Alkavana vuonna tarvitaan pitkää pinnaa. Ommm...

1. Äiti lupaa olla kärsivällinen.

Tänä vuonna äiti-ihminen ei hermostu turhista. Siis pikkujutuista kuten siitä, että lapsi unohtaa koulureppunsa ulos sateeseen ja kaikki koulukirjat käpristyvät rusinoiksi. Tai soittelee iltapäivällä kymmenen minuutin välein töihin monkuakseen lisää peliaikaa tai kaveria kylään, vaikka läksyt ovat tekemättä. Tai jankuttaa siitä, että karkkipäivä pitäisi välittömästi siirtää tälle päivälle, koska makeannälkä iski justiinsa.

2. Äiti lupaa olla iloinen.

Tästedes äiti-ihminen valaa perheeseensä vain positiivista henkeä. Hän on kuin valo yössä, majakka öisellä merellä. Vastoinkäymiset eivät hilpeyttä latista. Iskikö lapsille kolmen päivän oksennustauti etelänlomalla? Menikö vessa tukkoon kesken lastenkutsujen? Ripuloiko koira uudelle matolle? Hei hymyä nyt.

3. Äiti lupaa olla lempeä.

Siis sä et tajuu mistään mitään! Kaikki kaveritkin saa! Miksei meillä koskaan?! Miksi sä aina?!
Ihanaa, kun jälkikasvu antaa suoraa palautetta. Äidin mielenrauha ei tästä järky. Sen sijaan että huutaisi takaisin hän hymyilee ja viljelee lempeitä fraaseja.
Niin, kultaseni. Ihan totta, muru. Hyvä huomio. Hei, jutellaan tästä lisää.

4. Äiti lupaa olla uuttera.

Koulun myyjäiset – jes! Jäseneksi koti ja koulu -yhdistykseen – totta kai! Paikka taloyhtiön hallituksessa – tietenkin! Ja miksei vapaaehtoistyöhön? Äiti-ihmiselle omasta leipätyöstä ja huushollin pyörittämisestä selviytyminen on pikkujuttu. Niiden ohella hän lupaa olla myös ehtiväinen puurtaja ja yhteisön tukipylväs.

5. Äiti lupaa olla huomaavainen.

Puoliso on vapaailtansa ansainnut. Äiti hoitaa kyllä lapset yksinkin. Suvun vanhinta ei ole nähty pitkään aikaan. Noudetaanpa hänet kylään tänään. Pullaa valmistui leivontapäivänä yli oman tarpeen, eiköhän ilahduteta muitakin? Ei kun korillinen lämpimiä nisuja lahjaksi naapurille.
Puhumattakaan kierrätyksestä, jätteiden lajittelusta ja oman kasvimaan säännöllisestä kuopsuttamisesta. Kunnon äiti-ihminen ajattelee tietenkin myös ympäristöä ja kasvattaa osan perheensä ruuasta itse.

6. Äiti lupaa olla armollinen.

Taisi tulla luvattua aika paljon? Viimeinen mutta tärkein lupaus on tämä. Jos kaikki aiottu ei tänä vuonna toteudukaan, äiti-ihminen lupaa antaa lepsuilun anteeksi itselleen.
Tavoitteitahan pitää jättää myös ensi vuodelle. Ja sitä seuraavalle.   

Lue lisää!

Pisteitä päiväkodista? Näin onnistut

Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.