Mitä lapsi saa tehdä tietokoneella ja millaisin säännöin? Lukijat kertovat.

Tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttö kuuluu jo jokaisen leikki-ikäisen kansalaistaitoihin. Onko näin? Kysyimme Meidän Perheen lukijoilta, mitä eri-ikäiset lapset tekevät tietokoneella ja millaisin säännöin.

Suurin osa alle kouluikäisistä pelaa

Kaikki Meidän Perheen kyselyyn vastanneiden vanhempien lapset käyttävät tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta tavalla tai toisella.

Valtaosa vastanneista kertoo, että heidän alle kouluikäiset lapsensa käyttävät tietokonetta tai mobiililaitteita pelaamiseen.

”3-vuotias pelaa tabletilla ikäänsä vastaavia pelejä kuten palapelejä.”

”4-vuotias saa pelata Pikku Kakkosen ja Papunetin sivuilla pelejä. Ei muuta.”

”Pelannut jonkin verran opettavaisia pelejä esim. Eka-peliä alle 6-vuotiaana.”

Alle kouluikäiset myös katsovat tietokoneelta tai netistä elokuvia sekä kuuntelevat jonkin verran musiikkia.

”5-vuotias poika katselee tietokoneella netistä lastenohjelmia. Katselee myös lastenohjelmia ja -elokuvia dvd:ltä.”

”Lapsi täyttää kolme. Pääasiassa katsoo lastenohjelmia.”

”5-, 8- ja 9-vuotiaat lapsemme kuuntelevat Spotifyssä ja YouTubessa musiikkia.”

Koululaiset hakevat tietoa

Suurin osa koululaisistakin pelaa tietokoneella pelejä, pienimmät koululaiset katsovat myös leffoja. Lisäksi koululaiset etsivät tietokoneella ja mobiililaitteilla netistä tietoa.

”8-vuotias tyttö etsii netistä askarteluohjeita ja katselee Googlen kuvahaulla eläinten kuvia.”

”9- ja 10-vuotiaat (…) katsovat urheilujoukkueensa tapahtumia ja ilmoittautuvat treeneihin.”

”Lapsi etsii tietoa itseään kiinnostavista aiheista, kuten sähkön historia, euron historia, maailman suurin tai nopein tai rikkain…(poika 8 vuotta).”

Koululaiset myös pitävät netin kautta yhteyttä ystäviinsä.

”Viidesluokkalainen tyttöni on Facebookissa, IRC-galleriassa.”

”Nyt 10 v. Skypettää kavereidensa kanssa. Siinä säästyy paljon puhelinlaskua, kun haluavat kuitenkin jutella keskenään.”

Rajoituksissa on eroja

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kertovat, että perheissä rajoitetaan lasten tietokoneella ja netissä käyttämää aikaa.

Toisten rajoitukset ovat tiukempia, toisten väljempiä. Joillain lapsilla on tietokoneaikaa muutama tunti viikossa, joillain muutama tunti päivässä.

”Meillä lapsi käyttää konetta max 1 krt/vko, aikuisen luvalla ja valvonnassa.”

”7 ja 9 vuotiailla samat säännöt, vartti päivässä.”

”30 min. päivässä sekä 7 v. että 8 v.”

”10 ja 12 v. Periaatteessa peliaikaa 1 tunti päivässä. Siitä kinastellaan kyllä ja lipsutaan ellei vanhemmat valvo peliaikaa.”

”Arkisin laitteet menevät viimeistään kymmeneltä kiinni. Viisivuotiaani joutuu kuitenkin lopettamaan jo pelaamisen puoli yhdeksältä jos hän sattuu pelaamaan illalla.”

Pienemmät tarkemmassa syynissä

Luonnollisesti lasten ikä vaikuttaa rajoitusten tiukkuuteen: mitä vanhempi lapsi, sen enemmän aikaa hän yleensä saa käyttää tietokoneella ja netissä.

Pienempien lasten tietokoneen ja netin käyttöä myös valvotaan tiukemmin kuin isompien, vaikka kyllä isommatkin koululaiset vielä surffailevat netissä vanhempien melko tarkassa valvonnassa.

”3 vuotias, aikuisen valvonnassa katsoo sen minkä vanhempi antaa.”

”Ainoastaan vanhempien seurassa, 7v.”

”11 vuotias. Käyttöä valvotaan siten, että tietokone huoneessa, jossa muitakin paikalla sekä aikarajoituksin.”

”Ei typeryyksiä, 14 v.”

Vierailija

Näillä säännöillä lapset touhuavat tietokoneella

9-vuotias saa olla vartin koneella. Mitä hän sitten SAA tehdä vapaa-ajalla? Ei tule kyllä pärjäämään koulussa se lapsi, kun ei anneta mahdollisuutta opetella sosiaalisia taitoja ja kun koulussa tarvitsee osata käyttää tietokonetta (itse olen 20 ja meillä piti hallita koneen käyttö 5. luokalla). Jos muksu haluaa aikuisena johonkin tietokonepainotteiselle alalle, itten joutuu luopumaan unelmasta äidin takia.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiperheillä on menossa mainio teatterisyksy! Näistä esityksistä perheen pienimmät nauttivat – ja aikuisetkin. 

Tippukivitapaus, Kansallisteatteri, Helsinki

Tv-sarja Yökyöpeleiden tekijät tuovat Kansallisteatterin suurelle näyttämölle koko perheen musikaalin. Näytelmän ohjaa sen kirjoittaja, Allakka pullakastakin tuttu runokirjailija Laura Ruohonen. Ensi-ilta keskiviikkona 22.11. Yli 5-vuotiaille

Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri
Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri

Mimmi Lehmä ja varis, Teatteri Hevosenkenkä, Espoo

Miten maailman näkee rohkea Mimmi Lehmä, miten pelokas varis? Miten kahden erilaisen ystävyys muodostuu? Vuorovaikutteinen näytelmä pohtii ystävyyttä yhdessä lapsiyleisön kanssa. Esitykset meneillään. Kolme vuotta täyttäneille

Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.
Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.

Peppi Pitkätossu, Helsingin kaupunginteatteri

Koko kaupunki menee sekaisin, kun Peppi Pitkätossu muuttaa yksikseen Huvikumpuun. Aikuisille turvallisen tuttu tarina toimii täysillä isolla näyttämöllä. Ensi-ilta oli 2015, uudet esitykset parhaillaan käynnissä. 5-vuotiaasta alkaen

”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Onnellinen prinssi, Kansallisteatteri, Helsinki

Oscar Wilden klassikkosatuun perustuva näytelmä on tuunattu Eppu Nuotion loruillla ja Maija Ruuskasen musiikilla. Esityksen aluksi nukkemaestro Juha Laukkanen hakee yleisön suuren näyttämön aulasta, josta lennetään porukalla yläkerran lämpiöön pääskysen siivin. Esitykset meneillään. 2–7-vuotiaille.

Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri
Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri

Kani Untuvakerä, Helsingin kaupunginteatteri

Miksi toisten auttaminen on niin tärkeää? Siitä oppia antaa suloinen eläinporukka, johon kuuluvat muun muassa myyrä, lintuäiti ja herra kettu Repolainen. Nukketeatterinäytelmän esitykset käynnissä. 2–7-vuotiaille

Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Mitä tehtäis, Tampereen työväen teatteri

Mitä kaikkea sanoilla voikaan tehdä? Näytelmässä sanailevat täti ja koira, jotka riimittelevät arkisten touhujensa lomassa. Lorut ovat peräisin alan huipuilta: muun muassa Jukka Itkoselta, Kirsi Kunnakselta sekä Tuula Korolaiselta. Esitykset käynnissä.  3–7-vuotiaille (sekä aikuisille).

Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:
Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:

Ella ja kaverit salaisessa palveluksessa, Tampereen komediateatteri

Ella ystävineen joutuu agenttihommiin, kun salaperäinen digiluudigilei-hirviö uhkaa koko koulua. Jollain tavalla kaikki liittyy uuteen digitekniikkaan, josta rehtoriksi noussut opettaja on aivan pihalla. Ensi-ilta 24.10. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri
Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri

Molli, Turun kaupunginteatteri

Porilainen lastenteatteri Kurnuttava Sammakko tuo Turkuun pienen ja kiukkuisen Mollin, yksineläjän, joka haaveilee ystävästä. Miten käy, jos on vähän kulmikas tyyppi? Ja miten paljon sisukkuudella onkaan merkitystä? Esitykset 26.10. alkaen. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko
Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko

+ muista tämäkin

Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman klovnit tuovat näyttämölle modernin version Keisarin uudet vaatteet -klassikkosadusta. Seuraavat näytökset Aleksanterin teatterissa Helsingissä tammikuussa. Suositellaan yli 6-vuotiaille, mutta nelivuotias eläytyi näytelmään täysillä ja totesi katsomossa: ”Tämä on hurmaavan hauska!” 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.