Lapsen lihomiseen pitäisi puuttua aiempaa varhaisemmin, tuore tutkimus suosittaa.

Ihana vauvanpullero, pulska leikki-ikäinen ja lopulta ylipainoinen aikuinen? Uuden, lajissaan ensimmäisen suomalaistutkimuksen mukaan yllättäen nuorimmat eli alle kouluikäiset ovat lapsista lihavimpia.

Tarkempaa tietoa lasten lihavuudesta tarvitaan, sillä tieto auttaa löytämään riskiryhmässä olevat lapset aikaisemmin ja ehkäisemään lihavuutta.

Lihavuuden ehkäisy on hoitoa tehokkaampaa

Toistaiseksi on ollut vain vähän tutkittua tietoa siitä, miten lihavat lapset oikeasti oireilevat ja mitä haittoja lihavuus aiheuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lasten lihavuuteen pitää puuttua entistä aikaisemmin, sillä lihavuuden ehkäisy on aina hoitoa tehokkaampaa, sanoo tutkimusta johtava lastenlääkäri Marketta Dalla Valle Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tärkeää olisi löytää ne lapset, joiden lihomisen riski on suurentunut. Mitä pidemmälle lihavuus on jatkunut, sitä vaikeampi sitä on hoitaa.

Rasvamaksa jo nuorena

Ensimmäisten tulosten mukaan lihavuuden takia hoidetuilta lapsilta löytyy merkittävä määrä poikkeavuuksiksi luokiteltavia rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksia, rasvamaksaa ja koholla olevaa verenpainetta.

Lihavuus lisää myös riskiä sairastua jo nuorena valtimosairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen.

– Lasten lihavuus on yleistynyt ja vaikeutunut. Yhä useampi lapsi tulee erikoissairaanhoitoon vaikean lihavuuden takia, Dalla Valle sanoo.

Pulleissa enemmän poikia

Nykyisin noin 25 prosenttia suomalaispojista on ylipainoisia tai lihavia, tytöistä 15–20 prosenttia. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana leikki-ikäisten ylipaino ja lihavuus on kaksinkertaistunut ja 12–18-vuotiaiden kolminkertaistunut.

Marketta Dalla Vallen johtamassa tutkimuksessa selvitetään lihavuuden takia vuosina 2005–2012 hoidettujen lasten ja nuorten lihavuuden profiilia, lihomisen alkamista ja lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnan ja verenpaineen muutoksia sekä hoidon vaikutuksia.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön tukemassa tutkimuksessa on mukana 900 erikoissairaanhoidossa hoidettua 2–18-vuotiasta itäsuomalaista lasta.  Lapsista 9 prosenttia on ylipainoisia, 47 prosenttia lihavia ja 44 prosenttia vaikeasti lihavia. Vaikeasti lihavien ryhmässä on enemmän poikia kuin tyttöjä.

Kenestä kasvaa lihava?

Lihavat lapset on usein lihavia myös aikuisina: lihavuus periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Taustalla ovat sekä geenit että kotona opitut elämäntavat.

Marketta Dalla Vallen tutkimuksessa selvitelläänkin, miten vanhempien terveydelliset riskitekijät sekä syntymään ja lapsen ensivaiheisiin liittyvät tekijät vaikuttavat lapsen painoon ja aineenvaihdunnallisiin muutoksiin.

Riskitekijöiden perusteella on mahdollista tunnistaa lihavuusvaarassa olevat lapset jo vauvaiässä neuvolassa. Perheen tottumuksiin voi vaikuttaa ehkä jo ennen lapsen syntymää.

Elämäntavat remonttiin

– Pikkulapsen painonhallinta ei ole laihduttamista vaan perustuu pitkäjänteisiin elämäntapamuutoksiin. Samalla hoidetaan usein koko perheen paino-ongelmaa, Dalle Valle sanoo.

Vanhemmat haluavat lapsensa parasta, mutta lapsen lihavuus voi olla arka asia.

– Lapsen lihavuuteen pitää puuttua, mutta hienovaraisesti. Jo pienikin painontasaaminen on hyvästä.

Lue lisää

Milloin lapsen ylipainoon kannattaa puuttua?

Miksi kasvukäyrän seuraaminen on tärkeää? Lastenlääkäri vastaa 

8 keinoa tukea lapsen painonhallintaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla