Kuva: Jenni Rinkinen
Kuva: Jenni Rinkinen

Lukuvuorossa Emilia Mensalon Kukkavauvat.

"Tuothan kirjan heti takaisin", neljävuotias pyysi aamulla, kun kerroin ottavani Kukkavauvat hetkeksi mukaan töihin. Pikkuiset, kukkien siemenistä syntyneet olennot olivat lumonneet lapsen.

Emilia Mensalo: Kukkavauvat (Aurinko Kustannus 2014)

Kukka juoksi salamana sisään. Esikko istui keskellä lattiaa mutavellissä ja huohotti: "Kukka! Sinun lattiasi ei ole vieläkään tullut esiin! Millainen sottapytty sinä oikein olet?"

Kukka nauroi makeasti: "Tietenkään se ei näy, sillä minulla on maalattia!"

Kukkavauvat yhdistää keijut, kukat ja prinsessat, kaikki lapseni suosikit.

Suloisessa kirjassa esitellään ensin 11 teini-ikäisen kirjailijan keksimää kukkavauvaa ystäväkirjamaisesti. Tämä sai aikaan lukemisessa ensimmäisen tauon, kun lapsikin halusi heti kertoa lempikukkansa ja -ruokansa.

Olennot seikkailevat lempeissä tarinoissa, joissa leivotaan omenapiirakkaa ("äiti, mikä keittokirja olikaan"), siivotaan ("saanko siivota nyt oman huoneeni") ja ollaan yksin kotona ("äiti, tuletko mun luo yökylään, en halua olla yksin"). Kysymystulvaan vastaaminen teki kirjan lukuun toisen tauon.

Kukkavauvojen kodit on piirretty yksityiskohtaisesti. Sisustusten tarkastelu toi lukuun kolmannen tauon, kun lapsi halusi alkaa piirtää keijuille ja prinsessoille samanlaisia taloja.

Tarinoiden kieli on kouluainemaista, mutta ainakin meillä lapsi on viehättynyt tällaisesta lasten välistä keskustelua muistuttavasta kerronnasta.

Kirja sopii parhaiten juuri neljävuotiaalle, mutta voi toimia mainiona kimmokkeena koululaiselle, joka haluaa rakentaa omaa satumaailmaansa. 

Lisää lastenkirjavinkkejä:

Punni

Villikan kesä: Puuhaa ja leikkejä lomalle

Reuhurinne: Liikennekirja


Jenni Rinkinen on nelivuotiaan lapsen äiti ja intohimoinen lukija. Tällä palstalla luetaan kirjoja yhdessä lapsen kanssa, suositellaan uutuuksia ja poimitaan vanhoja suosikkeja kirjastosta. Uusi teksti ilmestyy perjantaisin.