Pakkaa sairaalakassi – ja käy kakalla. Vauvan lukijat kertovat vinkkinsä ensisynnyttäjille.

”Pyydä puolisoasi vaihtamaan lakanat.”

”Nuku, nuku ja nuku! Et jaksa olla synnytyksessä reipas, jos et ole levännyt.”

”Harjaa hampaat ja lähde asenteella, että vauvan kanssa kotiin tuleminen on tavoite, millään muulla ei ole väliä.”

”Siivoa, koska synnytyksen jälkeen olet kipeä ja niin kiinni vauvassa, että et enää ehdi.”

”Asenna vessaan bideesuihku. Synnytyksen jälkeen alapäätä pitää suihkutella joka vessassakäynnin jälkeen, joten ’pimppipuhelin’ on must.”

”Käy kakalla. Ihan oikeasti. Se ei ole niin mukavaa, kun kakka tulee ennen vauvaa.”

”Leikkaa kynnet, ettet vauvan synnyttyä raavi niillä vahingossa pikkuista.”

”Luo silmäys kotiin, jossa kaikki on valmiina vauvaa varten, mutta itse päätähti vielä puuttuu.”

”Ota viimeinen masukuva ja mittaa vatsasi ympärys muistoksi.”

”Pidä intiimialueen karvat lyhyinä. Ei tule lähdön hetkellä niistä paniikkia.”

”Tee lista asioista: ota sairaalakassi, neuvolakortti, lääkkeet, kamera ja avaimet.”

”Sano itsellesi peilin edessä: sinä pystyt siihen.”

”Sopikaa, mitä miehesi toivoo kätilöltä.”

”Syö, vaikka sattuu. Synnytyksen venyessä ruoka ei enää menekään alas ja tulee pitkä paasto.”

”Älä lakkaa kynsiäsi. Niitä ei saa välttämättä pitää osastolla hajuhaittojen takia.”

”Pakkaa sairalaan mukaan lakuja tai salmiakkia, jotta pysyy vatsa löysempänä.”

”Varmista, että mukana on tarpeeksi väljät housut. Ei ollut mukavaa lähteä kotiin väkisin päälle ängetyissä housuissa.”

”Vietä aikaa kumppanisi kanssa. Koskaan ette tule olemaan enää vain kaksin, joten ottakaa ilo irti ajastanne.”

”Ei tarvitse tehdä mitään. Koti odottaa sotkuisena ja kätilöt eivät katsele, vaikka säärikarvat olisivat ajelematta.”

Lähde: Vauva.fi:n kysely

Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa saada perhehuoneen hotellista.

Pienet liikuteltavat vastasyntyneiden sängyt kertovat, että muutoin tavanomaisilta näyttäviin hotellihuoneisiin odotetaan erityisvieraita. Ensimmäiset vauvat vanhempineen aloittivat maanantaina toisiinsa tutustumisen Perhepesähotelli Cumuluksessa Helsingin Meilahdessa.

Jos synnytys sujuu hyvin ja äiti ja lapsi ovat terveitä, Naistenklinikalla synnyttänyt saattaa viettää synnytystä seuraavat päivät sairaalahuoneen sijaan hotellihuoneessa. 

Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.
Vanhemmille sisaruksille riittää puuhaa hotellin leikkihuoneessa.

Uusia tiloja tuoreille perheille tarvitaan, sillä Kätilöopiston sairaala suljetaan sisäilmaongelmien takia. Keskiviikon jälkeen pääkaupunkiseudulla voi synnyttää Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa.

Naistenklinikalta hurautetaan Perhepesähotelliin taksilla tai omalla autolla 6–12 tuntia synnytyksen jälkeen. Omaan rauhaan hotelliin pääsee, jos äidin tai vauvan vointi ei vaadi lääketieteellistä hoitoa tai seurantaa.

Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.
Lapsivuodeosastoon verrattuna Perhepesähotellissa on enemmän yksityisyyttä. Huoneissa odottavat vauvan sänky, hoitopöytä sekä vaippoja, terveyssiteitä ja pyyhkeitä.

Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen ja hoitaa itse vauvaansa. Hoitajat neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa ympäri vuorokauden. 

Marin ja hänen miehensä Jonin viides lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta. Alun järkytyksen jälkeen elämä jatkui yllättävän ennallaan.

Kun testitikku näytti kahta viivaa, Mari oli varma, että päätyisi aborttiin. Se oli Marille ja Jonille jo kolmas kerta, kun raskaus oli alkanut ehkäisystä huolimatta. Ensireaktio raskauteen oli hämmentynyt epäusko.

– Järkytys iski vasten kasvoja; sisälläni kasvaa jälleen lapsi. Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt.

Perhe oli jo suurperhe. Neljästä lapsesta kaksi on erityislapsia, diagnooseina ADD ja dysfasia. Perheen aika kuluu erilaisissa terapioissa ja kuntoutuksessa.

"Ajattelin, että ei taas, ei tätä, ei nyt."

Mari mietti, että viides lapsi tarkoittaisi taas töista poisjäämistä ja viidettä äitiysvapaata. Se tarkoittaisi myös taloudellisia haasteita: mahdollisesti suurempi koti, lapsen tarvikkeet, tulevat harrastukset ja muut. Perhe ei omista autoa, joten neljän lapsen ja vauvan kanssa julkisilla liikkuminen tuottaisi sekin omat ongelmansa.

Varhaisultran jälkeen Mari kuitenkin ymmärsi hyvin nopeasti, ettei päätös abortista olekaan niin helppo kuin hän etukäteen kuvitteli.

– Mietin, kadunko sitä myöhemmin. Ja kun olin hakenut aborttipaperit, tunsin, että ei, en pystykään siihen. Ehkä sillä oli tarkoitus, että lapsi sai alkunsa ehkäisystä huolimatta.

Mari kertoo, että oma suhtautuminen aborttiin muuttui kokemuksen myötä. Nyt hänen on paljon helpompi ymmärtää äitejä, jotka vaikeassakin tilanteessa päätyvät synnyttämään lapsen, vaikka ulkopuolisten mielestä abortti olisi oikea vaihtoehto.

Ymmärsin, ettei aborttipäätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

– Se tunne, kun joku kasvaa sisälläsi, on aina, vaikeassakin tilanteessa, maaginen hetki. Ymmärsin, ettei päätöstä voikaan tehdä pelkällä järjellä.

Viides lapsi ei muuttanutkaan mitään

Päätettyään pitää lapsen Mari päätti ajatella vatsassaan kasvavasta pienokaisesta myönteisesti.

– Päätin, että teen kaikkeni, että saan homman toimimaan. Me olemme Jonin kanssa tähänkin saakka pärjänneet, miksi emme pärjäisi jatkossakin? Mari sanoo.

Viidennen lapsen myötä Mari ja Joni ovat oppineet ottamaan apua vastaan. Taloutta paikataan keikkatöillä, ja Marin ystävät äitiryhmissä tukevat ja tsemppaavat suurperheen äitiä tiukoissa paikoissa.

– Nyt viiden lapsen äitinä voin sanoa, että viidennen lapsen syntymä ei oikeastaan muuttanutkaan mitään. Ihan yhtä kiireinen ja aikataulutettu elämä meillä on nytkin.

Vauva.fin blogin Villi Viisikon kirjoittaja Mari nähdään tänään televisiossa Toisenlaiset äidit -sarjassa Livillä klo 21 sekä Ruudussa.


Jakso katsottavissa jo nyt Ruutu+.ssa.