Äidin ja vauvan vointia seurataan raskausaikana monilla mittauksilla. Mitä ne kaikki tarkoittavat?

1. Viikkoja, ei kuukausia

Raskausviikot merkitään äitiyskorttiin viikkoina ja päivinä. Esimerkiksi rv 18 + 2 tarkoittaa, että raskaus on kestänyt 18 viikkoa ja kaksi päivää.

Todellisuudessa raskaus on kuitenkin kestänyt noin 16 viikkoa ja kaksi päivää. Odotusaika lasketaan alkavaksi edellisten kuukautisten ensimmäisestä päivästä, koska hedelmöityksen ajankohtaa on vaikea määritellä tarkasti.

2. Tärkeät lisäkilot

Äidin paino nousee raskausaikana keskimäärin 12 kiloa. Kilot karttuvat monesta hyvästä syystä: verimäärä ja rasvakudos äidin kehossa lisääntyvät, kohtu kasvaa ja sikiö, lapsivesi ja istukka painavat. Vaa’an lukemista voi ainakin osittain päätellä, eteneekö raskaus ja kasvaako sikiö normaalisti.

Kun pahoinvointi helpottaa, paino alkaa nousta noin puoli kiloa viikossa.

Raskauden alussa paino voi pudota. Se johtuu usein pahoinvoinnista – monelle ruoka ei maistu ja saattaa oksettaa. Kun pahoinvointi raskauden edetessä helpottaa, alkaa paino nousta noin 500 grammalla viikossa.

Äidin käsiin ja jalkoihin syntyy usein turvotusta. Sen huomaa esimerkiksi siitä, että sormukset puristavat ja ne on otettava pois. Turvotusta seurataan, sillä yhdessä muiden oireiden kanssa se voi olla merkki raskausmyrkytyksestä eli pre-eklampsiasta.

3. Verenpaine mitataan aina

Verenpaine eli RR mitataan jokaisella neuvolakäynnillä. Raskauden keskivaiheilla verenpaine usein laskee ja palautuu normaalille tasolle viimeisellä kolmanneksella. Jos verenpaine nousee huomattavasti, voi se viitata raskausmyrkytykseen.

4. Kaikki ei saa kasvaa

Neuvolakortin merkintä U-prot tarkoittaa proteiinin määrää virtsassa. Kohonnut proteiiniarvo voi viitata raskausmyrkytykseen. Virtsanäyte otetaan jokaisella neuvolakäynnillä, jotta alkava raskausmyrkytys havaittaisiin mahdollisimman nopeasti.

Virtsasta voi löytyä proteiinia myös muista syistä. Sellaisia ovat runsas valkovuoto, jota pääsee näytteeseen, tai fyysinen rasitus, jonka takia lihakset ovat alkaneet luovuttaa proteiinia, ja sitä on erittynyt virtsaan.

Proteiinin lisäksi virtsasta mitataan sokeria. Jos U-gluk-arvo on koholla, todennäköisesti verensokerikin on. Silloin äiti ohjataan sokerirasituskokeeseen, jossa selvitetään mahdollista raskausdiabetesta.

5. Osa tarvitsee lisärautaa

Veren hemoglobiinia mitataan raskausaikana neuvolassa ainakin kolme kertaa. Lievä hemoglobiinin lasku johtuu siitä, että verimäärä kehossa lisääntyy. Jotkut odottavat äidit kärsivät raudanpuuteanemiasta. Sitä hoidetaan rautalisällä, jos hemoglobiini laskee alle 110:n.

6. Mittanauha vatsalle

Sf-mitta eli symfyysi–fundus-mitta tarkoittaa kohdun pohjan korkeutta. Se mitataan vatsan päältä häpyluulta kohdun korkeimpaan kohtaan. Mitalla seurataan kohdun kasvua raskausaikana.

Täysiaikaisen raskauden sf-mitta on noin 35 senttiä, mutta se voi vaihdella paljonkin. Lyhyellä naisella sf-mitta voi jäädä pienemmäksi kuin pitkällä.

7. Asennolla on väliä

Terveydenhoitaja tai kätilö tekee jokaisella neuvolakäynnillä ulkotutkimuksen, jossa hän tunnustelee vauvan asentoa kohdussa äidin vatsan läpi. Asentoa kutsutaan tarjonnaksi.

Usein vauvat viihtyvät pää alaspäin eli raivotarjonnassa, ja se merkitään äitiyskorttiin lyhenteellä rt. Pt tarkoittaa, että vauva on perätilassa eli peppu alaspäin. Vauva voi olla myös poikittain.

Loppuraskaudessa vauvan toivotaan pysyvän raivotarjonnassa, sillä niin synnytys sujuu helpommin. Jos vauva on perätilassa, voidaan häntä yrittää kääntää vatsan päältä ns. ulkokäännöksellä, joka tehdään aina synnytyssairaalassa.

8. Pieni, pauhaava sydän

Neuvolassa vauvan sydänääniä kuunnellaan dopplerilla.

Vauvan syke kuulostaa laukkaavan hevosen kavionkopseelta.

Terve syke on voimakas, tasainen ja se vaihtelee samalla kun vauva liikkuu. Normaali syke muistuttaa laukkaavan hevosen kavionkopsetta.

Sikiön sydän lyö paljon nopeammin kuin aikuisen: normaali vaihteluväli on 120–160 lyöntiä minuutissa. Alkuraskaudessa syke on korkeampi ja hidastuu jonkin verran loppuraskautta kohti. Sydänäänet merkitään äitiyskorttiin +-merkillä tai numeroina.

Ennen kuin äiti tuntee vauvan potkuja, voi niitäkin kuulla dopplerilla. Myöhemmin liikkeitä voi seurata itse. Loppuraskaudessa liikkeitä on hyvä laskea: terve vauva liikkuu kohdussa vähintään kymmenen kertaa tunnissa.

Liikkeet merkitään äitiyskortiiin +-merkillä. Jos vauva liikkuu runsaasti, merkitään ++.

Kirjoittaja on koulutukseltaan neuvolaterveydenhoitaja.

Vauva 12/16

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.