakointia on ehkäistävä. Tupakoinnin lopettaminen vielä alkuraskaudessakin voi ehkäistä aivoihin kohdistuvia haittavaikutuksia, tiivistää Ekblad.

Sikiöaikaisen tupakka-altistuksen vaikutukset voivat ulottua aikuisuuteen ja vaikuttaa jopa seuraavaan sukupolveen.

Joka kuudes odottaja polttaa

Raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys yleisyys on pysynyt Suomessa samana jo 25 vuoden ajan, terveysvalistuksesta huolimatta. Joka kuudes raskaana oleva tupakoi. 

Vastaavana aikana odottajien tupakointi muissa Pohjoismaissa on vähentynyt puolella. Vähiten tupakoidaan Ruotsissa, missä vain seitsemän prosenttia raskaana olevista tupakoi.

Harkiten nikotiinikorvaushoitoa

Tupakoinnin lopettaminen voi olla vaikeata, raskaanakin. Suomalaisen tupakasta vieroituksen Käypä hoito -suosituksen mukaan nikotiinikorvaushoitoa voidaan käyttää harkiten myös raskauden aikana niillä, jotka ovat motivoituneita, mutta jotka eivät kykyne lopettamaan muuten. Suositeltavimpia valmisteita ovat purukumit ja suihkeet.

Tupakointi ja samanaikainen nikotiinivalmisteiden käyttö sen sijaan lisäävät nikotiinin haittavaikutuksia.

Lisää tietoa raskaudesta ja tupakoinnista Terveyskirjaston artikkelista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Synnytyssalissa hyvin erilaisiakin perheitä yhdistää yksi asia. Se on halu tarjota turvallinen syli.

Miltä näyttää satavuotias Suomi? Jos haluat tietää, kysy ennemmin kätilöltä kuin presidentiltä. Meistä jokainen on tullut maailmaan kätilön käsien kautta, ja synnytyssairaalasta näkee koko Suomen.

Suomi on suuri joukko ihmisiä, joita erottavat erilaiset arvot, mielipiteet ja elämäntavat, mutta yhdistää halu pitää huolta lapsistaan. Se on turvallisia sylejä ja turvakaukaloita autojen takapenkeillä.

Suomi on myös pienempi joukko ihmisiä, joita erottavat erilaiset kovat kohtalot, mutta yhdistävät osattomuus ja sukupolvelta seuraavalle siirtyvä näköalojen puute.

Synnytyssairaala on viimeinen paikka, jossa kaikki ovat samalla viivalla. Kun vastasyntyneet kannetaan sairaalan ovesta ulos, heidän polkunsa eivät risteä ehkä koskaan.

Kätilönä saan katsella lähelle ja kauas. Pääsen kurkistamaan yksityisalueelle: parisuhteisiin, perheisiin, pelkoihin ja toiveisiin. Samalla näen ison kuvan: sosiaaliluokat, valtarakenteet ja sukupuoliroolit.

Naisella on oikeus omaan kehoonsa ja synnytyskokemukseen, mutta kuullaanko naisen tarpeita vieläkään riittävästi?

Se, miten systeemimme kohtelee synnyttäjiä, kertoo siitä, miten ylipäätään suhtaudumme naisiin ja tasa-arvoon. Kaukana ei ole se aika, kun synnytyssairaalassa saattoi olla vastassa kauhujen kätilö, joka käskytti hiljaiseksi, ajoi karvat kysymättä ja murjaisi huonon vitsin ylimääräisestä ”isännän tikistä”. Nyt naisella on oikeus omaan kehoonsa ja synnytyskokemukseen, mutta kuullaanko naisen tarpeita vieläkään riittävästi?

Se, miten systeemimme kohtelee isiä, kertoo siitä, miten ylipäätään suhtaudumme miehiin ja tasa-arvoon. Kovin kaukana ei ole se aika, kun isillä ei ollut asiaa synnytyssairaalan ulko-ovea pidemmälle. Nyt isä leikkaa napanuoran, kylvettää ja kuvaa kännykällä, mutta riittääkö se evääksi jaettuun vanhemmuuteen?

Se, miten systeemimme kohtelee erilaisia perheitä, kertoo siitä, millä tavalla ylipäätään pidämme huolta toisistamme. Onko jokainen vastasyntynyt niin arvokas, ettei kenenkään anneta tipahtaa läpi turvaverkosta?

Suomi on Crocseja ja lakeerikenkiä, leijonariipuksia ja hijab-huiveja – ja kaikkea siltä väliltä.

Synnytyssairaalassa ei tehdä politiikkaa, mutta politiikan tulokset näkyvät siellä selvemmin kuin missään. Suomi on Crocseja ja lakeerikenkiä, leijonariipuksia ja hijab-huiveja – ja kaikkea siltä väliltä.

Kätilönä haluan varjella muutakin kuin välilihaa. Perhe kerrallaan.

Laura Kosonen on kätilö ja toimittaja sekä asiapentti, joka haaveilee stand up -koomikon urasta.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Raskausaikana painosta puhutaan enemmän kuin koskaan. Äideillä on huoli ja neuvolassa syynätään: kuinka monta kiloa on tullut tai saisi tulla viikossa tai kuukaudessa? 

Keskustelupalstat ja erilaiset äitiryhmät huutavat kipeitä kokemuksia, joita painon syynääminen ja syyllisyyden tunteet ovat raskausaikana aiheuttaneet.

Odottajan painon tarkkailu on olennainen osa neuvolakäyntiä, ja se on toki tarpeenkin: Ylipaino lisää merkittävästi keskenmeno- ja kohtukuolemariskiä, ja ylipainoisilla on suurempi riski saada raskausdiabetes. Myös keisarinleikkaus on suurempi riski ylipainoiselle.

Ylipainoisten äitien vauvat joutuvat myös useammin synnytyksen jälkeen hoitoon verensokereiden epätasapainon takia. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora painottaa, että vauvan terveyden kannalta olisi tärkeää, että äidin paino saataisiin tippumaan jo ennen hedelmöityshetkeä.

Myös ne, jotka eivät yleensä mieti painoaan, alkavat tarkkailla ja puhua siitä enemmän kuin koskaan.

Mutta kenelle tämä tieto tulee todellisena yllätyksenä? Suurelle osalle ylipainoisista vauvahaaveilijoista tai odottajista omat ylimääräiset kilot ja niiden aiheuttamat riskit eivät ole yllätys. Osa on laihduttanut läpi elämänsä.

Toisaalta myös normaali- tai alipainoisille saattaa jatkuva painontarkkailu tai neuvolan punnitukset aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita: myös ne, jotka eivät yleensä mieti painoaan, alkavat pohtia sitä enemmän kuin koskaan.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on neuvolasta liittyen ylipainoon? 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.