Useampi kuin joka toinen vanhempi ottaa lapselleen vakuutuksen. Tämä vaikuttaa siihen, millaista hoitoa kaikki lapset saavat.

He haluavat lapselleen hyvää. Tai oikeammin: parasta.

Kun lapsi sairastaa, hyvä tarkoittaa käyntiä lastenlääkärillä ja yksityisellä lääkäriasemalla. Siksi vanhemmat ottavat lapselleen sairauskuluvakuutuksen ja maksavat siitä keskimäärin 336 euroa vuodessa.

Vakuutus on paras tapa saada sairas lapsi hoitoon, ajattelee jo useampi kuin joka toinen vanhempi.

Siksi lasten lääkärikäynnit terveyskeskuksissa ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa kolmanneksen. Vanhemmat ovat päättäneet maksaa mieluummin itse. Miksi?

Se tuntuu vaikealta

Tavallinen arkiaamu, ajanvaraus helsinkiläiselle terveysasemalle. Näin se menee:

Soita omahoitajallesi aamulla kello 8–9. Jos et tiedä, kuka omahoitajasi on, katso listasta omalääkärisi nimen kohdalta. Jos et tiedä sitäkään, soita palvelunumeroon. Jos palvelunumero ei vastaa, sinulle soitetaan takaisin.
Mutta toisaalta, jos haluaa ajan samalle päivälle, se pitää varata heti kello kahdeksan.

Huh. Juuri tämä vanhempia terveyskeskuksessa harmittaa: ajan saamisen vaikeus.

Ensin jonotan puhelimessa, sitten lapsen kanssa käytävällä. Ajat eivät koskaan pidä.

Haluan lääkäriajan, joka sopii työssäkäyville vanhemmille.

Töissä ei ole mahdollista päivystää puhelinta ja takaisinsoittoa.

Jono kipeän lapsen kanssa, en pysty.

Ajanvaraus yksityiselle on netissä helppoa.

Näin sanovat Meidän Perheen lukijat ja alle kouluikäisten lasten vanhemmat. Tätä juttua varten 192 vanhempaa kertoi, mihin vie lapsensa lääkäriin. Kursivoidut tekstit ovat heidän kokemuksiaan.

– Tärkein syy vakuutuksen ottamiseen on nopea pääsy hoitoon, sanoo lasten sairauskuluvakuutuksia tutkinut Jari Kempers.

Iso huoli korvista

Vanhemmat varautuvat vakuutuksella etenkin neljään asiaan: allergioihin, astmaan, korvatulehduksiin ja kiireeseen.

Varauduimme lapsen maitoallergiaan.

Meillä on sukurasitteena astmaa.

Korvien putkitus tapahtuu yksityisellä hurjan paljon nopeammin.

Terveyskeskuksessa on vain päiväaikoja. Pitäisi olla koko päivä pois töistä.

Kempersin mukaan vanhemmat haluavat lapsensa suoraan erikoislääkärille, eivätkä käydä ensin terveyskeskuksen yleislääkärillä ja saada lähetettä.

Kempers korostaa, että vanhemmat kokevat palvelun laadun olevan yksityisellä lääkäriasemalla parempi. Meidän Perheen kyselyssä vanhemmista laatua on etenkin se, miten lääkäri lasta kohtelee.

Jos lapsi pelästyy

– Sehän onkin kaikkein tärkeintä! Jari Petäjä­ huudahtaa. Petäjä johtaa lasten ja nuorten sairauksien toimialaa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Petäjästä se, että lääkäri kohtaa lapsen hyvin, ei ole vain mukavaa ekstraa. Se on lääkärin ammattitaitoa ja ainoa tapa saada selville, mikä lapsella on.
Lasten lääkärikäynnit kasautuvat alle neljävuotiaille lapsille, ja erityisesti vauvoille.

– Vauvan tai leikki-ikäisen käsittely on hyvin tärkeä taito. Tärkeintä on saada lapsesta oikea tieto.

Jos lapsi pelästyy, rimpuilee ja parkuu, lääkärin on vaikea tutkia häntä. Vanhempi hermostuu. Tulee kiire, ja vanhempi tuntee pärjäävänsä tilanteessa huonosti. Ohjeet menevät ohi, unohtuu sanoa ja kysyä. Pahimmillaan: hoito epäonnistuu.

En halua, että lasta täytyy pitää väkisin.

Lapsiin erikoistunut lääkäri kysyy lapselta, miten hän voi ja luo turvallisuuden tunteen.

Haluan, että lapsi saa istua sylissä, kun häntä tutkitaan tai nukutetaan.

Omalääkärimme terveyskeskuksessa sanoo, että pientä lasta on hankala tutkia.

Entä jos rahat loppuvat?

Vakuutus on jo 440 000 lapsella. Onko se hyvä asia? Toki. Ainakin sille, miten perheen arki sujuu.

Siitä voi kuitenkin seurata ongelmia. Jos iso joukko vanhempia päättää lopettaa vakuutuksen maksamisen ja siirtää lapsensa hoidon terveyskeskukseen, aikoja ja lääkäreitä lapsille ei ole. Näin voi käydä, jos työttömyys lisääntyy ja monen perheen rahat menevät tiukalle.

– Jos kaikki, joilla on palveluun oikeus haluaisivat sitä, sitä ei olisi saatavilla, Jari Petäjä sanoo.

Hänen mukaansa kuntien terveyskeskuksissa on yhteensä kymmenien miljoonien eurojen vaje: niin paljon lasten sairaanhoitoa on siirtynyt vaivihkaa vanhempien maksettavaksi. Petäjä kutsuu vajetta kuiluksi. Perheet ovat riippuvaisia palvelusta, johon heillä ei välttämättä ole aina varaa.

Mutta itsehän vanhemmat valitsevat!

– On valheellista sanoa, että vakuutus on vapaaehtoinen ja vanhempien valinta. Eivät vanhemmat ota vakuutusta, jos saatavissa on sama palvelu kunnalta, ilmaiseksi.

Osa perheistä joutuu päättämään luopuuko vakuutuksesta rahan takia.

Otin vakuutuksen koska laskin, että pääsemme helpommalla. Kolmannen lapsen kohdalla vakuutusmaksut ovat nousseet niin hurjasti, että emme tiedä onko meillä varaa vakuutukseen. Se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan perheen sisällä. Emme tiedä, mitä teemme.

Mutta ongelma on Petäjän mielestä myös osalla niistä lapsista, jotka käyvät vain yksityislääkärillä. Sieltä lähetteitä terapiaan tai yhteydenottoja lastensuojeluun tulee vähemmän kuin terveyskeskuksista.

Joku voi jäädä ilman apua.

Lapsesta on aina huoli

Terveyskeskuksessa lääkäreillä on liian laaja asiakaskunta. He eivät tunne lastentauteja.

Noin joka toisesta vanhemmasta tuntuu, ettei omassa terveyskeskuksessa tunneta lasten sairauksia. Usein toistellaan, että jos lapsia on potilaana vähän, osaaminen vähenee.

Jari Petäjästä tällainen kierre on olemassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla terveyskeskusten lapsipotilaista melkein kymmenen prosenttia saa lähetteen eteenpäin, yksityisellä noin kaksi prosenttia.

Petäjästä se kertoo, että iso osa terveyskeskuslääkäreistä tuntee, ettei osaa hoitaa potilasta.

– Näen säännöllisesti potilaita sekä yksityisellä että julkisella, eikä heidän lääketieteellisissä pulmissaan ole eroa. Sen sijaan on paljon väitteitä: Että yksityisellä käydään turhaan, on luksuskäyttöä. Tai että yksityisellä käy helpompia potilaita.

Kumpikaan ei ole Petäjästä totta. Lapset sairastavat aika samanlaisia sairauksia. Ja melkein kaikki vanhemmat tuovat lapsen lääkäriin herkästi, kevyistä syistä.

– Se on lasten sairaanhoidon ominaisuus: osa käynneistä liittyy aina sairautta enemmän huoleen, pelkoon, jaksamiseen – ja työnantajiin.

Moni tuo lapsensa lääkäriin, koska tarvitsee lapsen flunssasta lääkärintodistuksen työnantajalle.

Ne säästävät meistä

Tätä nolottaa sanoa, yksi äiti sanoo. Ja jatkaa näin:

Haluaisimme periaatteesta vastustaa terveysasemien alasajoa, mutta vakuutuksen kanssa on niin helppoa varata aika erikoislääkärille ja päästä lääkäriin odottamatta.

Osa vanhemmista tuntee syyllisyyttä siitä, että ottamalla vakuutuksen edistää lasten sairaanhoidon siirtymistä pois tasaveroisista terveyskeskuksista.

Jos kaikki ottavat vakuutuksen ja käyttävät yksityisiä palveluja, julkinen puoli rapautuu.

Tutkijan mielestä ilmiössä onkin pulma: Vakuutukset valikoivat yksityisen hoitoon lapsia, joiden vanhemmat ovat töissä, hyvin koulutettuja ja hyvin palkattuja.

– Jos perheen tulot ovat alle tuhat euroa kuukaudessa, vain noin neljännes perheistä on ottanut ainakin jollekin lapsistaan vakuutuksen. Jos tulot ovat yli 6 000 euroa kuukaudessa, osuus on 60 prosenttia, Jari Kempers sanoo.

– En tiedä mikä on epätasa-arvoista, jos ei tämä.

Pitääkö vanhempien siis tuntea syyllisyyttä siitä, että he romuttavat lasten hoidon terveyskeskuksissa?

– Ehdottomasti ei, vastaa lääkärien johtaja Petäjä.

– Ainoita syyllisiä ovat kunnat, jotka käyttävät tilaisuuden hyväkseen. Kunnat säästävät lapsista, koska voivat tehdä niin.

Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Vierailija

Yhä useampi vanhempi ottaa lapselleen vakuutuksen: "Jono kipeän lapsen kanssa, en pysty"

Jonot ainakin Helsingissä ovat sellaisia, ettei lasten kanssa halua mihinkään akuuttipolille mennä. Ja ne korvasäryt ovat lisäksi aina illalla/yöllä. Meillä on molemmat lapset D-putkitettu, joten eiköhän tässä ole puntit aika tasan vakuutusyhtiön kanssa. Yksityiseltä saa aina asiansa osaavan lääkärin. Julkisella puolella on enemmän hasardia, vaikka olisi aikaa ja mielenkiintoa jonotella.
Lue kommentti
Vierailija

Yhä useampi vanhempi ottaa lapselleen vakuutuksen: "Jono kipeän lapsen kanssa, en pysty"

Vakuutukset on kaikilla kolmella lapsella ja ovat kyllä maksaneet itsensä takaisin. Korvatulehduksia, -putkitus, atooppista ihottumaa, allergioita jne. Mutta kyllä mua ärsyttää, ettei julkisen terveydenhuollon kautta saa palvelua. Yhtenä iltana kävin päivystyksessä jonottamassa pojan kanssa, kun yksityinen oli jo kiinni, iltahan siellä "mukavasti" vierähti. Onneksi oli kyseessä 12-v, niin jaksoi odottaa.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Keikan jälkeen moni yleisöstä halusi yhteiskuvaan Elias Kaskisen kanssa.  Kuvat: Soile Saarelainen

Tähdet, tähdet -voittaja Elias Kaskinen hurmasi yleisön Joulu jokaiselle -tapahtumassa Sanomatalon Mediatorilla.

Tällaistakin voi lapsi pohtia: Miksi se Jeesus ei mene nukkumaan?  Kun Nyt sytytämme kynttilän -laulussa lauletaan, että ”me odotamme Jeesusta, se ei mee se nukkumaan”? 

Laulaja Mikko Harju nauratti Joulu jokaiselle -tapahtuman yleisöä kertomalla lapsuusmuiston väärinkuullusta joululaulusta – oikeastihan sanat menevät, että ”seimessä nukkuvaa” – ja laulatti sitten Mediatorille kokoontunutta väkeä yhteen ääneen.

Vauva ja Meidän Perhe olivat mukana hyvän mielen joulutapahtumassa yhdessä Kodin Kuvalehden ja Radio Aallon kanssa. Tapahtumassa esiintyivät Mikko Harjun lisäksi tuore Tähdet, tähdet -voittaja Elias KaskinenIlta ja Sibelius-lukion tyttökuoro.

Esitysten välissä yleisöllä oli mahdollisuus tutustua HelsinkiMission ja Hope ry:n toimintaan. HelsinkiMission päämääränä on vähentää kaikenikäisten yksinäisyyttä, Hope auttaa vähävaraisia ja kriisin kokeneita lapsiperheitä.

Ilta lauloi Sylvian joululaulun niin upeasti, että Joulupukistakin tuli fani. Joulupukki otti esitysten välissä vastaan lasten lahjatoiveita.
Ilta lauloi Sylvian joululaulun niin upeasti, että Joulupukistakin tuli fani. Joulupukki otti esitysten välissä vastaan lasten lahjatoiveita.

 

Ihana Mikko Harju sai yleisön laulamaan Tulkoon joulu -kappaleen yhdessä.
Ihana Mikko Harju sai yleisön laulamaan Tulkoon joulu -kappaleen yhdessä.

 

Vauvan ja Meidän Perheen toimitus piti Mediatorilla askartelupistettä lapsille. Värityspöytien ääressä kävi mukava vilske.
Vauvan ja Meidän Perheen toimitus piti Mediatorilla askartelupistettä lapsille. Värityspöytien ääressä kävi mukava vilske.

Hopen pisteelle tuotiin mukavasti lahjoja lahjoitettavaksi. ”Nyt on tullut nuorillekin lahjoja, kuten kuulokkeita ja leffalippuja. Joululahjat ovat teineille yhtä tärkeitä kuin pikkulapsillekin”, Hopen Heli Nyholm sanoi. Yleisön lisäksi joululahjoja lahjoittivat myös Fazer ja Oppi&Ilo. Meidän Perheen ja Vauvan toimitus lahjoitti kirjoja, pelejä ja leluja.
Hopen pisteelle tuotiin mukavasti lahjoja lahjoitettavaksi. ”Nyt on tullut nuorillekin lahjoja, kuten kuulokkeita ja leffalippuja. Joululahjat ovat teineille yhtä tärkeitä kuin pikkulapsillekin”, Hopen Heli Nyholm sanoi. Yleisön lisäksi joululahjoja lahjoittivat myös Fazer ja Oppi&Ilo. Meidän Perheen ja Vauvan toimitus lahjoitti kirjoja, pelejä ja leluja.

 

HelsinkiMission vapaaehtoiset auttavat vähentämään yksinäisyyttä.
HelsinkiMission vapaaehtoiset auttavat vähentämään yksinäisyyttä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Kuva: Presidentin kanslia

Presidentin puoliso rouva Jenni Haukio esiintyi seesteisenä Heidi Karjalaisen suunnittelemassa smaragdinvihreässä puvussa.

Presidenttipari odottaa esikoistaan, jonka lasketun ajan on kerrottu olevan helmikuussa. Viimeisellä raskauskolmanneksella oleva Jenni Haukio näytti valovoimaiselta ja hehkuvalta Ylen haastattelussa ennen Linnan juhlien alkua. Kun kättely alkoi, Linnan juhlien kommentaattori, pukusuunnittelija Jarkko Valtee kehui pukua eleettömäksi ja yleväksi. Helsingin Sanomat kertoo, että raskaana oleva Haukio pitää tauon kesken kättelyn.

Jenni on luottanut Linnan juhlien pukunsa aiemmin suunnittelija Sari Nordströmin käsiin, lukuun ottamatta vuotta 2012, jolloin puvun suunnitteli Paola Suhonen. Tänä vuonna Haukio teki yhteistyötä nuoren taiteen kandidaatin Heidi Karjalaisen kanssa, ja kyseessä on suunnittelijan ensimmäinen tilaustyö. Rouva Haukion suunnittelijavalintaan vaikutti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla.

”Nuorissa, lahjakkaissa tekijöissä on Suomen tulevaisuus”

– Nuorissa, lahjakkaissa tekijöissä on Suomen tulevaisuus, Haukio kertoi viime perjantaina.

Vauva.fin lukijat veikkasivat Jennin puvun pääväriksi sinistä tai valkoista, mutta suunnittelija Karjalainen yllätti valitsemalla Jennin ylle  smaragdinvihreää. Kauniisti laskeutuva puku kätki Jennin raskauden. Puvun kankaat on Helsingin Sanomien mukaan värjätty käsin. Puvussa on käytetty kaksipuolista silkkisatiinia ja habotaisilkkiä, joka on kiiltävä ja pehmeä silkkikangas.

Heidi Karjalainen kertoo tärkeintä suunnittelutyössä olleen mielenkiintoisen visuaalisen ilmeen löytämisen. Hän kertoo saaneensa puvun suunnitteluun laajat vapaudet.

– Tavoitteena oli löytää tuore näkemys juhlapukeutumiseen pukeutumisetikettiä ja perinteitä kunnioittaen. Halusin suunnitella ajassa kiinni olevan, arvokkaan ja elegantin puvun, joka poikkeaisi Jenni Haukion aiemmista puvuista, Karjalainen totesi presidentin kanslian tiedotteessa. 

Karjalainen on maisteriopiskelija Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa muotoilun laitoksella muodin pääaineessa. Heidi Karjalainen valittiin syyskuussa Vuoden nuoreksi suunnittelijaksi. Toukokuussa hän saavutti toisen sijan Apolda European Fashion Award -kilpailussa Saksassa.

Kuva: Jonna Öhrnberg
Kuva: Jonna Öhrnberg

Juttua muokattu 6.12. klo 21.40, Paola Suhosen suunnitteleman puvun vuosiluku korjattu.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.