Nappaa seitsemän ohjetta ja tee lähtemätön vaikutus päiväkodin väkeen.

Kaikkihan me keräämme päiväkodin väeltä irtopisteitä aina silloin tällöin. Mutta jos haluat tehdä vaikutuksen, joka ei unohdu ihan pian, toimi näin.

1. Mikä nimilappu

Älä suotta nimikoi mitään. Ikinä. Sinä kyllä muistat jokaisen pilttisi vaatekappaleen. Toki päiväkodin henkilökunnankin täytyy. Äläkä ikinä, koskaan, vie vapaaehtoisesti kurahousuja kotiin pestäviksi. Närkästy, kun sitä pyydetään.

2. Jaa se paperi?

Ja taas niitä loma-aikoja ja lapsen poissaoloja kysellään. Siis hirveän rasittavaa. Älä koskaan ilmoita mitään määräaikaan mennessä. Välttele henkilökunnan kysymyksiä viimeiseen asti. Palauta jokainen paperi aikaisintaan kaksi päivää vihoviimeisen deadlinen jälkeen.

3. Ai, kasvatuskeskustelu – osa 1.

Ensi maanantaina? Vai torstaina? Ootas... Pitää puhua puolison kanssa/ehtiä töihin/tsekata kalenteri. En nyt mitenkään voi varmistaa tätä mutta hei, pitäkää sitä aikaa ihan varmuuden vuoksi meidän perheelle varattuna, jos se sattuisikin sopimaan. Palataan tähän ihan pian.  

4. Ai, kasvatuskeskustelu – osa 2.

Siis mitä? Meidän palleroko vie toisten lelut? Siis saletisti ei vie, ikinä en ole nähnyt. Alkoi kyllä nyt siepata tämä keskustelu.

5. Jee, ne juhlat

Onko päiväkodin johtaja siellä langan päässä? Hei halloota, kun meidän tyttö ei tänäkään vuonna saanut olla juhlanäytelmän prinsessa. Kenelle tästä voi valittaa?

6. Ja se arki

Yllätä henkilökunta tuomalla lapsi maanantaiaamuna varhain ja tiistaina myöhään. Tarjoa välillä aamiainen kotona, toisinaan taas jätä se väliin kokonaan. Älä suotta ilmoittele tästä etukäteen mitään. Luota siihen, että henkilökunta pystyy aina aavistamaan perheenne kuviot. Näytä ärtyneeltä, jos näin ei tapahdu.

7. Heippa ja näkemisiin!

Joko ne päiväkotivuodet menivät? Eskari edessä, ja koulu. Voi että tulee ikävä tätä paikkaa.

Onneksi kuopus aloittaa pienten ryhmässä ihan pian. 

Jutun kirjoittaja yrittää suoriutua lapsiperheen äitinä. Aina ei mene ihan putkeen.

Vierailija

Pisteitä päiväkodista – näin onnistut

Huonoja päiväkoteja varmasi on ja toivon että se tunnelma välittyy vanhemmille asti, jotta sellaisia osaa vältellä.. Meillä on lapsilla kiva päiväkoti ja kivat hoitajat siellä. Jutellaan niitä näitä aina kun on sopiva hetki ja lapsen asioista kerrotaan kivasti mutta totuudenmukaisesti. Tukea on saatu kun on tarvittu ja kun kaikki menee kivasti, saa mennä. Varmasti meistä puhutaan myös selän takana, mutta mitä sitten. Joka paikassa puhutaan, lääkärit puhuvat, opettajat puhuvat, pankkivirkailijat...
Lue kommentti
Vierailija

Pisteitä päiväkodista – näin onnistut

Pakko nyt kommentoida, ettei pelkäksi haukkumiseksi mene, kuten parissa ekassa kommentissa. Itse olen sijaistanut kymmenissä päiväkodeissa ja valtaosa kokemuksista on ollut hyviä. Lapsista on välitetty ja heidän parastaan ajateltu. Iso ongelma on tietysti resurssipula, mutta sille hoitajat eivät valitettavasti voi mitään. Oma lapseni on tällä hetkellä päiväkodissa ja kyllähän tuo henkilökunnan vähyys näkyy arjessa. Sitä suuremmalla syyllä kannattaisi nimikoida ne vaatteet ja pitää kiinni...
Lue kommentti

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?