Mitä lapsi saa tehdä tietokoneella ja millaisin säännöin? Lukijat kertovat.

Tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käyttö kuuluu jo jokaisen leikki-ikäisen kansalaistaitoihin. Onko näin? Kysyimme Meidän Perheen lukijoilta, mitä eri-ikäiset lapset tekevät tietokoneella ja millaisin säännöin.

Suurin osa alle kouluikäisistä pelaa

Kaikki Meidän Perheen kyselyyn vastanneiden vanhempien lapset käyttävät tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta tavalla tai toisella.

Valtaosa vastanneista kertoo, että heidän alle kouluikäiset lapsensa käyttävät tietokonetta tai mobiililaitteita pelaamiseen.

”3-vuotias pelaa tabletilla ikäänsä vastaavia pelejä kuten palapelejä.”

”4-vuotias saa pelata Pikku Kakkosen ja Papunetin sivuilla pelejä. Ei muuta.”

”Pelannut jonkin verran opettavaisia pelejä esim. Eka-peliä alle 6-vuotiaana.”

Alle kouluikäiset myös katsovat tietokoneelta tai netistä elokuvia sekä kuuntelevat jonkin verran musiikkia.

”5-vuotias poika katselee tietokoneella netistä lastenohjelmia. Katselee myös lastenohjelmia ja -elokuvia dvd:ltä.”

”Lapsi täyttää kolme. Pääasiassa katsoo lastenohjelmia.”

”5-, 8- ja 9-vuotiaat lapsemme kuuntelevat Spotifyssä ja YouTubessa musiikkia.”

Koululaiset hakevat tietoa

Suurin osa koululaisistakin pelaa tietokoneella pelejä, pienimmät koululaiset katsovat myös leffoja. Lisäksi koululaiset etsivät tietokoneella ja mobiililaitteilla netistä tietoa.

”8-vuotias tyttö etsii netistä askarteluohjeita ja katselee Googlen kuvahaulla eläinten kuvia.”

”9- ja 10-vuotiaat (…) katsovat urheilujoukkueensa tapahtumia ja ilmoittautuvat treeneihin.”

”Lapsi etsii tietoa itseään kiinnostavista aiheista, kuten sähkön historia, euron historia, maailman suurin tai nopein tai rikkain…(poika 8 vuotta).”

Koululaiset myös pitävät netin kautta yhteyttä ystäviinsä.

”Viidesluokkalainen tyttöni on Facebookissa, IRC-galleriassa.”

”Nyt 10 v. Skypettää kavereidensa kanssa. Siinä säästyy paljon puhelinlaskua, kun haluavat kuitenkin jutella keskenään.”

Rajoituksissa on eroja

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kertovat, että perheissä rajoitetaan lasten tietokoneella ja netissä käyttämää aikaa.

Toisten rajoitukset ovat tiukempia, toisten väljempiä. Joillain lapsilla on tietokoneaikaa muutama tunti viikossa, joillain muutama tunti päivässä.

”Meillä lapsi käyttää konetta max 1 krt/vko, aikuisen luvalla ja valvonnassa.”

”7 ja 9 vuotiailla samat säännöt, vartti päivässä.”

”30 min. päivässä sekä 7 v. että 8 v.”

”10 ja 12 v. Periaatteessa peliaikaa 1 tunti päivässä. Siitä kinastellaan kyllä ja lipsutaan ellei vanhemmat valvo peliaikaa.”

”Arkisin laitteet menevät viimeistään kymmeneltä kiinni. Viisivuotiaani joutuu kuitenkin lopettamaan jo pelaamisen puoli yhdeksältä jos hän sattuu pelaamaan illalla.”

Pienemmät tarkemmassa syynissä

Luonnollisesti lasten ikä vaikuttaa rajoitusten tiukkuuteen: mitä vanhempi lapsi, sen enemmän aikaa hän yleensä saa käyttää tietokoneella ja netissä.

Pienempien lasten tietokoneen ja netin käyttöä myös valvotaan tiukemmin kuin isompien, vaikka kyllä isommatkin koululaiset vielä surffailevat netissä vanhempien melko tarkassa valvonnassa.

”3 vuotias, aikuisen valvonnassa katsoo sen minkä vanhempi antaa.”

”Ainoastaan vanhempien seurassa, 7v.”

”11 vuotias. Käyttöä valvotaan siten, että tietokone huoneessa, jossa muitakin paikalla sekä aikarajoituksin.”

”Ei typeryyksiä, 14 v.”

Vierailija

Näillä säännöillä lapset touhuavat tietokoneella

9-vuotias saa olla vartin koneella. Mitä hän sitten SAA tehdä vapaa-ajalla? Ei tule kyllä pärjäämään koulussa se lapsi, kun ei anneta mahdollisuutta opetella sosiaalisia taitoja ja kun koulussa tarvitsee osata käyttää tietokonetta (itse olen 20 ja meillä piti hallita koneen käyttö 5. luokalla). Jos muksu haluaa aikuisena johonkin tietokonepainotteiselle alalle, itten joutuu luopumaan unelmasta äidin takia.
Lue kommentti

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti