Kuvitus: Matti Pikkujämsä
Kuvitus: Matti Pikkujämsä

Syy on tavassa – ja asenteissa miesten työpaikoilla.

Kun lapsi sairastaa, tavallisimmin häntä jää kotiin hoitamaan äiti.

Meidän Perhe -lehti kysyi lukijoiltaan, miten pikkulasten vanhemmat jakavat töistä poissaolot sairaan lapsen hoitamiseksi.

Useammassa kuin joka toisessa perheessä (53 %) sairaan lapsen hoitaa useimmiten lapsen äiti.

Kolmanneksessa perheistä (33 %) vanhemmat jakavat sairaan lapsen hoidon puoliksi. Vain yksi seitsemästä isästä (14 %) jää kotiin lastensa äitiä useammin.

Työntekijällä on lainmukainen oikeus enintään neljän päivän tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi.

Jos muuta järjestelyä ei ole, saa lasta jäädä hoitamaan itse. Oikeus on myös etävanhemmalla.

Poissaolo on palkallista tai palkatonta työehtosopimuksen mukaan.

Äiti on lohtu, isä ei halua

Perheet kertovat syitä sille, miksi äiti hoitaa lapsen useammin:

Äiti haluaa tehdä niin: Äiti on lohdunantaja. Se on luontevaa.

Äiti valvoo: Sairas lapsi valvottaa öisin ja äitiäkin väsyttää aamulla.

Isä ei halua: Isän mielestä hänen työmenonsa ovat tärkeämpiä. Isä on tyytyväinen, kunhan ei tarvitse jäädä kotiin. Äiti on lähivanhempi, isä etävanhempi.

Äidin työpaikalla asia järjestyy paremmin: Äiti saa sijaisen. Äidin työnantaja ei vaadi sairauslomatodistusta. Isän työssä ensimmäinen poissaolopäivä on palkaton.

Merkittävä syy naisten suurempaan vastuuseen onkin, että osalla miesvaltaisista aloista, kuten esimerkiksi talonrakennuksessa, ensimmäinen sairauspäivä on useilla työntekijöillä palkaton.

Naisten pomot osaavat junailun

Lisäksi miesvaltaisilla aloilla järjestelyt tilapäisten hoitovapaiden takia ovat perheiden kannalta sujumattomampia: Lapselta voidaan vaatia sairauslomatodistus jo ensimmäisestä päivästä. Esimerkiksi vatsatautinen lapsi pitäisi viedä terveyskeskukseen.

– Käytännöt ovat muotoutuneet ensin naisvaltaisilla aloilla, Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen sanoo.

Lisäksi perheet kertovat, että miesvaltaisilla työpaikoilla poissaoloon lasten takia suhtaudutaan kielteisesti:

Miehen työpaikalla on vallalla ajattelu, että eikös äiti voi jäädä. Miehen työpaikalla tulee sanomista. Miestä on hävettänyt jäädä kotiin.

Yksi kyselyn vastaaja kertoo miehen esimiehen kommentoineen: Pidä se akkas kurissa.

Perheiden päätöksiä ohjaavat työpaikkojen asenteet.

– Asenteiden takia miehen on vaikeampi jäädä kotiin, tutkija Minna Toivanen sanoo.

Asenteet jopa estävät isiä käyttämästä lakisääteistä oikeuttaan. Esimerkiksi Rakennusliiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen epäilee, etteivät kaikki miehet edes tiedä, että he saisivat vapaata sairaan lapsen hoitoa varten.

Piikittelyä ja etätöitä

Myös naiset kohtaavat töissä kielteistä suhtautumista sairaan lapsen hoitoon. Kaikilla työpaikoilla poissaoleminen sairaan lapsen takia ole täysin hyväksyttyä, vaikka siihen on oikeus. Näin kyselyn vastaajat sanovat:

Piikittelyä tulee, mutta suoraan ei sanota. Rivien välistä olen ymmärtänyt, etten ole mikään vuoden työntekijä. Yksinhuoltajalta kysellään, eikö mummi voi hoitaa.

Moni vanhemmista myös sanoo tekevänsä sairasta lasta hoitaessaan etätöitä.

Asiantuntijatyössä sijaisia ei ole. Etätyö houkuttaa, jos poissaolo sairaan lapsen takia siirtää työt tuleviin iltoihin. Niin käy perhevapaatutkimusten mukaan kahdelle äidille viidestä.

Meidän Perheen kyselyn mukaan joka viidennessä perheessä (21 %) vanhemmille on tullut riitaa siitä, kumpi jää kotiin.

Kuusi päivää vuodessa

Tilapäistä hoitovapaata pidetään Työterveyslaitoksen mukaan keskimäärin kuusi päivää vuodessa. Suurin osa työntekijöiden poissaoloista johtuu heidän omasta sairastamisestaan.

Pikkulasten äideillä on vähemmän omia sairauspoissaoloja kuin naisilla keskimäärin.

Kursivoidut tekstit ovat lainauksia Meidän Perheen kyselyn vastauksista. Vastaajia oli 142.

Muut lähteet: Psykologia 05/2009, Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1/2010, Tasa-arvobarometri 2012, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Työelämän tutkimus 1/2009, Työterveyslaitos.

Lue koko juttu: Anna Ruohonen, Tänään(kin) kotona, Meidän Perhe 3/2014.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun Lintsi ja Korkeasaari on koettu, paljon on vielä jäljellä! Kokosimme kivat ja edulliset kohteet syyslomapäivien ohjelmaksi.

Ulkona on hyvä seikkailla – eväät mukaan!

1. Keskustassa ehdoton kävelylenkki kulkee Baanaa pitkin. Näe pyörälähetit ja tubettajien ja instaajien suosimat maisemat ja ota #baanapose Love Helsinki -veistoksen luona. 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kulkee entisessä ratakuilussa. Päätepisteet Kiasman ja Musiikkitalon välissä sekä Ruoholahdessa. Kun jatkatte lenkkiä Ruoholahdesta Jätkäsaareen, näette pissaavan pojan eli Bad Bad Boy -patsaan.

2. Lasten liikennepuistossa vietetään 16.–20.10. kaikille avoimia perhepäiviä. Puisto on avoinna kello 9–15, ja puistosta voi lainata polkuauton liikennepuistossa ajelua varten. Vapaa pääsy. Auroranportti 2, Helsinki, liikennekaupunki.munstadi.fi.

3. Junabongarin lempipaikka on hienoista maisemista tunnettu Linnunlaulun silta, joka vie rautatiekiskojen yli Eläintarhantieltä Tokoinrannasta Linnunlauluntielle Töölönlahteen. Töölönlahden puolella sijaitsevat myös vanhat Linnunlaulun huvilat.

Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!
Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!

4. Suomenlinnan historiallisiin ja jylhiin maisemiin pääsee seikkailemaan syksylläkin säännöllisesti kulkevalla lauttayhteydellä Kauppatorin rannasta. Lauttamatka maksaa joukkoliikenteen lipun hinnan, aikataulut HSL:n sivuilla

5. Lammassaareen kuljetaan pitkospuita Vanhankaupunginkoskelta. Jo puinen polku saareen on elämys! Perillä odottavat suojeltu ulkoilu- ja mökkialue ja upeat merimaisemat ihan kaupungin vieressä. Saaressa saa liikkua vain yleisillä poluilla.

6. Kauempana idässä Vuosaaren kupeessa on Uutela, Itä-Helsingin laajin ulkoilualue ja hieno kohde luontoretkelle. Alueelta löytyy kaksi opastettua luontopolkua, joiden pituudet ovat 2,5 ja 1,5 kilometriä. Jylhiä silokallioita ja upeita merimaisemia, rantaniittyjä, soita ja metsiä sekä vanhaa huvila-asutusta ja Skatan tila laidunalueineen. Huom: pyöräily luontopoluilla on kielletty. Lisätietoja vuosaari.fi

7. Pulahda uima-altaaseen Helsingin keskustassa! Allas Sea Poolissa on kaksi lämmitettyä uima-allasta, joista toinen on matala lastenallas. Vähän hyisempää kyytiä tarjoaa merivesiallas. Yli 12-vuotiaat 12 euroa, 2–12-vuotiaat 6 euroa, alle 2 vuotiaat ilmaiseksi. Katajanokanlaituri 2a, allasseapool.fi

Ihan ilmaista sisätiloissa!

8. Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikkimuseo Senaatintorin laidalla Sederholmin talossa. Hyppää hevoskärryihin, ohjaa vanhaa laivaa, piipahda 1970-luvun mummolassa tai kokeile 1930-luvun kouluelämää. Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Lasten kaupunki kertoo historiasta lapsille sopivalla tavalla. Kaikkeen saa koskea. Vapaa pääsy! Aleksanterinkatu 16, helsinginkaupunginmuseo.fi/lastenkaupunki.

Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!
Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!

9. Talvipuutarha on sympaattinen, vihreä ja lämmin keidas keskellä kaupunkia. Ihastele eksoottisia kasveja, seuraa lammissa uiskentelevia karppeja ja istahda penkeille piirtelemään tai syömään eväitä. Vapaa pääsy! Hammarskjöldintie 1 A. Katso aukioloajat Helsingin kaupungin sivuilta.

10. Piipahda haahuilemaan kirjastoon. Rikhardinkadun kirjasto Helsingin keskustassa on kiehtova ja suuri kirjastotalo, josta löytyy paljon tutkittavaa. Se on myös taiteen ystävän helppo kohde: kirjaston tiloissa sijaitsee Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamo. 23. ja 30.10 sekä 6.11. kirjastossa järjestetään myös Pulmaario: Keksi ja koodaa -työpajoja lapsille. Rikhardinkatu 3. Katso myös muut kirjastot ja niiden syyslomaohjelma helmet.fi

11. Annantaloon koottu Unikudelmia-näyttelymaailma tutustuttaa suomalaisten kirjojen tarinoihin. Pääpaino ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjojen maailmojen pohjalta on koottu elämyksellinen näyttely, jonka jokainen esine viittaa taustalla olevaan tarinaan. Vapaa pääsy! Annankatu 30, annantalo.fi

Vai mennäänkö museoon?

12. Ateneumin taidemuseossa pääsee ihailemaan Ankallisgallerian taideaarteita eli Ankkalinnan kokoelman omia versioita tunnetuista taideteoksista. Samalla lipulla pääsee toki näkemään myös teosten innoittajat Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 15 euroa. Kaivokatu 2, ateneum.fi.

13. Dinosaurusfanin suosikkipäivään kuuluu vierailu Luonnontieteellisessä museossa Etu-Töölössä. 17.–20. lokakuuta järjestetään dinosaurusaiheisia opastuksia kello 11 ja 14. Noin 20 minuuttia kestävä opastuskierros sopii kaikenikäisille ja kuuluu lipun hintaan.  Aikuiset 13 euroa, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi, 7–17-vuotiaat 6 euroa. Pohjoinen Rautatiekatu 13, luomus.fi.

14. Tekniikan museo Vanhankaupunginkoskella kertoo tekniikan ja vempainten vaikutuksesta arkeen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 17.–22.10. museossa pidetään Optiikkaa oppimassa -työpajoja alakoululaisille lapsille. Pajassa erilaisiin optisiin laitteisiin: linsseihin, peileihin ja prismoihin sekä rakennetaan oma kaleidoskooppi. Aikuiset 8 euroa, lapset 2/0 euroa, työpajamaksu 5 euroa. Viikintie 1, tekniikanmuseo.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.