”Mies puristelee minua pepusta kaupassa. Hän tietää, että nolostun, ja sen vuoksi hän sitä tekeekin." Kuva: 123rf
”Mies puristelee minua pepusta kaupassa. Hän tietää, että nolostun, ja sen vuoksi hän sitä tekeekin." Kuva: 123rf

Kauppareissut puolison kanssa eivät aina mene putkeen. Naiset kertovat, miksi.

Vauva.fi:n Aihe vapaa -palstan keskustelijat kertovat, mitkä 9 asiaa puolisossa nolottavat eniten yhteisillä kauppareissuilla.

1. Mekastus

”Mieheni nolaa minut aina julkisilla paikoilla puhumalla hirveän isoon ääneen puhelimeen. En tajua, miten sillä on niin iso ääni.”

2. Kakaramaisuus

”Ex-mieheni käyttäytyi kaupassa kuin lapsi. Oikeasti. Juoksenteli hyllyjen välissä ja hyppäsi esiin näyttäen kieltä ja lällättäen. Mies myös tiputteli tavaroita. Ketään ei naurattanut se, että hän otti takaisin lapsuusaikoja.”

3. Pyllistely

”Mieheni yritti kerran näyttää minulle ahteriaan hyllyjen välissä niin, ettei kukaan muka näkisi. Tietysti sillä hetkellä takaa tuli vanhempi pariskunta.”

4. Flirtti

”Pankissa sattui seuraavaa. Mä jonotin, mies kävi asioilla. Hetken kuluttua hän käveli muina miehinä viereeni ja kysyi 'Päivää, saako neitiä suudella?'.

Pääsiäisen alla ostimme höyheniä lasten virpomavitsoihin. Kassalla mies otti höyhenpussin ja kysyi 'Saanko mä illalla kutitella näillä sua?' Takana jonottavalla nuorella miehellä oli hymy herkässä.”

5. Nujuaminen

”Mieheni kiilaa kärryillä eteeni ja tönii. Lähden leikkiin mukaan ja pian meidän kauppareissu on yhtä tönimistä. Kerran mies heitti minut pakastealtaaseenkin!”

6. Yllätysiskut

”Mieheni mielestä on hauska leikkiä vartijaa. Jos katselen kaikessa rauhassa jotain tavaraa hyllyjen välissä, mies hiippailee hiljaa taakseni, laittaa käden hartioille ja huikkaa kuuluvasti 'Hei tyttö, mitä sä luulet tekeväs!?' Oikeilla vartijoilla on hauskaa, minulla ei niinkään."

7. Kouriminen

”Mies puristelee minua pepusta kaupassa. Hän tietää, että nolostun, ja sen vuoksi hän sitä tekeekin. Pahinta on, että olen opettaja ja pelkään joka kerta, että joku oppilas tai oppilaan vanhempi sattuu näkemään.”

8. Lepertely

”Välillä miehen kanssa hössötämme ja puhumme toisillemme kuin lässyttäisimme pikkulapsille. Kuulostaa varmaan muista ärsyttävältä!”

9. Ostoshalut

”Minä nolaan miehen. Kun se katselee jotain kallista tavaraa, sanon kovaan ääneen, että et saa ostaa sitä!”

Lue lisää

Miten käyttäydyt kaupassa oikein? Lue 31 tärkeintä ohjetta

Näin selviät kauppareissusta lapsen kanssa

Tunnista lähestyvän eron 6 merkkiä

Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.