Jos koko perhe sairastaa, koeta lohduttautua sillä, että aikuisella vatsatauti menee yleensä nopeasti ohi.  Kuva: iStockphoto
Jos koko perhe sairastaa, koeta lohduttautua sillä, että aikuisella vatsatauti menee yleensä nopeasti ohi. Kuva: iStockphoto

Vatsataudin torjuminen on lähes mahdotonta. Parasta hoitoa on juoda riittävästi.

Iik, oksennustautia päiväkodissa ja koulussa. Kuinka vältämme taudin?

Suurin osa lasten vatsataudeista on virusten aiheuttamia ja todella tarttuvia. Niiden torjuminen on lähes mahdotonta. Pienessä määrässä oksennusta on miljardeja viruksia, ja tartuntaan riittää 10–100. Tarttuvuus on suurinta paikoissa, joissa on paljon lapsia, kuten kouluissa ja päiväkodeissa.

Vatsataudin tavallisin aiheuttaja on norovirus, joka tarttuu helposti ihmisestä toiseen käsien välityksellä tai pisaratartuntana­. Viruksia voi olla myös vedessä, ruoassa tai ovenkahvoissa.

Tauti itää puolesta vuorokaudesta kahteen vuorokautta. Lapsi voi saada tartunnan oireettomalta tarhakaverilta, jolle tauti on vasta tulossa. Kaikille tauti ei tartunnasta huolimatta tule.

Voit yrittää ehkäistä vatsatautia huolehtimalla sekä omasta että lasten hyvästä käsihygieniasta. Peskää kädet vedellä ja saippualla aina wc-käynnin jälkeen sekä ennen ruoanlaittoa ja ruokailua.

Miten hoidan pientä vatsatautipotilasta?

Tärkeintä on, että huolehdit lapsen nestetasapainosta ja annat hänelle mehua, maitoa tai muuta juomaa, jota hän suostuu ottamaan. Jos tautiin liittyy ripulia, laktoosin imeytyminen heikkenee. Anna lapselle silloin muutakin kuin maitoa. Voit antaa lapselle myös limsaa, jos hän juo sitä mieluummin kuin muita juomia.

Mahatautipotilaan elimistö kuivuu sitä nopeammin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Jos oksentelu on rajua, pieni lapsi voi alkaa kärsiä nestehukasta jo vuorokaudessa.

Jos tauti kestää useita päiviä, anna lapselle lisäksi apteekista saatavaa ripulijuomaa, esimerkiksi Floridralia.

Ei ole väliä, vaikkei lapsi syö, kunhan hän juo. Jos mikään ei pysy sisällä, ja lapsi on väsynyt ja vaisu, käytä lapsi lääkärissä. Seuraa­ lapsen painoa: jos paino laskee, vie hänet herkemmin lääkärin arvioitavaksi.

Kun oksentelu on loppunut, pidä lapsi kotona yhdestä kahteen oireetonta päivää ennen päiväkotiin tai kouluun menoa.

Lapsi sairastaa. Miten ­pysyn terveenä?

Tartunnan välttäminen on hankalaa. Jos lapsi oksentaa lattialle, voit saada tartunnan jo huoneen läpi kävelemisestä. Kaikkien perheenjäsenten, sekä sairaiden että terveiden, kannattaa pestä ahkerasti käsiä, ja jokaisella on hyvä olla oma käsipyyhe.

Heitä tahriintuneet vaatteet ja lakanat heti pyykkikoneeseen ja pese ne vähintään 60 asteessa. Puhdista likaantuneet pinnat, ovenkahvat, hanat ja wc-pönttö klooripitoisella puhdistusaineella. Jos mahdollista, terveiden voi olla viisasta käyttää eri vessaa.

Jos olet sairastanut lähiaikoina norovirustaudin, saatat säästyä sairastumiselta. Immuniteetti kestää joitakin kuukausia.

Jos koko perhe sairastaa, koeta lohduttautua sillä, että aikuisella vatsatauti menee yleensä nopeasti ohi. Pikkulapsilla tauti voi kestää neljästä viiteenkin päivään. Helpota siivousta varaamalla jokaiselle oksentelijalle oma astia. Pyydä naapuria käymään kaupassa tai tilaa syötävät ja juotavat netin kautta.

Juttua varten on haastateltu lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Marjo Renkoa.

Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula
Iiro on nopea, madot hitaita. Kuva: Mikko Hannula

Iirosta on hauskaa seurata matojen touhuja ja viedä niitä multaan turvaan, kun äiti tekee puutarhatöitä.

”En ole matojen pelastaja. Tai olen. Kun äiti kaivaa ja huutaa, että täällä on hieno, mä tulen ottamaan madon. Vien sen multaan turvaan.

Mullassa mato syö ja kakkaa. Se kasvattaa meidän herneitä.

Tiellä auto tai pyörä voi ajaa madon päälle. Madot ei osaa vielä varoa.

Toi iso on varmaan isä ja toi toinen äiti. Kohta ne varmaan sukeltaa. Onkohan niiden koti kaukana?

Käyn välillä tekemässä muuta ja tulen sitten taas seuraamaan niitä. Madot on aika hitaita. Mä olen nopea.”

Iiro, 4

Alaraajavammat ovat lasten jalkapallovammojen suurin yksittäinen ryhmä, sanoo professori Jari Salo.

Lasten loukkaantumisalttius kasvaa, kun treeneistä siirrytään peleihin, joissa vauhti ja loppuun saakka yrittäminen ovat kovemmalla tasolla.

Yleisimpiä lasten jalkapallovammoja ovat nilkkojen vääntövammat sekä eri puolille kehoa kohdistuvat kolhut. Myös päähän kohdistuu lukumääräisesti paljon vammoja, mutta ne ovat onneksi yleensä vaikutuksiltaan vähäisiä.

– Nyrjähdykset ja nivelsidevammat ovat yleisempiä tytöillä, murtumat puolestaan pojilla, Jari Salo kertoo.

Murtumat ja ruhjeet liittyvät usein kontaktitilanteisiin, kun taas nivelside- ja lihasvammat syntyvät kaatumisten yhteydessä ja suunnanvaihdoista. 

– Takareiden alue jää usein liian vähälle huomiolle. Sen vammat ovat nopeimmin kasvava ryhmä jalkapallossa. Kasvuiässä tilanteeseen tuo lisähaasteen reisiluun pituuskasvu, johon lihasten tulisi mukautua, Salo painottaa.

Rasitusvammojen taustalla usein kasvuun liittyvät tekijät

Lasten ja nuorten rasitusvammoissa ikä on merkittävä tekijä. Kasvavalla lapsella tai nuorella on useita kohtia, joissa luiden kasvutumakkeiden luutuminen ja jänteiden ongelmat ilmaantuvat tietyssä järjestyksessä ikävaiheiden mukaan, jos rasitus ylittää sietokyvyn. 

– Tyypillisiä rasitusvaivojen kohtia ovat mm. kantapääkivut sekä polvilumpiojänteen alaosan vaivat, kuvailee Salo.

Urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa lisää rasitusvammoja.

Spesifi lajikohtainen harjoittelu yhdistettynä vähentyneeseen yleiseen vapaa-ajan liikkumisen näyttäisi osittain selittävän rasitusvammojen yleistymistä. Toinen merkittävä tekijä on urheilun muuttuminen ”ammattimaisemmaksi” yhä nuoremmissa ikäluokissa.

– Useampaa lajia harrastavilla lapsilla rasituksen sietokyvyn rajan huomaaminen on usein vaikeaa, kun kussakin lajissa pyritään maksimoimaan siinä tarvittava harjoittelu. Tällöin ennaltaehkäisyssä korostuu vanhempien ja valmentajien yhteistyö myös eri lajien kesken, Salo toteaa.

Vammojen ennaltaehkäisy monen tekijän summa

Akuuttien pelitilanteessa syntyneiden vammojen ennaltaehkäisyyn ei ole oikotietä. Rasitusperäisiä vammoja voidaan vähentää oikeanlaisella harjoittelulla sekä huomioimalla lapsen kokonaistilanne. 

– Riittävän monipuolinen harjoittelu, alkulämmittelyt, palautumisen seuranta, tasapainoinen ravitsemus, lapsen kuuntelu sekä maltti olla pois rasituksesta, jos ilmenee viitteitä rasitusperäisestä vammasta ovat hyviä keinoja vammojen ennaltaehkäisyyn, sanoo lastentautien erikoislääkäri Petri Koponen.

Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

Lapsi ei vielä tunne omaa kehoansa ja siinä tapahtuvia muutoksia, jolloin harrastuksessa mukana olevien aikuisten rooli korostuu. Aikuisen on huomioitava, jos lapsi ei pysty enää tekemään suorituksia aiemmalla tavalla, vaikka hän ei oireita valittaisikaan.

– Treeniohjelma on hyvä rakentaa monipuoliseksi: nuorille ei kannata suunnitella liiaksi voimaharjoitteita ja alakouluikäisille lapsille on tärkeä mahdollistaa eri lajien kokeilu lapsen näin halutessa. Myös joukkueen reilut pelisäännöt ovat lasten ja nuorten joukkuepeleissä tärkeässä roolissa, painottaa Koponen lopuksi.

Jos urheillessa sattuu - milloin lääkäriin?

  • Urheilukentällä aloitettu perinteinen kylmä-koho-kompressio -hoito on hyvä ensiapu.  
  • Päävammojen osalta on tärkeä selvittää, onko lapsi ollut tajuttomana tilanteen jälkeen. Jos lapsi on hetkenkin tajuttomana tai päävamman liittyy muistikatko, lääkärin arvio on tarpeen.
  • Akuuteissa vammoissa on hyvä lähteä lääkäriin, jos lapsi ei pysty käyttämään loukkaantunutta raajaa, raaja on epämuotoinen, kipu on kova tai kyseessä on avovamma. 
  • Rasitusvammoissa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos vammoihin liittyy lepokipua, aiempi vaiva pahenee akuutisti tai tilanne pitkittyy harjoittelutausta huolimatta.

Lähde: Mehiläinen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.