Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Jos suunnittelet kesälomamatkaa alueelle missä punkitkin viihtyvät, ehdit vielä harkita rokotusta puutiaisaivokuumetta vastaan.

Nyt niitä jälleen saa varoa, inhottavia pieniä verenimijöitä ja mahdollisia taudinaiheuttajia – punkkeja. Ulkona liikkuvilta lemmikeiltä puutiaisia on saanut nyppiä irti tänä vuonna harvinaisen aikaisin.

Missä punkit vaanivat?

Puutiaisaivokuumeen, kuten myös toisen punkkitaudin eli borrelioosin, riskialueita Suomessa ovat suositut lomakohteet Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Viime vuosina punkkeja ja puutiaisaivokuumetta on löytynyt yhä pohjoisempaa myös sisämaasta.

Ulkomailla rokote voi olla tarpeen Ruotsin rannikolla, Virossa ja muualla Baltiassa reissatessa. Myös Venäjä ja Keski-Euroopassa muun muassa Sveitsi ja Itävalta kuuluvat riskialueisiin.

Punkkiuutiset eivät muutenkaan ole olleet ilahduttavia. Aiemmin otusten sanottiin elävän ruohikossa ja rannikkoseuduilla, mutta nyt niiden on huomattu viihtyvän marjastajien ja sienestäjien harmiksi myös metsässä.

Puutiaisaivokuumeen voi huonolla tuurilla saada myös paarman puremasta tai raakamaidosta. Raakamaitoa ei kuumenneta eli pastöroida tauteja aiheuttavien mikrobien tappamiseksi.

Yksi hyvä uutinenkin löytyy: koirille on kehitetty borrelioosirokote.

Kenelle punkkirokote?

Puutiaisaivokuumetta vastaan on onneksi olemassa TBE-rokote, joka sopii myös lapsille. Lapsilla TBE voi aiheuttaa sekä lyhyt- että pitkäkestoisia neurologisia oireita kuten toistuvaa päänsärkyä ja väsymystä. Tautiin ei ole parantavaa lääkettä.

TBE-rokotteen hankkimista lapsille ja koko perheelle kannattaa harkita, jos oleilette kesällä useita viikkoja riskialueilla ja liikutte paljon luonnossa. Lyhyitä aikoja kaupungissa oleskelevan ei kannata rokotusta ottaa.

Puutiaisaivokuumerokotetta suositellaan 3 vuotta täyttäneille lapsille. Alle 1-vuotiaita ei rokoteta.

Punkkitaudeista tavallisempaan eli borrelioosiin rokotetta ei ihmisille vielä ole, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti taudin alkuvaiheessa antibiooteilla.

Koska on paras aika ottaa punkkirokote?

Kolmivaiheinen rokotesarja kannattaa aloittaa mieluiten alkukeväällä jo ennen punkkikauden alkua, sillä rokotteen teho alkaa noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä pistoksesta. Suojan jatkumiseksi riittää yksi tehosterokotus kolmen tai viiden vuoden välein.

Jos matkustat ja oleilet riskialueilla, rokotus on järkevää vielä ottaa. Aiemmin keväällä rokotetut saavat nyt toisen rokotteensa.

Punkkirokotteen voi ostaa muun muassa kiertävistä punkkibusseista ja yksityisiltä lääkäriasemilta noin 50 euron hintaan/rokotekerta.

Toistaiseksi vain Ahvenanmaalla asuvilla rokote kuuluu rokotusohjelmaan ja on ilmainen.

Miten suojautua punkeilta?

Suurin osa punkeista ei kanna mitään tautia, joten paniikkiin ei ole aihetta, vaikka punkki purisi ja rokote olisi jäänyt ottamatta.

Varustaudu kesällä punkkipinseteillä ja huolehdi perheen päivittäisestä punkkitarkastuksesta. Mitä pikemmin punkin poistaa, sen pienemmällä todennäköisyydellä se ehtii tartuttaa tauteja.

Tarkista säännöllisesti myös lemmikkieläimet, äläkä päästä niitä sänkyyn.

Punkin puremia voit ehkäistä pukeutumalla saappaisiin sekä pitkälahkeisiin ja -hihaisiin vaatteisiin, kun liikutaan maastossa.

Kaikkia punkinpuremia ei tarvitse hoitaa lääkekuurilla, mutta jos ihoon syntyy rengasmaista, laajenevaa ihottumaa, on syytä lähteä lääkäriin.

Lue lisää:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Rokottajan käsikirja http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/puutiaisaivotulehdusrokotukset

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?