Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Perheen rahat -palsta tutkii nelihenkisen perheen ruokamenot. Paljonko kuukaudessa menee?

Pääseetkö ruokakaupasta ulos alle kolmen kympin? Harvoin. Mihin rahat taas humahtivat? En tiedä, mutta jonnekin ja viimeistä myöten.

Tältä lapsiperheen ruokaostoksia tekevästä vanhemmasta usein tuntuu.

Nelihenkinen suomalaisperhe käyttää ruokaan keskimäärin 290 euroa viikossa, kun mukana ovat elintarvikkeet, juomat sekä ostot ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Ruokakauppaan summasta menee 208 euroa. Luvut on laskenut Tilastokeskus ja ne kertovat vuodesta 2008.

Onko 208 euroa viikossa mielestänne paljon vai vähän? Kommentoikaa jutun loppuun!

Tämä perhe kertoo kuukauden menot

Perheen rahat -palsta seuraa kuukauden ajan nelihenkisen helsinkiläisen perheen ruokamenoja – siis tämän jutun kirjoittajan perheen. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista sekä 3- ja 4-vuotiaat lapset.

Arvioni on, että ruokakauppaan menee joka kuukausi 800–1 000 euroa. Tämä sisältää myös päivittäistavarakaupasta ostetun kosmetiikan, vaipat ja muut kodin arkiset käyttötavarat.

Mielestäni se on paljon – ja suorastaan liikaa. Teemme liikaa ja liian kalliita heräteostoksia. Kuinka paljon meneekään, kun lapset kasvavat?

Humahdus, 314 euroa

Siis toimeksi! Talletan jokaisen kauppakuitin. Haaste alkaa lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla.

Ensimmäisen kymmenen päivän aikana ruokakauppaan menee 314 euroa – mutta näillä ostoksilla on tarkoitus pärjätä vielä muutama päivä. Tähän jaksoon sattuu myös kahden vaippapaketin osto. Ne ovat kalleimmat yksittäiset ostokset, noin 13 euroa paketilta.

Summassa ei ole mukana perheen vanhempien työpaikkaruokailua. Todellisuudessa se lisää viikon ruokamenoja noin 11 eurolla päivässä eli 55 eurolla viikossa.

Ostamme kerran ravintolasta sushia ja kerran hampurilaisia. Niihin kuluu yhteensä noin 45 euroa.

Ruokaa roskiin – 125 eurolla!

Monen vanhemman arkikokemus on, että juuri ruokamenoista pystyy säästämään. Tärkeintä on ostaa sopivia määriä, suosia edullisia raaka-aineita, kokata itse ja pakastaa loput.

Yksi hyvä tapa säästää ruokamenoissa on vähentää ruuan hävikkiä. Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa heitetään henkilöä kohden ruokaa roskiin vuodessa 24 kiloa, noin 125 euron edestä. Summa tuntuu suurelta.

Eniten roskiin menee leipää, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.

Ainakin lapsiperheessä hävikki kuulostaa tutulta. Mitä perheissä jää yli?

Juttu on ensimmäinen osa perheen ruokamenoja seuraavaa sarjaa.
Kirjoittaja pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Vierailija

Perheen ruokalasku: paljonko menee?

Menee noin 100e viikossa ja meitä on 2 aikuista ja 3 lasta (0-6v). Hyväksikäytetään tarjouksia ja "juostaankin" niiden perässä käyden eri kaupoissa. Ruokaa ei mene roskiin juurikaan ellei esim. hedelmiä pilaannu. Kaikki ylijäänyt käytetään vaikka pyttipannuksi. Syödään ihan perusruokia jauhelihasta ja kanasta tai lohta ja kerralla tehdään isoja annoksia joita syödään viikolla tai pakastetaan. Juomina maitoa tai omenamehua, limsoja yms. ei osteta. Vaipat, wc-paperit yms. ostetaan aina...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.