Vastasyntyneen paras paikka on iholla. Kuva: iStockphoto
Vastasyntyneen paras paikka on iholla. Kuva: iStockphoto

Kaikki sujuu, kun tiedät, mihin olet ryhtymässä, kannustaa doula ja imetysohjaaja Salla Pyykkönen.

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta on säästetty, synnytysvalmennusta järjestetään yhä vähemmän ja monissa kunnissa perhevalmennusta on tarjolla vain nimellisesti.

Siksi neljä vuotta doulana työskennellyt Salla Pyykkönen kehottaa kaikkia odottavia perheitä ottamaan selvää synnytyksestä ja imetyksestä jo etukäteen. Pyykkönen kirjoitti terveydenhoitojärjestelmän puutteista Facebookissa viime viikolla: 

Onneksi on monta asiaa, joita lasta odottava vanhempi voi tehdä itse. Nämä asiat Salla Pyykkönen nostaa esiin:  

1. Synnytykseen voi valmistautua

Synnytykseen voi ja siihen kannattaa valmistautua. Käy neuvolan tarjoamassa valmennuksessa, tutustu kirjallisuuteen ja hae netistä luotettavaa tietoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pidä itsestäsi huolta. Liiku, syö hyvin ja tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli. Ympäröi itsesi positiivisuudella. Jos haluat tukea keskustelupalstoista, hakeudu pieniin, suljettuihin keskusteluryhmiin, jotka keskittyvät kannustamiseen. Kieltäydy kuuntelemasta kauhujuttuja. Ne voit säästää aikaan, kun olet jo synnyttänyt.

Opettele sinulle toimiva rentoutusmenetelmä jo raskausaikana. Rentoutuminen on kaiken a ja o, sillä sen avulla synnytys pääsee etenemään. Mitä pelottomampi ja rennompi synnyttäjä on, sitä paremmin synnytys etenee. Voit kokeilla joogaa tai meditaatiota tai yksinkertaista harjoitusta, jossa vain keskityt hengittämään syvään 10–15 kertaa. Se riittää rentouttamaan kehon ja on hyvä rutiini toistettavaksi. Hengitys vie lihaksiin happea ja auttaa vähentämään kipua. 

Hae mielenrauhaa ja uskoa siihen, että kaikki sujuu hyvin. Stressaantuneena keho erittää adrenaliinia, joka estää oksitosiinin erittymisen. Oksitosiini, rakkaushormoni, edistää synnytystä. 

Tieto auttaa synnytyksessä pitkälle. Voit halutessasi hakeutua synnytysvalmennuskurssille, etsiytyä verkkovalmennukseen tai Skype-kurssille. Esimerkiksi hypnosynnytyskurssilla luodaan luottamusta omaan kehoon ja keskitytään rentoutusmenetelmiin, joista voi olla hyvin paljon apua synnytyksessä. On valtava apu, kun tiedät, mihin olet menossa. Valmistautuneena on helpompi kestää sitä tavallista tilannetta, ettei kätilö ehdi olla koko aikaa läsnä synnytyksessäsi.

Ota selvää synnytyksen fysiologiasta. Silloin tiedät, ettei synnytys etene kuin juna. Varsinkin ensisynnytys on usein pitkä, siinä on taukoja. Asennoilla ja liikkumisella on merkitystä. Synnyttäjä voi maata, kun hän lepää. Moni kuitenkin jää sänkyyn kohdatessaan kipua, ja se ei edistä vauvan syntymistä. Jos äiti makaa paljon sängyssä, ei vauva pääse laskeutumaan niin hyvin kuin pystyasennossa, jossa maan vetovoima auttaa.

Synnytyksessä avautumisvaiheen ensimmäiset ja viimeiset sentit ovat useimmin kipeimmät. Ensimmäisiin sentteihin kehon oma endorfiinituotanto ei vielä ehdi mukaan helpottamaan kipua. Ja vaikka avautuminen välillä tuntuu pysähtyvän, kehon sisällä tapahtuu samaan aikaan paljon.

Voit myös harkita doulan ottamista mukaan synnytykseen. Tietoa eri paikkakuntien doulista löydät Suomen Doulat ry:n nettisivuilta.

2. Vaadi tukea imetykseen

Tieto auttaa valmistautumaan myös imetykseen. Imetyksen tuen Facebook-ryhmä on loistava tietolähde, jota on hyvä käydä silmäilemässä silloin tällöin jo raskausaikana. Silloin tiedät, millaisia ratkaisuja imetyspulmiin on olemassa.

Vaadi sairaalassa imetysohjausta. Jokaisessa sairaalassa on töissä kätilöitä ja muita imetyksen ammattilaisia, jotka osaavat auttaa sinua.

Jos toivot täysimetystä, ensimmäiset kaksi viikkoa ovat äärimmäisen tärkeät. Parasta on, jos vauva voi olla koko ajan iholla. Se edistää tiheiden syöttöjen ohella nostamaan maitomäärät riittävälle tasolle. Vauvan paras paikka on äidin vatsan päällä rintojen välissä. Se on vastasyntyneen oma termostaatti: hänen ruumiinlämpönsä pysyy juuri oikealla tasolla.

Luota siihen, että kehosi pystyy ruokkimaan vauvan. Koska sairaalasta kotiudutaan niin nopeasti, on tavallista, ettei maito ole ehtinyt nousta. Silloin ruuan riittävyys vauvalle voi jännittää. Fakta kuitenkin on, että täysiaikainen terve vauva pärjää lähtökohtaisesti ilman lisämaitoa siihen saakka, kun maito nousee. Vastasyntyneen vatsalaukku on hyvin pieni, ja ensimaito eli kolostrum äärimmäisen ravintorikasta. Maidonsaannin riittävyyttä voit seurata tarkkailemalla imetyksen turvamerkkejä.

Jos vielä mietit imetystä, harkitse, voisitko kuitenkin pumpata vauvalle tärkeän ensimaidon. Niistä pisaroista hän saa ylivoimaisen suojan suolistolleen ja hyvän elämän alun.

3. Pidä kiinni lapsivuodeajasta

Ensimmäiset kuukaudet vanhempana luovat pohjan kiintymyssuhteelle. Vauvalle äiti on koko maailma; hän ei aluksi edes tiedä olevansa erillinen ihminen. Siksi on parasta, jos voit pyhittää ensimmäiset viikot pesimiselle: jää vauvan kanssa peiton alle iho ihoa vasten. Samalla kehosi pääsee toipumaan synnytyksestä. Pesiminen myös herättelee äidinvaistot. Muista, että mielialat heittelevät, ja se on täysin normaalia.

Kun äiti voi hyvin, vauvakin voi hyvin. Klassinen lapsivuodeaika on 40 vuorokautta, mutta moni meistä ei pääse lähellekään sitä, vaikka puoliso olisikin kotona. Sinun ei kuitenkaan tarvitse pärjätä yksin. Pyydä apua ja ota sitä vastaan, jotta voit keskittyä tutustumaan vauvaan ja syömään ja juomaan hyvin, sillä imetys vie valtavasti energiaa. Muut saavat hoitaa ruuanlaiton ja siivouksen.

Pesimisen ei tarvitse olla yksin sinun ja vauvan asia, vaan peiton alle voi ottaa koko perheen. Kun äiti saa levätä, se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kaikille, myös parisuhteelle.  

Kun vauvasi on isompi, laita hyvä kiertämään ja auta muita: tee ruokaa, käy kaupassa, vie roskia, ota isommat lapset kylään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla