Vauva.fi:n Aihe vapaa -palstalaiset kertovat, mitkä ovat heidän parhaat säästökeinonsa.

Vauva.fi:n Aihe vapaa -palstalaiset kertovat, mitkä ovat heidän parhaat säästökeinonsa.

Ruoka ja juoma

1. Teen ruoat itse.

2. Teen töihin eväät aina, kun muistan ja jaksan.

3. Viljelemme kesällä itse salaatit, yrtit ja perunat.

4. Poimin syksyisin marjoja pakkaseen ja sieniä kuivattavaksi.

5. En juo alkoholia (enkä edes mehuja tai limsoja), ainoastaan vettä tai kahvia/teetä, janoon juon aina vettä.

6. Ostan lihat alennuksesta ja laitan pakkaseen.

7. Ostan usein punalaputettuja tuotteita pakkaseen.

8. En osta leipää, syön aamuisin puuroa. Leipä ei varsinaisesti ole kallista, mutta leivänpäällyksiin voi mennä rahaa huomattavasti enemmän kuin puuron syöntiin.

9. Suosin sesonkituotteita ja isompia pakkauskokoja.

10. Teemme ruokaostokset kerran viikossa.

11. Minimoimme ruokahävikin. Teemme mielummin monta kauppareissua ja ostamme vain mitä tarvitsemme sen sijaan, että ahdamme kaapit ja pakkaset täyteen ja sitten jää jotain syömättä.

12. Ostan tarjousten mukaan: sinne mennään ostoksille, missä eniten on hyviä tarjouksia. Ruoka tehdään sitten niiden perusteella.

13. Ostamme alkoholit Virosta.

14. En käy kahviloissa.

15. Käymme tosi harvoin ulkona syömässä.

Koti ja kodinhoito

16. Ostan wc-ja talouspaperit isommissa pakkauksissa.

17. Käytän kestokasseja muovipussien sijasta.

18. Jos pesuainepurkissa on vielä jotain, lisään vähän lämmintä vettä ja otan jämätkin talteen.

19. Pesen vain täysiä koneellisia pyykkiä.

20. Lämmitämme taloa ilmalämpöpumpulla ja varaavalla takalla.

21. En pidä mitään sähköä vaativia laitteita pistokkeissa, vaan otan aina ne pois, kun olen käyttänyt niitä.

22. Laitan kodin elektroniikan samaan jatkojohtoon, jossa on katkaisukytkin.

23. Huollan kenkiäni, pyörääni, ompelukonettani ja niin edelleen säännöllisesti ohjeiden mukaan. Tämä tuo lisää käyttöikää.

24. Jos tarvitsen huonekaluja tai vaatteita, kysyn aina ensin kavereilta ja tsekkaan nettikirppikset ynnä muut.

Talous

25. En tee mitään heräteostoksia, edes kirpputorilta enkä aleista, vaikka kuinka halvalla saisin.

26. Ostan vähän, mutta laadukasta.

27. Kuun alussa maksan vuokran ja laitan laskut menemään tililtä automaattisesti sekä siirrän säästötilille rahaa sen verran, että käyttötilille jää vain kuukauden ruokiin tarvittava rahamäärä + pieni harrastus- ja hemmotteluvara.

28. Laitan tilipäivänä vakiosumman säästötilille, loput saa käyttää.

29. Kilpailutan sähkösopimukset, vakuutukset ja pankin säännöllisesti.

Liikkuminen

30. Kuljemme autolla ainoastaan yli 10 kilometrin matkat, jos ei mene julkisia fiksusti.

31. Meillä ei ole autoa, liikumme julkisilla ja polkupyörällä. Autottomuudella säästää pitkän pennin!

Kauneudenhoito

32. En värjää hiuksia.

33. Kaveri leikkaa hiukseni 2–3 kertaa vuodessa.

34. Lopetin meikkaamisen kokonaan. Siinä säästää oikeasti todella suuren summan vuodessa.

35. En osta tai käytä kynsilakkoja, hajuvesiä (Nivean roll on riittää) tai kampaamon sampoita.

36. Kosmetiikkafriikkinä vertailen hintoja ja ostan selektiivisen sekä luomukosmetiikan nettikaupoista ulkomailta, deodorantit ja suihkugeelit edullisesti marketin tarjouksesta, meikkejä tilaan paljon Ebaysta.

37. Käytän paljon muun muassa karitevoita ja kookos/manteliöljyjä hiusten ja ihon hoidossa.

38. Otan ilmaisia näytteitä kaupasta, tilaan ilmaisnäytteitä netistä.

39. Käännän deodoranttipullot loppuvaiheessa ylösalaisin.

Vaatteet 

40. En osta itselleni vaatteita kuin pakon edessä (eli jos ne hajoavat enkä pysty itse enää korjaamaan niitä), neulon talvikamppeita itse.

42. En tee heräteostoksia vaan tsekkaan mallistot etukäteen netistä tai suunnittelen mielessä ostoslistan oikeasti tarvitsemistani vaatteista.

43. Kierrätän lastenvaatteita, ostan vain 50 prosentin tai paremmasta alesta uusia, jos tarvitsemme.

44. Ostan kengät aina silloin, kun kaupoista myydään viimeiset sen kauden kengät pois. Esimerkiksi nyt olen kytiksessä, saisinko ensi kesäksi uudet kengät.

Harrastukset ja viihde

45. Käyn baarissa maksimissaan 2 kertaa vuodessa.

46. En puhu turhia puheluita.

47. Juttelen paljon Skypen kautta, enkä laita tekstiviestejä tai soita puhelimella. 

48. Ohjelmistoni ovat avointa koodia.

49. Liikuntanani ovat kävely/juoksu ja jumppavideot YouTubesta (Fitnessblender ja Jillian Michaels)...

50. En harrasta mitään, mikä maksaa (ylimääräistä), mutta harrastan silti paljon: luen, leivon, käyn ilmaisissa tapahtumissa, lenkkeilen.

51. En tilaa mitään lehtiä, lainaan ne kirjastosta.

52. Lainaamme kirjat ja elokuvat pääosin kirjastosta, osteta tai vuokrata ei juuri koskaan.

Muut

53. Teemme tuttujen kesken kaikenlaista pientä vaihtokauppaa erilaisista palveluksista, omien erikoistaitojen ja osaamisten mukaan.

54. Pyydän käyttötavaroita lahjaksi jouluna ja synttäreinä.

55. Kerään pulloja ja tölkkejä. Aina on hedelmäpussi taskussa, jos niitä löytyy matkan varrelta, kun olen kävelyllä.

56. Erosimme kirkosta.

57. Emme hanki lapsia.

58. Emme ota lemmikkejä.

59. Otimme pieniä koiria ihan taloudellisistakin syistä, ne syövät vähän.

Lue lisää

Matkusta lasten kanssa edullisemmin – reissaajaperheen 3 vinkkiä

Miten saat lastenvaatteista parhaan hinnan nettikirppiksellä?

Vierailija

Talous tiukilla? Tässä 59 parasta keinoa säästää rahaa

Lainaus kohdasta 27: "Kuun alussa maksan vuokran ja laitan laskut menemään tililtä automaattisesti sekä siirrän säästötilille rahaa sen verran, että käyttötilille jää vain kuukauden ruokiin tarvittava rahamäärä + pieni harrastus- ja hemmotteluvara." Kuun alussa maksan vuokran. Kyllä. Sen jälkeen ei palkastani tosin ihan enää riitä kaikkiin NORMIlaskuihin (sähkö, pakolliset vakuutukset, lääkekulut, työ- ja koulumatkat, puhelin). Käyttötilille ei siis jää rahaa ruokaan, JOS maksaa kaikki laskut...
Lue kommentti

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti