Älypuhelimet ovat nykyaikaa, mutta mitä tehdä, kun lapset räpläävät kännykkää tauotta?

Mikä hätänä?

”Lapseni roikkuvat kännyköillään netissä. Erityisesti isot lapset, Meri, 13 v, ja Pyry, 10 v, räpläävät älypuhelimiaan tauotta. He saattavat surffata salaa peiton alla, kun pitäisi jo nukkua. Ulkoilemaan he lähtevät iloisesti, mutta istuvatkin hiekkalaatikon reunalla puhelimiaan näpytellen. Joskus läksytkin unohtuvat netin takia.

Pienet, Taimi, 9 v, Vilja, 8 v, ja Kaisla, 7 v, saivat puhelimet viime jouluna. Alkuun hekin olivat verkosta innostuneita, mutta eivät enää. Pelkään kuitenkin, että isompien esimerkki tarttuu.

Lapset selittelevät kännykän käyttöä ja kieltävät olevansa netissä koko ajan. Sitten sisarus kantelee, että toisella on ollut puhelin kädessä koko iltapäivän.

Kännyköiden kieltäminen saa lapset kiukuttelemaan ja aiheuttaa riitaa. Jos otan puhelimet pois, telkkari tai tietokone korvaavat ne. Olemme joskus kokeilleet ”kaksi tuntia ulkona, tunti koneella” -sääntöä.

Minua ahdistaa jatkuva netissä roikkuminen. Harmittaa, miten iso rooli kännykällä on lasteni elämässä. Tuon ikäisten tenavien kuuluisi vielä leikkiä ja pelata lautapelejä. 

Toki lapset oppivat netissä paljon, mutta siellä on myös tietoa, joka ei heille kuulu. Maailmassa menee paljon ohi, jos vain on netissä koko ajan. Some on nykyaikaa, mutta mikä on kohtuullista netinkäyttöä?”

Perheenäiti, lastenhoitaja Marjo Helevirta­-Ettala, 37

Mikä neuvoksi?

”Älypuhelimista ei enää voi luopua, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.

Älypuhelimen puskemat viestit tuottavat mielihyvää aivoille. Se koukuttaa kaiken ikäisiä. Me aikuiset opettelemme mobiili­etikettiä yhdessä lastemme kanssa. Tärkeintä kännykän kohtuukäytössä ei ole riippuvuuden välttäminen vaan läheisten ihmisten huomioiminen. Perheen tulee mennä sometuttujen ja koulukavereiden edelle.

Luokaa omat yhteiset säännöt koko perheen mediankäytölle. Sopikaa ajat ja paikat, jolloin perheen kanssa oleminen on tärkeämpää kuin sosiaalinen media.

Jättäkää kännykät pois ruokapöydästä. Yöllä puhelimet voivat latautua olohuoneessa ja herättämisen tehdä perinteiset herätyskellot. Kun katselette televisiota tai pelaatte yhdessä, kukaan ei näperrä puhelimia samaan aikaan.

Hyvä nyrkkisääntö on: yksi media kerrallaan. Pyöräillessä tai autoillessakaan ei tule somettaa. Sopikaa yhdessä seuraamuksista, jos nettisääntöjä rikotaan.

Sopikaa myös mihin nettiä saa käyttää. Aikuisille suunnattujen sisältöjen katsominen on lapsilta kielletty. Jos he näkevät verkossa ahdistavia uutisia, keskustelkaa niistä.

Vaikka lapset osaavat käyttää nettiä, he eivät vielä osaa käsitellä mediasisältöjen nostattamia tunteita. Ottakaa rutiiniksi juttukierros, jossa jokainen kertoo, mitä on netissä päivän aikana tehnyt.”

Mediakasvattaja Tommi Tossavainen

Neuvot käyttöön, äiti kertoo

Lauantai: valmistautumista tulevaan

"Ennen testiin ryhtymistä keskustelimme lasten kanssa ja tunnustelimme heidän fiiliksiään. Meri ja Pyry reagoivat huutamalla, mutta pienet olivat heti innolla mukana.

Mietimme yhdessä, millaisia sanktioita sääntöjen rikkomisesta tulee. Sovimme, että tuntia ylimääräistä ruutuaikaa vastaan tulee ulkoilla kaksi tuntia. Sovimme, että jos lapsi rikkoo sääntöjä, rajoitamme kaverikyläilyjä ja hän menettää loppuviikon nettiajan sekä saa tehdä ylimääräisiä kotitöitä.

Osa lapsista oli asioista eri mieltä, kiukkuisia ja raivokkaitakin."

Sunnuntai: uudet säännöt

"Loimme perheen yhteiset pelisäännöt. Sovimme, että lapset saisivat käyttää kännykän kanssa nettiä kahdesti viikossa enintään tunnin kerrallaan. Tekstiviestejä he voisivat lähettää kavereilleen vapaasti kuten puhua puhelujakin.

Sovimme myös, ettei kännyköitä käytettäisi ruokapöydässä, autossa tai muiden kanssa touhutessa. Ei myöskään perheen yhteisessä leffaillassa, treeneissä tai silloin, kun kavereita olisi paikalla. Päätimme yhdessä, etteivät lapset, Meriä lukuunottamatta, ottaisi kännyköitä kouluun ja yöksi ne jätettäisiin olohuoneeseen.

Kävimme läpi myös tietokoneita, pelikonsolia ja tablettia koskevat säännöt. Lapset saisivat käydä kerran päivässä netissä lukemassa meilit ja katsomassa Wilman. Netti- tai peliaikaa jokaisella lapsella olisi kaksi kertaa viikossa korkeintaan tunnin kerrallaan. Televisiota saisi katsoa tunnin päivässä. 

Pyry yritti keksiä poikkeuksia säännöille, mutta ei onnistunut. Asian hyväksyminen oli hänelle kova paikka. Illalla lapset pyysivät päästä nettiin, mutta emme suostuneet, sillä viime päivinä he olivat kuluttaneet siellä rutkasti aikaa."

Maanantai: uskomattoman helppo alku

"Päivä sujui loistavasti. Kukaan ei käyttänyt nettiä tai katsonut televisiota. Illan täyttivät lasten harrastukset ja kaverien kyläilyt."

Tiistai: leffaa netin sijaan

"Olin koko päivän ja illan poissa kotoa, eivätkä lapset olleet halukkaita puhumaan kodin tapahtumista. Luotin heidän sanaansa, etteivät he olleet käyneet netissä. Lapset kertoivat katsoneensa porukalla Uuno Turhapuro -elokuvan."

Keskiviikko: uhoa ja isottelua

"Pienet tytöt eksyivät tabletille. Isot lapset viettivät hienon netittömän päivän. Pyrykin lupasi olla pelaamatta netissä kaverinsa luona. Lupauksessa oli helppo pysyä, koska kaverin tietokoneen hiiri oli rikki.

Toivon, että pojat keksisivät useam­minkin muuta tekemistä kuin tietokonepelit.

Nyt Pyry on ulkoillut ja osallistunut pihaleikkeihin enemmän. Toisinaan hänen on kuitenkin ollut vaikeaa olla ilman nettiä: hän on uhonnut ja korottanut ääntään.

Merin fiilikset ovat vaihdelleet. Välillä hänen on ollut helppoa touhuta muuta ja välillä taas on tehnyt mieli chattailla kaverien kanssa kännykällä."

Torstai: multitaskausta nettiajalla

"Pyry otti nettiajastaan kaiken irti skypetellen ja pelaten samalla. Sovittu aika tuli täyteen, eikä hän ehtinyt enää Facebookiin. Tytöt taas eivät edes haikailleet koneelle. Tuntui mahtavalta, kun muutos upposi lapsiin näin helposti. Me vanhemmat mietimme, oliko tämä vain tyyntä myrskyn edellä."

Perjantai: sääntöjä rikotaan

"Saimme poikia yökylään ja ensimmäisen kerran koko viikon aikana oli useampi kone samanaikaisesti päällä. Tytöt katselivat Vain elämää -sarjaa telkkarista ja pojat pelailivat niin Xboxilla kuin tietokoneellakin. Poikien­ sovittu peliaika ylittyi reippaasti, eivätkä he useasta huomautuksesta huolimatta olisi millään lopettaneet.

Meri oli mummolassa yökylässä ja olimme antaneet hänelle pari tuntia nettiaikaa. Hän rikkoi sopimusta ja sai ylimääräisiä kotihommia ja netittömän viikonlopun. Annoimme nettikiellon myös Pyrylle eikä hän saisi  kavereita alkuviikosta kyläilemään."

Auttoiko? Äiti kertoo

"Testiviikko oli mukava kokemus. Lapset tajusivat, että on muutakin elämää kuin nettipelit ja some. He eivät enää ottaneet kännyköitä mukaan joka tilanteeseen. Automatkat ja ruokailut sujuivat ilman kännykän räpläämisiä.

Pienemmillä sisaruksilla kännykät olivat mukana vain sovitusti.

Merikin pakkasi kännykän jo illalla koululaukkuun ja kaikki olivat iltaisin ajoissa nukkumassa. Pyry ja Meri olivat viikon jälkeen sitä mieltä, että he voisivat jatkossakin olla netissä vähemmän.

Aiomme neuvotella kännykän käytöstä lisää ja pyrkiä löytämään kultaisen keskitien, jotta lapset eivät heti lipsu takaisin vanhaan tyyliin."

Asiantuntija kommentoi

"Hienoa, että saitte sovittua säännöistä. Muistakaa pitää ne perheen yhteisinä ja kaikkia koskevina. Keskustelkaa säännöistä ajoittain, esimerkiksi muutaman kuukauden välein, ja muuttakaa niitä tarvittaessa.

Voitte muutaman viikon kuluttua ottaa käyttöön yksi tai kaksi vapaasti valittavaa netti- tai pelituntia viikossa, jotka voi käyttää silloin kun esimerkiksi kavereita tulee pelaamaan.

Kun olette tottuneet yhteisiin sääntöihin, kannattaa kiinnittää enemmän huomiota siihen millaisia pelejä lapset pelaavat kuin siihen kauanko he niitä pelaavat."

Jenny Belitz-Henriksson, Irti älyähkystä, Meidän Perhe 12/2013

Kuva: Kaisu Jouppi

Kun Lintsi ja Korkeasaari on koettu, paljon on vielä jäljellä! Kokosimme kivat ja edulliset kohteet syyslomapäivien ohjelmaksi.

Ulkona on hyvä seikkailla – eväät mukaan!

1. Keskustassa ehdoton kävelylenkki kulkee Baanaa pitkin. Näe pyörälähetit ja tubettajien ja instaajien suosimat maisemat ja ota #baanapose Love Helsinki -veistoksen luona. 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kulkee entisessä ratakuilussa. Päätepisteet Kiasman ja Musiikkitalon välissä sekä Ruoholahdessa. Kun jatkatte lenkkiä Ruoholahdesta Jätkäsaareen, näette pissaavan pojan eli Bad Bad Boy -patsaan.

2. Lasten liikennepuistossa vietetään 16.–20.10. kaikille avoimia perhepäiviä. Puisto on avoinna kello 9–15, ja puistosta voi lainata polkuauton liikennepuistossa ajelua varten. Vapaa pääsy. Auroranportti 2, Helsinki, liikennekaupunki.munstadi.fi.

3. Junabongarin lempipaikka on hienoista maisemista tunnettu Linnunlaulun silta, joka vie rautatiekiskojen yli Eläintarhantieltä Tokoinrannasta Linnunlauluntielle Töölönlahteen. Töölönlahden puolella sijaitsevat myös vanhat Linnunlaulun huvilat.

Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!
Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!

4. Suomenlinnan historiallisiin ja jylhiin maisemiin pääsee seikkailemaan syksylläkin säännöllisesti kulkevalla lauttayhteydellä Kauppatorin rannasta. Lauttamatka maksaa joukkoliikenteen lipun hinnan, aikataulut HSL:n sivuilla

5. Lammassaareen kuljetaan pitkospuita Vanhankaupunginkoskelta. Jo puinen polku saareen on elämys! Perillä odottavat suojeltu ulkoilu- ja mökkialue ja upeat merimaisemat ihan kaupungin vieressä. Saaressa saa liikkua vain yleisillä poluilla.

6. Kauempana idässä Vuosaaren kupeessa on Uutela, Itä-Helsingin laajin ulkoilualue ja hieno kohde luontoretkelle. Alueelta löytyy kaksi opastettua luontopolkua, joiden pituudet ovat 2,5 ja 1,5 kilometriä. Jylhiä silokallioita ja upeita merimaisemia, rantaniittyjä, soita ja metsiä sekä vanhaa huvila-asutusta ja Skatan tila laidunalueineen. Huom: pyöräily luontopoluilla on kielletty. Lisätietoja vuosaari.fi

7. Pulahda uima-altaaseen Helsingin keskustassa! Allas Sea Poolissa on kaksi lämmitettyä uima-allasta, joista toinen on matala lastenallas. Vähän hyisempää kyytiä tarjoaa merivesiallas. Yli 12-vuotiaat 12 euroa, 2–12-vuotiaat 6 euroa, alle 2 vuotiaat ilmaiseksi. Katajanokanlaituri 2a, allasseapool.fi

Ihan ilmaista sisätiloissa!

8. Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikkimuseo Senaatintorin laidalla Sederholmin talossa. Hyppää hevoskärryihin, ohjaa vanhaa laivaa, piipahda 1970-luvun mummolassa tai kokeile 1930-luvun kouluelämää. Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Lasten kaupunki kertoo historiasta lapsille sopivalla tavalla. Kaikkeen saa koskea. Vapaa pääsy! Aleksanterinkatu 16, helsinginkaupunginmuseo.fi/lastenkaupunki.

Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!
Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!

9. Talvipuutarha on sympaattinen, vihreä ja lämmin keidas keskellä kaupunkia. Ihastele eksoottisia kasveja, seuraa lammissa uiskentelevia karppeja ja istahda penkeille piirtelemään tai syömään eväitä. Vapaa pääsy! Hammarskjöldintie 1 A. Katso aukioloajat Helsingin kaupungin sivuilta.

10. Piipahda haahuilemaan kirjastoon. Rikhardinkadun kirjasto Helsingin keskustassa on kiehtova ja suuri kirjastotalo, josta löytyy paljon tutkittavaa. Se on myös taiteen ystävän helppo kohde: kirjaston tiloissa sijaitsee Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamo. 23. ja 30.10 sekä 6.11. kirjastossa järjestetään myös Pulmaario: Keksi ja koodaa -työpajoja lapsille. Rikhardinkatu 3. Katso myös muut kirjastot ja niiden syyslomaohjelma helmet.fi

11. Annantaloon koottu Unikudelmia-näyttelymaailma tutustuttaa suomalaisten kirjojen tarinoihin. Pääpaino ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjojen maailmojen pohjalta on koottu elämyksellinen näyttely, jonka jokainen esine viittaa taustalla olevaan tarinaan. Vapaa pääsy! Annankatu 30, annantalo.fi

Vai mennäänkö museoon?

12. Ateneumin taidemuseossa pääsee ihailemaan Ankallisgallerian taideaarteita eli Ankkalinnan kokoelman omia versioita tunnetuista taideteoksista. Samalla lipulla pääsee toki näkemään myös teosten innoittajat Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 15 euroa. Kaivokatu 2, ateneum.fi.

13. Dinosaurusfanin suosikkipäivään kuuluu vierailu Luonnontieteellisessä museossa Etu-Töölössä. 17.–20. lokakuuta järjestetään dinosaurusaiheisia opastuksia kello 11 ja 14. Noin 20 minuuttia kestävä opastuskierros sopii kaikenikäisille ja kuuluu lipun hintaan.  Aikuiset 13 euroa, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi, 7–17-vuotiaat 6 euroa. Pohjoinen Rautatiekatu 13, luomus.fi.

14. Tekniikan museo Vanhankaupunginkoskella kertoo tekniikan ja vempainten vaikutuksesta arkeen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 17.–22.10. museossa pidetään Optiikkaa oppimassa -työpajoja alakoululaisille lapsille. Pajassa erilaisiin optisiin laitteisiin: linsseihin, peileihin ja prismoihin sekä rakennetaan oma kaleidoskooppi. Aikuiset 8 euroa, lapset 2/0 euroa, työpajamaksu 5 euroa. Viikintie 1, tekniikanmuseo.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiperheillä on menossa mainio teatterisyksy! Näistä esityksistä perheen pienimmät nauttivat – ja aikuisetkin. 

Tippukivitapaus, Kansallisteatteri, Helsinki

Tv-sarja Yökyöpeleiden tekijät tuovat Kansallisteatterin suurelle näyttämölle koko perheen musikaalin. Näytelmän ohjaa sen kirjoittaja, Allakka pullakastakin tuttu runokirjailija Laura Ruohonen. Ensi-ilta keskiviikkona 22.11. Yli 5-vuotiaille

Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri
Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri

Mimmi Lehmä ja varis, Teatteri Hevosenkenkä, Espoo

Miten maailman näkee rohkea Mimmi Lehmä, miten pelokas varis? Miten kahden erilaisen ystävyys muodostuu? Vuorovaikutteinen näytelmä pohtii ystävyyttä yhdessä lapsiyleisön kanssa. Esitykset meneillään. Kolme vuotta täyttäneille

Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.
Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.

Peppi Pitkätossu, Helsingin kaupunginteatteri

Koko kaupunki menee sekaisin, kun Peppi Pitkätossu muuttaa yksikseen Huvikumpuun. Aikuisille turvallisen tuttu tarina toimii täysillä isolla näyttämöllä. Ensi-ilta oli 2015, uudet esitykset parhaillaan käynnissä. 5-vuotiaasta alkaen

”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Onnellinen prinssi, Kansallisteatteri, Helsinki

Oscar Wilden klassikkosatuun perustuva näytelmä on tuunattu Eppu Nuotion loruillla ja Maija Ruuskasen musiikilla. Esityksen aluksi nukkemaestro Juha Laukkanen hakee yleisön suuren näyttämön aulasta, josta lennetään porukalla yläkerran lämpiöön pääskysen siivin. Esitykset meneillään. 2–7-vuotiaille.

Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri
Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri

Kani Untuvakerä, Helsingin kaupunginteatteri

Miksi toisten auttaminen on niin tärkeää? Siitä oppia antaa suloinen eläinporukka, johon kuuluvat muun muassa myyrä, lintuäiti ja herra kettu Repolainen. Nukketeatterinäytelmän esitykset käynnissä. 2–7-vuotiaille

Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Mitä tehtäis, Tampereen työväen teatteri

Mitä kaikkea sanoilla voikaan tehdä? Näytelmässä sanailevat täti ja koira, jotka riimittelevät arkisten touhujensa lomassa. Lorut ovat peräisin alan huipuilta: muun muassa Jukka Itkoselta, Kirsi Kunnakselta sekä Tuula Korolaiselta. Esitykset käynnissä.  3–7-vuotiaille (sekä aikuisille).

Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:
Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:

Ella ja kaverit salaisessa palveluksessa, Tampereen komediateatteri

Ella ystävineen joutuu agenttihommiin, kun salaperäinen digiluudigilei-hirviö uhkaa koko koulua. Jollain tavalla kaikki liittyy uuteen digitekniikkaan, josta rehtoriksi noussut opettaja on aivan pihalla. Ensi-ilta 24.10. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri
Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri

Molli, Turun kaupunginteatteri

Porilainen lastenteatteri Kurnuttava Sammakko tuo Turkuun pienen ja kiukkuisen Mollin, yksineläjän, joka haaveilee ystävästä. Miten käy, jos on vähän kulmikas tyyppi? Ja miten paljon sisukkuudella onkaan merkitystä? Esitykset 26.10. alkaen. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko
Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko

Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman klovnit tuovat näyttämölle modernin version Keisarin uudet vaatteet -klassikkosadusta. Seuraavat näytökset Aleksanterin teatterissa Helsingissä tammikuussa. Suositellaan yli 6-vuotiaille, mutta nelivuotias eläytyi näytelmään täysillä ja totesi katsomossa: ”Tämä on hurmaavan hauska!” 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.