Voit saada lapsesi nukkumaan enemmän, jopa ilman hampaiden kiristelyä.

Kello lähenee yhtätoista, mutta koululaisen huoneessa valvotaan edelleen. Kännykkääkö siellä taas räplätään? Ja aamulla väsyttää. Ja päivällä. Unen määrä ei kerta kaikkiaan riitä, univelkaa kertyy väkisin.

Säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä unen määrä ovat erityisen tärkeitä lapsille ja nuorille, muistuttaa lääketieteen tohtori, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Unen puolestapuhuja on kirjoittanut kirjan Lisää unta – kiireen lyhyt historia.

Iltakukkujien riskit kasvavat

Mitä myöhemmin lapset ja nuoret käyvät nukkumaan, sitä enemmän heille kasaantuu erilaisia terveysriskejä. Nuoret, joilla on myöhäisimmät nukkumaanmenoajat, muun muassa tupakoivat muita useammin ja käyttävät alkoholia, Timo Partonen kertoo.

Vähän nukkuvat eivät myöskään harrasta riittävästi liikuntaa vaan roikkuvat netissä. He myös kärsivät muita useammin masennusoireista.

Nukkumaanmenoajat näkyvät koulutodistuksessakin.

Myöhään nukkumaan menevät ovat koulussa väsyneempiä ja saavat muita huonompia arvosanoja.

Pienen askelin lisää unta

Miten siis saada lapset nukkumaan enemmän, pähkäilevät väsyneiden koululaisten vanhemmat. Pitäisikö koulun alkaa myöhemmin aamulla?

Kouluaamujen myöhentäminen ei ole saanut yleistä kannatusta, muun muassa siksi, että vapaa-aikaa olisi siten vähemmän. Myöhempään herääminen myöhentäisi luultavasti nukkumaanmenoa eikä toivottua lisäunta saataisi.

Siispä unta pitää lisätä toisesta päästä: illasta.

Lapset saavat unta enemmän, kun nukkumaanmenoa aikaistetaan asteittain, Partonen neuvoo.

Suuret harppaukset eivät useinkaan onnistu.

Koululaisen nukkumaanmenoa voi hivuttaa aikaisemmaksi viisi minuuttia kerrallaan peräkkäisinä päivinä. Näin unille meno aikaistuu tunnilla kahdessa viikossa kuin huomaamatta.

Sama rytmi viikonloppuisin

Unitutkimuksissa on huomattu, että 925 ikävuoden välillä elimistön sisäisen kellon jakson pituus – sisäinen vuorokausi – lyhenee hieman. Tämä mahdollistaa unijakson aikaistamisen yöunen pidentämiseksi koululaisilla.

Samaa unirytmiä pitäisi noudattaa viikonloppuisinkin.

– Rytmi pysyy, kun lauantaisin ja sunnuntaisin nukutaan enintään yhden tunnin pitempään kuin kouluaamuina.

Haasteellista, ainakin murrosikäisten kohdalla.

Älä varasta yöunista

Lasten unentarve riippuu iästä. Seitsemänvuotias tarvitsee unta keskimäärin 10,5 tuntia, missä vaihteluväli on 9,512 tuntia.

Kolmetoistavuotias puolestaan tarvitsee keskimäärin yhdeksän tuntia unta. Vaihteluväli on reilusta 7,5 tunnista 10,5 tuntiin.
Poikkeuksia saa toki olla, niin kauan kuin poikkeuksista ei tule sääntöä.

Partosen arvion mukaan suomalaiset nukkuvat nykyisin pari tuntia lyhyemmät yöunet kuin ihmiset 150 vuotta sitten. Aikaa työlle ja harrastuksille varastetaan yöunista.

Uni on kuitenkin ihmisen perustarve, josta ei saisi tinkiä, Timo Partonen muistuttaa.

Uni on laatuaikaa, unta pitäisi arvostaa enemmän. Riittävä unen määrä auttaa muistia ja tarkkaisuutta. Uni on terveydelle yhtä tärkeää kuin ravinto ja liikunta. Erityisesti koululaisten kohdalla riittävästä unenmäärästä on huolehdittava.

Rauhoita illat, arvosta unta

Riittävän pitkää yöunta voi turvata myös ajankäytön hallinnalla. Partonen puhuu sosiaalisesta lukujärjestyksestä. Se ei saisi olla liian iltapainotteinen.

Jo tuntia ennen sänkyyn menoa ilmapiirin pitäisi olla rento ja rauhallinen. 

On tarpeen miettiä lapsen ja nuoren iltamenojen määrää, jos nukkumaanmenoaika on liian myöhään useana iltana. Nukkumaanmenoa voi aikaistaa maltillisesti niin, että unelle jää enemmän aikaa.

Juttua on päivitetty 21.1.2016.

Lue lisää

Ongelmana lasten nukkumaanmeno

Tarjoa lapselle turvaa, kun hän kömpii yöllä viereesi nukkumaan

Eikö lapsi rauhoitu? 10 keinoa välttää iltahepulit

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Soitimme Yliopiston almanakkatoimistoon ja selvitimme.

Halloweenia on vietetty Suomessa vuodesta 1950 lähtien. Kuitenkin tämä kaikkien vanhempien rakastama (köh, köh) karkkien ja kepposten juhla aiheuttaa joka vuosi saman sekaannuksen: koska halloweenia olisi oikeasti tarkoitus juhlia?

Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen kertoo, että virallisesti halloweenin ajankohdasta ei ole tehty päätöksiä. Päivää ei ole myöskään esitetty almanakkaan kirjattavaksi juhlapäiväksi vaikkapa vapun tapaan.

– Ulkomailla halloweenia vietetään usein pyhäinpäivän aattona, eli 31. lokakuuta. Jos virallista päivää haluaa hakea, niin se olisi silloin tuo, Palviainen toteaa. 

Halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Suomessa pyhäinpäivän vietto vaihtelee kalenterivuosittain. Esimerkiksi tänä vuonna pyhäinpäivä osuu marraskuun ensimmäiselle lauantaille. Palviaisen mukaan meillä halloween on haluttu erottaa itse pyhästä, ja siksi halloweenia juhlitaankin usein lokakuun viimeisenä viikonloppuna. 

Mitä tästä voimme päätellä? Että tilaisuuksia halloweenin vietolle on yhtä monta, kuin halloweeniin sopivia pukujakin. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.