Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Yli 90 prosenttia 0–8-vuotiaista lapsista käyttää nettiä, selviää Lasten mediabarometrista.

Pikku Kakkosta ja Muumeja 1–2-vuotiaasta alkaen, Angry Birds -pelejä 3–4-vuotiaasta ja oma kännykkä viimeistään 8-vuotiaana. Suurin piirtein näin etenee suomalaislasten mediankäyttö, selviää Lasten mediabarometri 2013 -tutkimuksesta.

Edellisen kerran 0–8-vuotiaiden lasten mediankäyttöä tutkittiin vuonna 2010.

Internet tutuksi jo 2-vuotiaana

Internet on osa yhä pienempien lasten päivittäistä elämää. Vuonna 2013 yli 90 prosenttia kaikista 0–8-vuotiaista lapsista käytti nettiä ainakin joskus, kun kolme vuotta aiemmin käyttäjiä oli vajaa puolet.

Netin käytön pikkulapset aloittavat kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana.

– Nyky-yhteiskunnassa olisi tarve saada lapset järjestelmällisemmän mediakasvatuksen piiriin jo paljon ennen kouluikää, toteaa tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen Tampereen yliopistosta.

Kirjat kiinnostavat edelleen

Lapset ovat edelleen kiinnostuneita kirjoista, lehdistä ja kuvaohjelmien katselusta, mutta kuvaohjelmia katsellaan yhä useammin uusien välineiden kautta.

Lähes puolet lapsista katselee kuvaohjelmia viikoittain internetin video- tai tilausohjelmapalvelujen kautta.

Ostettujen tai vuokrattujen kuvatallenteiden sekä itse tallennettujen televisio-ohjelmien katselu väheni 2010-luvulla.

Radiota silti yhä kuunnellaan: valtaosa lapsista kuuntelee radiota tai musiikkia viikoittain, päivittäinkin puolet.

Kosketusnäyttö houkuttaa pieniä

 Myös digitaalisten pelien pelaamisen lapset aloittavat entistä nuorempana, 3–4-vuotiaana. Pelaaminen on yleistynyt: säännöllisimpiä pelaajia ovat yli 5-vuotiaat, joista kolmannes pelaa päivittäin ja kaksi kolmasosaa viikoittain.

Lasten suosikkipeli kaikissa ikäryhmissä on Angry Birds.

Nuorimmat lapset pelaavat pelejä lähinnä kosketusnäytöllisillä laitteilla. Tablettitietokoneiden yleistyessä pienimpien pelaaminen edelleen lisääntyy, arvelee erikoistutkija Annikka Suoninen Nuorisotutkimusseurasta.

Pelien pelaaminen oli vuonna 2013 ainoa mediakäyttö, jolla tyttöjen ja poikien käytöt erosivat selvästi toisistaan. Pojat aloittivat pelaamisen hieman tyttöjä nuorempina ja pelasivat tyttöjä useammin, mutta ero oli kaventunut kolmessa vuodessa.

Internetin käytössä sukupuolieroa ei enää ollut.

Oma kännykkä jo 5-vuotiaana

Omia kännyköitä lapset alkavat saada jo viisivuotiaina, mutta yleisiä ne ovat vasta seitsemänvuotiailla. Oma kännykkä on kahdella kolmesta 7-vuotiaasta ja lähes kaikilla 8-vuotiailla. Pienimmät lapset käyttävät vanhempiensa kännykkää lähinnä pelaamiseen.

Omat kännykät jo 5–6-vuotiailla ovat yleistyneet kolmessa vuodessa: vuonna 2010 oma kännykkä oli joka kymmenennellä, vuonna 2013 jo lähes joka viidennellä tuon ikäisellä.

Lähde: Annikka Suoninen: Lasten mediabarometri 2013. 0–8-vuotiaiden mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta 2010. 2014. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuraverkko.

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.