Erityisesti äidin puolen isovanhemmat panostavat pikku sankarin paketteihin.

Kun lapsi täyttää vuoden, hänen kunniakseen järjestetään yleensä kunnon kekkerit. Myöskään lahjoissa ei pihistellä, selviää leluvalmistaja Mattelin tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta.

Erityisesti isovanhemmat, ja nimenomaan äidin puolen isovanhemmat,  panostavat lapsenlapsensa pirskeisiin – tutkimuksen mukaan pikku sankari saa heiltä arvokkaimmat lahjansa. Toiseksi arvokkaimmat lahjat sankari saa omilta vanhemmiltaan.

Suosituimpia lahjoja ovat opettavaiset, lapsen kehitystä tukevat lelut.

Mattelin tutkimuksen osallistuneista suomalaisista pienten lasten vanhemmista yli puolet arvioi lapsensa yksivuotissyntymäpäivälahjojen kokonaisarvon olevan 51–150 euroa. Jopa noin kolmannes arvioi kokonaisarvon olevan yli 150 euroa.

Miksi erityisesti äidin puolen isovanhemmat käyttävät  paljon rahaa lapsenlapsensa lahjoihin?

Kööpenhaminan yliopiston entisen lapsi- ja perheasiantuntijan Per Schultz Jørgensenin mukaan kyseessä ei ole uusi ilmiö. Syynä on äitien tiivis yhteydenpito omien äitiensä kanssa.

– Yleensä äiti on perheen aktiivisin tiedonvälittäjä, joka viestii perheen asioista muille. Äidit pitävät tiiviimmin yhteyttä omien äitiensä kanssa, ja tästä syystä äidin puolen isoäiti on läheisemmässä suhteessa uuteen tulokkaaseen kuin isän puolen isoäiti. Äiti ei tahallisesti suosi omaa sukuaan, vaan kanssakäyminen heidän kanssaan vain yksinkertaisesti tuntuu luontevimmalta, Per Schultz Jørgensen sanoo.

Leluvalmistaja Mattelin ja YouGov-markkinointitutkimuslaitoksen internet-paneeliin osallistui yhteensä 506 20–45-vuotiasta vanhempaa, joilla on 1–4-vuotiaita lapsia. Tutkimus toteutettiin toukokuun alussa 2014.

Pitävätkö tulokset paikkansa teidän perheessänne? Kertokaa kokemuksianne!

Vierailija

Tutkimus: 1-vuotias saa kalleimmat synttärilahjat isovanhemmilta

Meillä ainakin on pitänyt väite enemmän kuin hyvin paikkansa. Äidin puolen isovanhemmat ovat muistaneet molempia lapsiamme 1 vuotis syntymäpäivänä kalleimmalla, mutta järkevällä lahjalla. Esikoinen sai lahjaksi 100€ lahjakortin valokuvaukseen sekä plaston mustan mopon. Kuopus sai samanlaisen lahjakortin sekä stokke table top, tamburiinin ja aivan ihanan traktori kirjan. Joten meidän perheessä lahjojen yhteissummaksi (kaikkien vieraiden kesken) ei millään riitä tutkimuksessa mainittu 150€.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen
Jutan ja Juhan yhteinen koti on Pirkkalassa, jossa Juhan lapset viettävät osan viikosta joka toinen viikko. Kuva: Anna Huovinen

Uusperhe on meille ihanteellisin perhemuoto, sanovat elokuussa avioituvat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen

Uusperhe on ihanteellisin perhemuoto ainakin meidän tapauksessamme, kertovat Jutta Gustafsberg ja Juha Rouvinen.

Se mahdollistaa vuorotellen täyden antautumisen sekä lapsille että parisuhteelle, joka on niin uus- kuin ydinperheen perusta, ja tarjoaa siten parhaat puolet kaikesta. Esimerkiksi ensi joulun Jutta ja Juha viettävät kahdestaan ja miettivät, lähtisivätkö lomalle. Kun toisesta saa voimaa, on ihanaa elää arkea lasten kanssa.

Tärkeää on myös se, että lapset, Jutan 14-vuotias Max-poika sekä Juhan 8-vuotiaat kaksoset, saavat nähdä vanhempiensa onnen. 

– Haluamme, että kotona on rakkauden ilmapiiri, ja lapsetkin näkevät sen. Jos me voimme hyvin, myös lapset ympärillämme voivat hyvin. He haluavat viettää aikaa kanssamme, kun he näkevät, miten hyvä meillä on. Maxkin jää usein illalla kotiin sen sijaan, että lähtisi kylille, Juha miettii.

”Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.”

Jutta huomauttaa, että onnellisessa tapauksessa ydinperhekin toimii hyvin ja hän ihailee pitkiä liittoja. Usein parisuhde jää kuitenkin arjen kiireen taa. Sieltä voi olla vaikea löytää takaisin oman kumppanin luo.

Molemmilla on siitä myös omat kokemuksensa: elämä lapsiperheessä on päättynyt eroon.

– Liian usein perheessä ajatellaan, että kiirettä kestetään, kun parisuhdetta hoidetaan lomalla kerran vuodessa. Lomaan ladataan kovat odotukset, mutta kun se ei menekään toivotusti, tulee pettymys, Jutta jatkaa.

– Parisuhdetta pitää hoitaa arjessakin, mutta vuorottelu antaa elämän osa-alueille aikaa tasapuolisesti.

Lue koko Jutan ja Juhan haastattelu Meidän Perheen numerosta 8/2018 tai digilehdestä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Äidin tytöt. Uudessa kodissaan Heidi nauttii siitä, että lapset ovat jo isoja ja omatoimisia. ”Minusta tuntuu, että sairauden jälkeen olen ollut heille enemmän läsnä.” Kuva: Kaisu Jouppi
Äidin tytöt. Uudessa kodissaan Heidi nauttii siitä, että lapset ovat jo isoja ja omatoimisia. ”Minusta tuntuu, että sairauden jälkeen olen ollut heille enemmän läsnä.” Kuva: Kaisu Jouppi

Heidi Sohlbergin sairastama rintasyöpä aloitti ison muutoksen perheen elämässä. Nyt tärkeintä on, että lapsilla on hyvä olla.

Vaikeimmalta tuntui ajatus, että siitä pitäisi kertoa lapsille.

Heidi Sohlberg, 37, sai rintasyöpädiagnoosin kaksi vuotta sitten. Alkoi jakso, joka laittoi uusiksi paljon Heidin elämässä.

Aamun sairaalassa hän muistaa yhä terävästi. Heidi päätti toimia rintasyöpähoitajan neuvon mukaan: kerro asia kotona vielä tänään niin kuin se on.

– Hoitaja sai omalla empatiallaan ja rauhallisuudellaan vakuutettua minutkin, että hitto, ei tässä huonosti käy.

Kaiken keskellä Heidiä helpotti se, että lasten perusturvallisuus ei näyttänyt järkkyneen. Omien tunteiden ja oman pahan olon näyttäminen lapsille oli ollut oikea ratkaisu. Elämä diagnoosin jälkeen oli nimittäin yhtä tunteiden vuoristorataa: välillä itku oli herkässä, sitten nousi taistelutahto.

– Sen jälkeen, kun kerroin asian suoraan, he elivät asian kanssa aika rauhassa ja uskalsivat näyttää minulle tunteensa. En halunnut, että he joutuisivat pärjäämään ja kannattelemaan itseään liikaa. 

– Uskon, että pystyin myös positiivisella perusasenteellani pitämään tyttöjen olon turvallisena. Heille ei tullut pahempaa menettämisen pelkoa, vaikka aika oli heillekin varmasti rankka.

”Sairastumiseni jälkeen tytöt ovat reagoineet heti pienimpiinkin flunssiini.”

Huoli äidistä kuitenkin pysyy. Lapsille äidin flunssa tai kipu on vieläkin iso asia.

– Minua sattui edellisyönä vatsaan, ja aamulla Josse kysyi selvästi huolissaan, että mistä äiti toi sinun vatsakipu voi johtua, Heidi kertoo.

– Olen huomannut, että sairastumiseni jälkeen he ovat reagoineet heti pienempiinkin flunssiini. Nyt kerroin vain, että äidillä on ovulaatio. Seuraavaksi jouduinkin selittämään, mitä se tarkoittaa.

Pelko pois

Heidi käy kontrolleissa vielä seuraavan kolmen vuoden ajan. Sairauden uusimisen pelko häivähtää välillä mielessä sekä äidillä että tyttärillä, mutta Heidi on opetellut ajamaan pelon pois.

Syöpäaika meni lopulta nopeasti ohi. Äimistyneempi Heidi oli, kun hoitojakso päättyi.

– Kun hoitoputkeen hyppää, siinä on tavallaan helppo kulkea. Ajattelin, että kaikki tehty vie eteenpäin kohti paranemista. Kun se päättyy, voi tulla kriisi. Että mitäs nyt?

Tänä keväänä Heidi ja hänen puolisonsa Niklas Sohlberg ilmoittivat eroavansa. Eroa he eivät ole halunneet kommentoida julkisesti.

Tärkeintä elämässä on nyt tyttärien hyvinvointi ja terveys. Heidän arkensa rullaa kuten ennenkin: koulun jälkeen voimistelutreeneihin tai keittiöön leipomaan äidin kanssa. Kesän perhe viettää mahdollisimman rennosti. Tärkeää on tämä hetki.

– Olen todella kiitollinen syöpäpolille ja koko geenitutkimukselle. Niiden takia en edes pelkää lasteni puolesta, sillä hekin voivat olla rintasyöpägeenin kantajia.

Lue koko Heidin haastattelu Meidän Perheen numerosta 7/2018 tai digilehdistä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.