Punkki ei välttämättä tarraa heti kiinni, vaan kuljeskelee kehossa etsien parasta paikkaa. Tutki tarkkaan kohdat, joissa iho on ohutta ja verisuonia on paljon kuten kainalot, nivuset, polvitaipeet ja hiusraja.  Kuva: iStockphoto
Punkki ei välttämättä tarraa heti kiinni, vaan kuljeskelee kehossa etsien parasta paikkaa. Tutki tarkkaan kohdat, joissa iho on ohutta ja verisuonia on paljon kuten kainalot, nivuset, polvitaipeet ja hiusraja. Kuva: iStockphoto

Borreolioosin voi saada missä tahansa Suomessa, puutiaisaivokuumeen lähinnä rannikkoseudulla. Sama puutiainen voi levittää näistä taudeista kumpaakin.

Punkkikausi on alkanut, ja vanhemmat pohtivat rokottaako lapsensa vai ei. Monesti ihmisten puheissa menee sekaisin punkkien eli puutiaisten levittämät infektiosairaudet: borrelioosi ja puutiaisaivokuume eli tick-borne encephalitis, TBE. Ensimmäiseen tepsii antibiootti, toiseen rokote.

Borrelioosi on bakteerin aiheuttama tulehdus

Borrelioosi-infektioita todetaan Suomessa vuosittain tuhansia, joista laboratoriotutkimuksella noin 1500. Borrelioosia hoidetaan antibioottikuurilla. Antibiootti tehoaa borrelioosiin aina. Jos tauti on levinnyt keskushermostoon, niin usein hoitona on suonensisäinen antibiootti.

Noin 20% punkeista kantaa Borreliaa. Punkit kannattaa poistaa vuorokauden sisällä, mitä kauemmin punkki on kiinni, sen todennäköiusempää on tartunta.

Borrelian ensimmäinen oire on 12–72 tunnin sisällä punkin pureman ympärille leviävä rengasmainen punoitus. Jos ihomuutosta ei huomata ja hoideta, muutama kuukausi tartunnan jälkeen iholle voi ilmestyä sinertäviä ja punertavia kyhmyjä ja ihottumaa. Yleensä noin kuusi kuukautta tartunnasta saattaa esiintyä myös halvauksia ja hermo-oireita sekä niveltulehduksia. 

Punkit ovat levinneet ympäri Suomea, ja niitä on yhä enemmän ilmaston lämpenemisen ja peurojen lisääntymisen myötä. Borreliabakteeria löytyy sieltä, mistä punkkejakin. 

Puutiaisaivokuume on virustauti

Puutiaisaivokuumetta eli TBE:tä ei voida hoitaa, mutta sitä vastaan on rokote.

TBE-virus tarttuu punkista helpommin kuin borrelioosibakteeri, mutta vain pieni osa infektoituneista henkilöistä sairastuu vakavasti, suurimmalla osalla tauti oireilee lievänä flunssana. Suomessa tilastoidaan noin 60 puutiaisaivokuumetta vuodessa. Sairastuneista noin 10 prosenttia saa vakavia hermosto-oireita, ja noin 5 prosentille jää pysyviä haittoja. Puutiaisaivokuumeeseen kuolee noin 2 henkilöä vuodessa.

TBE:n itämisaika on noin 1–2 viikkoa. Ensimmäinen oire on pienehkö flunssa. Noin pari viikkoa flunssan jälkeen voi ilmetä aivokalvontulehduksen tyyppisiä oireita kuten päänsärkyä, sekavuutta huonovointisuutta, jopa halvauksia sekä puheentuottamisen ja tasapainon ongelmia.

Puutiaisaivokuumevirushavainnot sijoittuivat pääosin THL:n määrittelemille riskialueille, erityisesti Ahvenanmaalle.

Puutiaisaivotulehduksen riskialueita Suomessa:

Ahvenanmaa 
Ilomantsi
Kemi-Simon kuntarajan rannikkoalue
Kirkkonummi 
Kokkola
Kotkan saaristo 
Kustavi
Lappeenranta 
Lohja
Luoto
Naantali
Parainen
Pyhäjoki
Raahe
Raasepori
Rauma
Sipoo 
Taipalsaari 
Turku

Lisäksi vuosina 2016–2017 puutiaisaivotulehdustapauksia raportoitiin Espoossa, Helsingissä, Iissä, Iisalmessa, Kaarinassa, Keminmaalla, Lapinlahdella, Oulussa, Taivassalossa ja Vaasan saaristossa.

Asiantuntijana jutussa toimi sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi.

Kokeilu alkaa ensi syksynä 20 kunnassa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö.

Viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen kokeiluun, maksuttomaan 20 viikkotunnin varhaiskasvatukseen pääsee miltei 14 000 lasta. Se on lähes neljännes ikäryhmästä.

Korkeimmassa maksuluokassa kokopäivähoidon hinta on kokeilun myötä enimmillään 188 euroa kuukaudessa.

Kokeilussa mukana olevat kunnat ovat:

  • Forssa
  • Harjavalta
  • Helsinki
  • Iisalmi
  • Jyväskylä
  • Kempele
  • Kirkkonummi
  • Kitee
  • Kotka
  • Liperi
  • Leppävirta
  • Miehikkälä
  • Mäntyharju
  • Oulu
  • Salo
  • Somero
  • Sonkajärvi
  • Taivassalo
  • Turku
  • Virolahti

Miksi 5-vuotiaille halutaan nyt ilmaista varhaiskasvatusta? Helsingin Sanomat kehottaa kiinnittämään huomiota juuri sanaan varhaiskasvatus: Kokeilusta puhuttaessa ei käytetä sanaa päivähoito, kuten ennen oli tavallista. Hesarin mukaan varhaiskasvatus-sanan käyttö viitoittaa tietä OAJ:n tavoitteelle saada oppivelvollisuuden ikärajaa laskettua viiteen vuoteen. Sanavalinta liittyy myös keskusteluun palkoista, arvostuksesta ja lastentarhanopettajien rekrytointiongelmista, HS kirjoittaa.

Sanavalinta linkittyy myös ammattijärjestöjen huoleen eri ammattiryhmien arvostuksesta. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva varhaiskasvatuslakihan linjaisi, että tiimissä olisi yksi yliopistossa koulutettu opettaja, yksi sosionomi ja yksi lastenhoitaja. Lakiesitystä kutsutaan myös 1+1+1-malliksi.

– Lapsen ehjä päivä ja kokonaisvaltainen varhaiskasvatus vaarantuu, jos arki jaetaan keinotekoisesti varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon, Eila Seppälä-Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitosta kommentoi 1+1+1-mallia.
 

Tasa-arvovaltuutettu käynnistää kampanjan, jonka pääviesti on: perhemyönteisyys on modernia johtamista.

Edelläkävijä-kampanja kannustaa työnantajia erottumaan positiivisesti perheystävällisenä työnantajana ja pääsemään eroon negatiivisista ilmiöistä, joita perhevapaiden ympärillä leijuu, tasa-arvovaltuutettu Jukka Marianvaara sanoo.

Syrjintä perhevapaiden ympärillä näkyy yhä varsinkin naisten työarjessa: Raskaana olevan määräaikaisen työntekijän sopimusta ei uusita. Odottajaa ei valita uuteen tehtävään, koska hän jää kuitenkin äitiysvapaille. Isyysvapaat ovat niin lyhyitä, ettei sijaista palkata, eikä isiä ei kannusteta pitämään pitkiä perhevapaita. Pitkän perhevapaan jälkeen paluu työhön voi olla karu, jos työhönpalaavaa ei ole otettu huomioon organisaation muutoksissa.

Pohjoismaissa tasa-arvon kehittämisen suurimpana esteenä on ajatus, että tasa-arvo on jo saavutettu

Marianvaara kertoo työnantajien perustelevan perhevapaisiin liittyvää syrjintää taloudella: työnantajien on rationaalista syrjiä naisia, koska he aiheuttavat enemmän kustannuksia.

– Mielestäni työnantajalle on edullisempaa edistää tasa-arvoa, jolloin työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita yritykseen. Haluamme kampanjalla edistää asiaa positiivisesta näkökulmasta ja saada hyviä käytäntöjä leviämään työpaikoissa ja työelämässä laajemmalle.

Kehitettävää riittää, sanoo toiminnanjohtaja Marita Salo henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistys Henry ry:stä.

– Pohjoismaissa tasa-arvon kehittämisen suurimpana esteenä on ajatus, että tasa-arvo on jo saavutettu. Edelläkävijä -kampanja tekee näkyväksi, että tasa-arvo ei vielä toteudu työpaikoilla, Salo toteaa.

Perheystävällisen työpaikan tunnusmerkkejä

  • Isyysvapaa on palkallinen ja mahdollisesti jopa pidempi kuin lain velvoittama isyysvapaa.
  • Isiä kannustetaan pitkiin perhevapaisiin.
  • Äitiyslomalla työsuhde-edut jatkuvat yhtä kauan kuin palkanmaksu.
  • Perhevapaalla saa pitää työkoneen ja –puhelimen.
  • Perhevapaillla olevaa pidetään sopivasti ajan tasalla työpaikan muutoksista ja hänet kutsutaan vaikkapa pikkujouluihin.
  • Vanhemmalle mahdollistetaan osa-aikainen työ tai lyhennetty työviikko.
  • Työajoista ja lomista joustetaan perheen tarpeiden mukaan.
  • Pitkiltä perhevapailta tulevaa perehdytetään uudelleen työhönsä ja hänelle annetaan aikaa tottua työelämän ja lapsiperhearjen yhteensovittamiseen.

Edelläkävijät-sivustolla on nettitesti, jolla voi kartoittaa oman työpaikan käytäntöjen perhemyönteisyyttä. Parhaiten testissä menestyneet työpaikat saavat käyttöönsä Edelläkävijä-tunnuksen.

Telia Finland on yksi tunnuksen saaneista yrityksistä.  HR-asiantuntija Sanna Lavonen Telia Finlandilta kertoo, että perheystävällisyys on yritykselle aina valinta.

– Jotta perheystävällisyys ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuu, sen pitää olla sisäänkirjoitettuna työkulttuuriin. Se tarkoittaa ennen kaikkea joustavuutta työnantajan ja työntekijän kesken, Lavonen sanoo.

Perhevapaa on usein aikaa, jolloin ihmiset pohtivat uransa suuntaa.

– Meillä on käytössä niin sanottu hidas alku, joka helpottaa työhönpaluuta ja tukee työntekijän vanhemmuutta.

Lavonen kertoo, että he lisäksi esimerkiksi ilmoittavat uusista ja vapautuvista paikoista aina myös perhevapaita viettäville, sillä se on usein aikaa, jolloin ihmiset pohtivat uransa suuntaa.

Onko sinua kohdeltu väärin? 

Lain mukaan raskauden tai elämäntilanteen takia syrjiminen esimerkiksi työnhakutilanteessa on kielletty. Jos kuitenkin koet, että sinua on kohdeltu väärin tasa-arvoon tai perhevapaisiin liittyen, toimi näin:

  • Jos kuulut ammattiliittoon, ota yhteyttä luottamusmieheen tai liiton lakineuvontaan ja selvitä oikeutesi.
  • Tasa-arvovaltuutetun neuvot ovat ilmaisia. Ammattiliittojen jäsenmaksu sisältää oikeuden juridiseen neuvontaan.
  • Voit kysyä ohjeita ja neuvoja myös oman alueesi työsuojeluviranomaisilta aluehallintovirastosta (AVI).
  • Voit myös soittaa ja kysyä luottamuksellisesti neuvoa tasa-arvovaltuutetun numerosta 0295 666 842 tai sähköpostitse tasa-arvo@oikeus.fi.  Voit ottaa yhteyttä myös anonyymisti.