Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Lapsellekin voi opettaa ympäristöystävällisen lautasmallin alkeet. Lue 9 vinkkiä.

Mitä tänään syötäisiin? Kysymys on muutenkin vaikea (Miten ihmeessä ruokalajien keksiminen onkin niin rasittavaa?) ja lisäksi takaraivossa jyskyttää huono omatunto.

Pitäisi muistaa ja osata valita ympäristön kannalta järkeviä ruokia, jotta lapsillekin riittäisi aikanaan ravintoa tällä planeetalla.

WWF:n ruokaopas antaa yhdeksän yksinkertaista nyrkkisääntöä, joiden avulla oman perheen ruokajalanjälkeä voi viilata vähä vähältä kestävämmälle tasolle.

  1. Syö enemmän kasviksia. Ylenpalttinen lihansyönti on epäterveellistä - se lisää esimerkiksi suolistosyöpien todennäköisyyttä - ja lisäksi lihakarjan ruokkiminen vie paljon peltopinta-alaa. Jos kaikki söisivät enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa, ruokaa riittäisi useammille ihmisille. Jos rakastat lihaa, tee pihvien sijaan keittoa, johon tarvitaan vähemmän lihaa. Suosi tehotuotetun lihan sijaan riistaa, esimerkiksi suomalaista hirvenlihaa.
  2. Vähennä myös maitotuotteiden käyttöä. Kalsiumia saa muustakin kuin maidosta ja juustosta, esimerkiksi lehtivihanneksista kuten pinaatista ja tuoreesta basilikasta. Myös kala on hyvä kalsiumin lähde.
  3. Valitse suomalaista kalaa, kuten silakkaa, muikkua, ahventa ja haukea. Jos ostat ulkomaista kalaa, varmista, että tuotteella on MSC-merkintä. Se tarkoittaa, että kala on kestävästi pyydetty. Jos kalakantojen suojelua ei tehosteta nykyisestä, maailman meret on troolattu tyhjiksi muutamassa vuosikymmenessä.
  4. Älä heitä ruokaa roskiin! Suomessa heitetään hukkaan päivässä yli miljoona kiloa ruokaa. Käytä jääkaapista ensin nopeasti pilaantuvat ruoat pois, ja valmista tähteistä seuraavalle päivälle jotain syötävää.
  5. Ota kaikki ilo irti metsässä liikkumisesta ja mullan kuopsuttelusta, jos ne ovat sinun juttujasi. Sienestys, marjastus ja pienimuotoinenkin viljely ovat loistavia keinoja hankkia ruokaa ympäristöä ja rahaa säästäen.
  6. Suosi kausiruokaa. Tämä ei tarkoita, että talvella pitäisi järsiä vain edellisen kesän nauriita, vaan tuontihedelmistäkin kannattaa valita niitä, joiden luontainen satokausi on meneillään. Auringon kypsyttämät kasvikset ovat parempi valinta kuin kasvihuoneissa viljellyt, vaikka ne tuotaisiin kauempaakin. Mistä sitten tietää, milloin on appelsiinien satokausi ja milloin nektariinien? Siitä, että silloin ne ovat halvimmillaan ja maukkaimmillaan.
  7. Herkuttele ja kahvittele maltillisesti. Kahvin tuotanto kuluttaa paljon juomavettä, josta on monilla puolin palloa kova pula. Juo mieluummin yksi hyvä kupillinen päivässä nautiskellen kuin viisi kuppia tavan vuoksi. Kokeile samaa asennetta myös suklaaseen ja muihin herkkuihin.
  8. Opeta vastuullisten ruokavalintojen aakkoset myös lapsille. Vaikkapa näin: Ruoka on liian arvokasta heitettäväksi roskiin, joten lautaselle kannattaa ottaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Kun syö paljon kasviksia, pysyy paremmin terveenä, ja samalla ruokaa riittää maapallon muillekin lapsille.
  9. Ja lopuksi: Muista nauttia ruoasta! Valitse listalta muutama asia, joista haluat aloittaa, ja iloitse perheenne ruokahetkistä.

Lähde

Wwf.fi: Ruoka – maailma lautasella

Kirsi Etulan yläkerrassa ompelukone surisee joskus myöhään yöhön. Lasten mielestä se on turvallisen unettava ääni.

Kirsi Etula ja Sunna Valkeapää-Ikola tutustuivat aikoinaan naperobaletin pukuhuoneessa. Sen jälkeen heiltä on syntynyt kolme kirjaa ja satoja mekkoja.

Olette tehneet yhdessä kolme käsityökirjaa. Miten Mekkotehdas sai alkunsa?

Kirsi: Kuusi vuotta sitten istuimme kerran viikossa naperobaletin pukuhuoneessa odottamassa, kun 4-vuotiaat Mona ja Line olivat tanssitunnilla. Sunnalla oli parivuotias Innu mukanaan puettuna aina nätteihin mekkoihin. Usein hän myös neuloi odottaessaan. Ajattelin, että tuossa on käsityöihminen. Erään kerran rohkaistuin ja avasin keskustelun.

Uudet vaatemallit testataan ensin omalla porukalla. Monalla on Hupi-haalari. Innun mekon printtikangas on löytö Kööpenhaminasta. Kirsillä on yllään Aino-mekko. (Kuva: Piia Arnould)
Uudet vaatemallit testataan ensin omalla porukalla. Monalla on Hupi-haalari. Innun mekon printtikangas on löytö Kööpenhaminasta. Kirsillä on yllään Aino-mekko. (Kuva: Piia Arnould)

Sunna: Minä tein seuraavan siirron ja kutsuin Kirsin lapsineen meille kahville. Heti ensimmäisellä kahvittelulla selvisi, että tämän ihmisen kanssa ei tarvitse kilisytellä pikkulusikkaa vaivautuneena kupissa. Meillä synkkasi heti.

Olemme molemmat intohimoisia käsityöihmisiä ja tykkäämme laittaa kotia kauniiksi. Samoilla kahvikutsuilla kävi myös ilmi, että meillä kummallakin oli haaveena käsityökirjan tekeminen.

Kirsi: Olin pitänyt käsityöblogia jo jonkin aikaa, mutta tutustuttuamme pyysin Sunnaa pitämään blogia kanssani. Yhdessä perustimme Mekkotehdas-blogin. Jo seuraavana keväänä meillä oli kustannussopimus ja kuvasimme ensimmäistä kirjaa.

Ronnin huone on Kirsin ompeluhuoneen vieressä. Pojasta on mukava kuunnella iltaisin, kun äiti ompelee seinän takana. Kettu ja ritarin vermeet ovat Kirsin käsialaa. (Kuva: Piia Arnould)
Ronnin huone on Kirsin ompeluhuoneen vieressä. Pojasta on mukava kuunnella iltaisin, kun äiti ompelee seinän takana. Kettu ja ritarin vermeet ovat Kirsin käsialaa. (Kuva: Piia Arnould)

Miten käsityöhulluus näkyy kodeissanne?

Sunna: Olemme molemmat ammatiltamme opettajia, joten teemme käsitöitä, blogia ja kirjoja kotona iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Käsityöprojektini valtaavat usein oleskeluhuoneen niin, että perheellä ei ole paikkaa, missä katsoa mukavasti televisiota. Lupaan siivota jälkeni, kunhan homma valmistuu. Perhe nyökkäilee ja tietää, että sen jälkeen tulee kohta seuraava kaiken sotkeva projekti.

”Saatamme hurauttaa toistemme luo iltamyöhällä yöpuvun housut jalassa ompelemaan.”

Asumme Kirsin kanssa lähekkäin, ja saatamme hurauttaa toistemme luo iltamyöhällä yöpuvun housut jalassa hakemaan jotain tiettyä nappia tai ompelemaan yhdessä. Harvoin olemme olleet yhdessä yöelämässä, mutta monta yötä olemme istuneet yhdessä ompelemassa ja samalla jutelleet läpi kaikki maailman asiat.

Kirsin keittiössä on pidetty ompeluiltamat jos toisetkin. (Kuva: Piia Arnould)
Kirsin keittiössä on pidetty ompeluiltamat jos toisetkin. (Kuva: Piia Arnould)

Kirsi: Mieheni on rakennusalalla, eli olemme molemmat käsillä tekijöitä. Remontoimme rintamamiestaloa vaihe kerrallaan, yleensä keväällä ja kesällä. Mieheni suostuu remontoimaan kotona vain silloin, kun illallakin on hyvä valo.

Ainoa poikkeus oli se, kun yhtenä talvi-iltana sain idean, että yläkerran isosta lastenhuoneesta voisi lohkaista minulle ompeluhuoneen, jonne kankaat ja keskeneräiset projektit saataisiin kaappeihin. Se oli miehen mielestä niin houkutteleva idea, että hän tarttui toimeen siitä paikasta. Nyt me eristetään sinut ompelutavaroinesi, hän uhosi leikillään. Kaksi viikkoa myöhemmin minulla oli oma huone.

