Leikitään virpomista! Tää soittais ovikelloa ja se sanois...

Virpominen on aikuisten ja lasten yhteinen leikki, ja tässäkin leikissä on sääntöjä. Tosin vain harvat niistä ehdottomia. Yksi sääntö on ylitse muiden: älä niuhota. Kuten muistakin perinneleikeistä, virpomisesta on erilaisia versioita.

Virpomispäivä on palmusunnuntai tai lankalauantai. Jos et ole varma päivästä, ota selvää paikkakuntasi tavoista.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden sitaatteja Meidän Perheen Facebookista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

1. Oksa on tärkeä.

Jos aikuiset ovat jostain virpomisessa yksimielisiä, se on tämä: virpojalla pitää olla kunnolla koristeltu pajunoksa, ja se pitää jättää virvottavalle. Koristelematon oksa tai virvottavan jättäminen ilman oksaa ei kuulu leikkiin. Ainakaan yleensä:

Jokunen vuosi sitten oli ovella pari söpöä tyttönoitaa, hienot lorut oli mutta oksat vähissä ja paikkoja vielä monta. Kysyivät kohteliaasti, voiko palkan saada vaikka ei jätä oksaa. Ja tokihan me näin sovittiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Loru kuuluu asiaan.

Tuppisuuna ei virpoja voi olla. Ensimmäiseksi kuuluu tervehtiä ja kysyä lupa: "Hei! Saako virpoa?"

Ei ehkä yllätä, että virpomisloruja on monia, aivan yhtä oikeita. Tässä yksi perusrakenne, josta tunnetaan myös useita pidempiä versioita: "Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle."

3. On lupa pukeutua noita-asuun tai ei.

Perinteisesti virpomisleikkiin on pukeuduttu noita-akoiksi tai trulleiksi. Mutta tässäkin perinneleikkiin on tullut uusia sävyjä. Ovelle voi hyvin ilmaantua vaikka kissoja, pupuja, peikkoja, batmaneita, velhoja, legoukkoja tai hämähäkkejä.

Osa aikuisista on sitäkin mieltä, että tavalliset ulkovaatteet ovat paras virpomisasu – ja osa on ehdottomasti eri mieltä.

Viime vuonna meidän poika kävi virpomassa ritariksi pukeutuneena.

Minä en tykkää halloween-meiningistä pääsiäisenä, parempi vaikka tavallisissa vaatteissa, mutta huolella koristellut vitsat pitää olla.

Tavallisissa vaatteissa virpomaan? No way. Multa ei ainakaan tipu mignonia, jos ei ole mitään yritystä. Kissapuku on hyvä myös. Pitäähän noidilla olla apureita.

4. Aikuinen, käyttäydy nätisti.

Kaikki aikuiset eivät tykkää virpojista. Joidenkin mielestä se on kerjäämistä, osan mielestä taas muuten vain väärin.

Leikistä saa kieltäytyä. Jos et halua virpojia kylään, älä avaa ovea. Tai laita esille lappu "Ei virpojia, kiitos." Virpojille äiti tai isä voi neuvoa, että kelloa soitetaan kerran tai kaksi, ei jäädä renkuttamaan.

Jos olet jo ovella, on turha purkaa harmia lapseen. Jos ehdottomasti haluat kieltäytyä virpomisesta, tee se kohteliaasti.

Lapselle ei saa hermostua, vaikka asu tai loru olisivatkin mielestäsi vääränlaisia tai tilanne menisi muuten vähän väärin. Leikin tarkoituksena ei ole kiusata tai aiheuttaa pahaa mieltä.

5. Palkan on tarkoitus ilahduttaa

Tässä leikissä vastaanottajan rooliin kuuluu tarjota pieni palkka, joka ilahduttaa virpojaa. Helpoimmalla pääset, jos varaat kotiin pieniä suklaamunia tai muita pääsiäisherkkuja.

Palkan saatuaan virpoja kiittää nätisti, vaikka palkka ei olisikaan mieluisin. Ja jos nälkä yllättää jo kesken virpomisreissun, herkkujen kääreet kuuluvat tietysti roskikseen tai taskuihin.

ortodoksi

No jopa on perinnetietous kadoksissa tällä aloittajalla. Perinne on ortodoksisuudesta eikä mitenkään virpomiseen ole kuulunut noidat eikä muutkaan satupellet. Alkujaan palkkakin haettiin vasta viikon päästä eli pääsiäisenä.

Vierailija

No tulihan noissa jutuissa selväksi, että perinteitä on monenlaisia.  

Palmu- eli virpomasunnuntai on ensi sunnuntaina. Itäistä perinnettä noudattivat karjalaiset, alunperin ortodoksit, jotka koristelivat virpomavitsat ja kulkivat toivottamassa hyvää vuodentuloa ja terveyttä naapurin emännille.  Savossa ja Pohjois-Karjalassa on perinteisesti virvottu muitakin ihmisiä. "Palkka" on käyty noutamassa viikon päästä pääsiäissunnuntaina, jolloin oli päästy paastosta ja herkuteltiin.

Länsi-Suomessa ei ole virvottu. "Palmuja" eli pajunvitsoja on tuotu sisälle maljakkoon. Kiirastorstaina on ajettu "kiiraa" metsään, eli yritetty ajaa pihapiiristä jonkinlainen paha olento soihtujen avulla. Länteen kuuluvat trullit (eli siis nykyisin trollit). Nämä olivat kateellisia naapurinemäntiä, jotka vahingoittivat naapurin karjaa esim. leikkaamalla lehmien nahasta paloja. Yliluonnollisia asioita näihin noitiin liittyi; lentelivät luudan varrella yms. "Pääsiääsvalkioota" on poltettu Pohjanmaalla näitä pahoja voimia karkottamaan lankalauantaina ennen pääsiässunnuntain hyvän voittoa.

Joten kannanottona: virpomista ei pitäisi harjoittaa kuin Itä-Suomessa. Koristeet vitsoihin, omat vaatteet ja vilpitön hyvän toivottaminen kuuluvat asiaan. Pääsiäisnoidiksi voivat pukeutua länsisuomalaiset, mutta älkööt tulko kerjäämään. Voin sihahtaa "Kuolet sinä kuolen minä kuolee meistä kumpainenni. Maria miekkani, Jiesus kilpeni, Jumala juttujen veräjä" ja vetää oven kiinni.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla