Olet mitä syöt. Ja vatsasi kertoo, mikä on terveydentilasi. Hämmästyttävää!

Olen jo pitkään ollut kiinnostunut niinkin hohdokkaalta kuulostavasta aiheesta kuin suoliston mikrobistosta. Syy on yksinkertainen: suoliston mikrobistolla on vahva yhteys terveyteen ja ihmisen koko hyvinvointiin.

Esimerkiksi keliaakikolla, diabeetikolla, autistilla ja ylipainosta kärsivällä on jokaisella omanlaisensa suolistomikrobisto. Myös ihmisen raskaus, stressi tai masennus näkyvät mikrobiston koostumuksessa.

Omaan mikrobikoostumukseensa pystyy vaikuttamaan paljon sillä mitä syö. Karkeasti: kasvikset, marjat, hedelmät ja hapanmaitotuotteet ovat hyväksi suoliston normaaliflooralle; liiallinen kova rasva, sokeri ja punainen liha puolestaan heikentävät suoliston mikrobikantaa.

Suoliston normaaliflooraa voidaan buustata myös probiooteilla eli elävillä maitohappobakteereilla. Erilaisia maitohappobakteerivalmisteita on markkinoilla useita. Tärkeää on, että valmisteessa on hyvää tekeviä bakteereja runsaasti (yhdessä annoksessa miljoonia, jopa miljardeja), muuten valmisteesta ei ole juuri hyötyä.

Tutkimuksia probioottivalmisteiden hyödyistä terveyteen tehdään parhaillaan kiivaasti, ja yksittäisiä tutkimustuloksia on julkaistu jo jonkin verran.

Eräässä tutkimuksessa probioottien nauttiminen ehkäisi flunssia, toisessa lasten allergioita ja atooppista ihottumaa. Jos kerran stressi ja masennuskin näkyvät suoliston mikrobikannassa, niin voisiko niitäkin hoitaa tulevaisuudessa probioottivalmisteilla?

Japanilainen yritys ainakin yrittää. Se lanseeraa pian maitohappobakteerivalmisteen, jonka mainostetaan vähentävän stressiä. Mielenkiintoista!

Viime viikolla kuulin aiheesta lisää lehdistöinfossa, jossa pääpuhujana oli elintarvikemikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta.

Tässä lyhyesti listattuna tilaisuuden mielenkiintoisimmat pointit:

  • Monet taudit ovat yhteydessä suolistoflooran muutoksiin (esim. tyypin 2 diabetes, keliakia, allergiat, liikalihavuus).
  • Yleensä näissä sairauksissa on kyse mikrobiston monimuotoisuuden vähenemisestä.
  • Siksi erityisesti tautien yhteydessä probioottien nauttiminen voi kannattaa. (On kuitenkin sairauksia, joiden oireita probiootit pahentavat. Siksi kannattaa ennen kuurin aloittamista keskustella lääkärin kanssa.)
  • Esimerkiksi keliaakikoilla probioottikuuri muutti suoliston mikrobistoa monipuolisemmaksi ja terveemmäksi.
  • Probiootteja on käytetty myös ylipainon hoidossa tukemassa laihdutusta.
  • Koska myös raskauden aikana äidin mikrobikanta heikkenee, probiootteja on järkevä syödä. Järkevää se on erityisesti raskauden loppuvaiheessa, sillä syntyvä lapsi saa ensikosketuksensa mikrobeihin äidiltään. Jos äidillä on terve mikrobisto, sellainen muodostuu todennäköisemmin myös lapselle.
  • Professori Per Sarin: "Itselläni on viisi lasta. Nuorimmaisen kanssa tein niin, että heti lapsen synnyttyä annoin hänelle probiootteja ottamalla sormenpäälläni maitohappobakteeripesäkkeitä maljalta ja työntämällä sormeni vauvan suuhun. Nyt 11-vuotiaana hän on lapsistani ainut, jonka ei ole koskaan tarvinnut syödä ainuttakaan antibioottikuuria."

Koska kerran mikrobistolla on selvä yhteys ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen, niin olisi mielenkiintoista saada tietää, millainen on oma mikrobisto. Onko se normaali, terveen ihmisen floora vai jyllääkö suolistossa jokin tulehduksia aiheuttava bakteeri?

Viimeviikkoisessa tilaisuudessa pääsin tutustumaan suoliston mikrobistoa mittaavaan testiin. Suomalaisten mikrobiologian asiantuntijoiden perustama yritys Gut Guide on lanseerannut yleiseen käyttöön tarkoitetun suolistoindeksitestin, jolla kuka tahansa voi mittauttaa oman toivottujen ja ei-toivottujen bakteerien suhteen suolistossaan.

Mikäli suolistoindeksi ei ole tavoitetasolla, testin jälkeen saa ohjeet, miten omaa suolistoflooransa voi tasapainottaa.

Kunhan olen saanut testin tehtyä ja tulokset itselleni, kerron kokemuksista lisää.

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Älä pode morkkista herkuttelusta. Tiukka dieetti ei toimi!

Kumpi on pahempi, rasva vai sokeri?

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?