Unelmien täyttymys: oma ompeluhuone rintamamiestalon yläkerrassa. Sunnalla on päällään itse ommeltu Hyppy-toppi. Kirsi on mekkotehtailijoiden lettivastaava. (Kuva: Piia Arnould)
Unelmien täyttymys: oma ompeluhuone rintamamiestalon yläkerrassa. Sunnalla on päällään itse ommeltu Hyppy-toppi. Kirsi on mekkotehtailijoiden lettivastaava. (Kuva: Piia Arnould)

Samassa yhteydessä Monalle sisustettiin alakertaan huone, ja ompeluhuoneen viereinen tila jäi Ronnin huoneeksi. Poika on tyytyväinen, kun istun seinän takana ompelemassa iltaisin. Ompelukoneen surina on hänestä turvallinen, mukava ääni.

Mitä mieltä lapset ovat äitien ompeluvimmasta?

Sunna: Onneksi sekä lapsemme että miehemme tulevat hyvin juttuun keskenään. Monesti meillä on kaikki viisi lasta mukana kun kokoonnumme ompelemaan. Lapset löytävät heti tekemistä keskenään ja äidit saavat hyvällä omallatunnolla keskittyä omiin puuhiinsa.

Tytöt eivät ainakaan vielä tunnu kyllästyneen äitien tekemiin mekkoihin. Viimeksi Line pyysi minua ompelemaan musiikkiluokan kevätesitykseen tietyn mekkomallin tietystä kankaasta. Hänen mielestään matkalle pitää pakata mukaan ainakin kolme mekkoa. Joskus olen joutunut ompeluhommiin mökilläkin, kun mekko on unohtunut pakkauksesta.

Koko homma lähti aikoinaan liikkeelle Linen ja Monan naperobaletista. Linellä on päällään Line-mekko. (Kuva: Piia Arnould)
Koko homma lähti aikoinaan liikkeelle Linen ja Monan naperobaletista. Linellä on päällään Line-mekko. (Kuva: Piia Arnould)

Viime jouluna 10-vuotiaat Line ja Mona saivat kumpikin lahjaksi ompelukoneen. Nyt he saattavat ommella vaikka vaatteita barbeille samalla kun minä ja Kirsi teemme omia juttujamme. Myös 12-vuotias Niila osaa ommella. Jokin aika sitten hän teki itselleen hupparin ja shortsit.

Kirsi: Lapset ovat tottuneet siihen, että käytämme heitä sovitusnukkeina kirjoja tehdessämme. Välillä alakerrasta kuuluu aika kyllästyneellä äänellä, että joko taas, kun huudamme, että vaatteet pois ja sovittamaan.

Viime keväänä Sunna ja minä veimme Monan ja Linen kymppisynttärimatkalle Kööpenhaminaan. Sielläkin kiersimme kangaskauppoja, mutta vastapainoksi tytöt vaativat päästä lelukauppoihin.

Linellä ja Monalla on kummallakin kodeissaan omat ompelukoneet. Monan huoneessa on syntyy tällä kertaa koristetyyny. (Kuva: Piia Arnould)
Linellä ja Monalla on kummallakin kodeissaan omat ompelukoneet. Monan huoneessa on syntyy tällä kertaa koristetyyny. (Kuva: Piia Arnould)

Sunna: Lasten kaveritkin osaavat jo odottaa itsetehtyjä synttärilahjoja. Yhteen aikaan ompelimme paljon kännykkäpusseja lahjoiksi. Joskus siitä tulee paineitakin, kun aika ei riitä kaikkien ompelusten toteutukseen.

Mekkotehdas-blogisti ja -kirjailija Kirsi Etula asuu Helsingissä rintamamiestalossa miehensä Jounin ja lastensa Monan, 10, ja Ronnin, 6, kanssa. Sunna Valkeapää-Ikola käy Kirsin luona usein lastensa Niilan, 12, Linen, 10, ja Innun, 8, kanssa ompelemassa tai muuten vaan oleilemassa.

Meidän Perhe 8/2016

Lataa ja tulosta suloinen kuu-ukko lapsellesi.

Pimeneviin iltoihin tuo iloa hymyilevä kuu ja tuikkivat tähdet! Tulosta hymynaama alla olevasta linkistä ja kiinnitä se vaikka hoitopöydän yläpuolelle vauvasi iloksi.

Kuva on A4-koossa. Jotta kuva tulostuu oikein, lataa ja tallenna pdf-tiedosto ensin koneellesi ja tulosta sitten.