Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Testiperheemme äiti laskee, miten paljon heräteostokset kasvattavat ruokalaskua.

Onko 208 euroa viikossa ruokakauppaan nelihenkiseltä perheeltä paljon vai vähän? Tätä pohdimme juttusarjan edellisessä osassa. Näin sanovat Meidän Perheen lukijat:

Tosi paljon!

Meitä on kuusi, mutta ruokaan ja vaippoihin ei mene yli 200 euroa viikossa.

Satasellakin pärjätään, jos ei tarvitse ostaa vaippoja ja pesuaineita.

Jopa kuuden tai kahdeksan hengen perheet kertovat pääsevänsä alle Tilastokeskuksen nelihenkiselle perheelle laskeman keskiarvon. Huh, jotkut ovat taitavia! Kaikki eivät kuitenkaan ole näin taloudellisia.

Ruoan hinta on noussut karmeasti. Jos haluaa syödä monipuolisesti, niin hups, 200 euroa menee helposti.

Meillä kaksi aikuista ja kolme 4–11-vuotiasta lasta, eikä reilu 200 euroa riitä... Kiva olisi tietää, miten neli- tai jopa kuusihenkinen perhe pärjää viikon alle sen.

Neuvoja, ja lisää saa antaa!

Taloudellisimmin ruokaostoksensa tekevät antoivat myös joitakin vinkkejä. Tärkeintä on suunnitella ostokset hyvin.

Meillä vaihtelee 7–10 henkilöä ja noin 600 euroa kuukaudessa menee ruokaan. Hyvä suunnittelu säästää paljon!

Teemme paljon itse keittoja, laatikkoruokia ja kiusauksia ja ostamme paljon Pirkkaa ja Rainbow'ta. Ja Lidlissä on todistetusti edullisinta ruokaa.

Olisi hienoa koota vielä lisää konsteja, jotka auttaisivat meitä muita ruokamenojen kanssa taiteilevia. Jakakaa vinkkinne jutun lopussa!

Kappas, pysyimme budjetissa!

Nelihenkinen testiperheeni jatkaa ruokakaupan kuittien ynnäämistä. Ensimmäisen kymmenen päivän aikana käytimme siis 314 euroa. Seuraava viikko meni paremmin: ruokakuittien saldo on 174,50 euroa.

Kallein ostos oli kaupan pieni täytekakku, jonka perheen isä osti syntymäpäiväjuhlan kunniaksi. Se maksoi 10,99 euroa.

Seuraavaksi kalleimpia yksittäisiä ostoksia olivat vihannekset ja hedelmät: neljän euron pussilliset sekä tomaatteja että passion-hedelmiä, jäätelöpaketti sekä iso pussillinen karkkia koko perheen elokuvailtaan.

Teemme ruokaostokset kerran viikossa tai puolessatoista, eli arjen perusruoat hankimme varsin harkiten. Mietin ennakkoon, mitä ruokia meillä laitetaan. Viikon mittaan täydennyspiipahduksilla kauppaan eniten rahaa meneekin lähinnä herkkuihin – eli heräteostoksiin.

Reilu viidennes viikon ruokarahasta kului heräteostoksiin. Huh! Jos vuodessa ruokaan menee 10 000 euroa, heräteostoja kertyy kahdella tuhannella.

Mikä on sinun perheessäsi ruokalaskua kasvattava heräteostos? Entä pitääkö paikkansa se, ettei kauppaan pidä mennä nälkäisenä?

Pienituloinen perhe saa olla taitava

Ruoka vie perheiltä Tilastokeskuksen mukaan 6–20 prosenttia tuloista. Pienituloisilla perheillä ruokaan menee isompi osuus kuin isotuloisilla. Vaikka palkka olisi parempi, ei ruokaan törsätä loputtomasti enemmän.

Tämän takia erityisesti pienituloisissa lapsiperheissä osataan olla ruokamenojen kanssa tarkkana. Yksi lukijamme kertoo helpottavasti:

Ruokalasku tippui huomattavasti silloin, kun sai pudottaa vaipat ostoslistasta.

Uutta tietoa suomalaisten kulutuksesta saadaan muuten ensi vuoden alussa. Silloin Tilastokeskus julkistaa Kulutustutkimuksen, jossa on tutkittu kotitalouksien kulutusta vuonna 2012.

Tutkimusta varten on haastateltu 8 000 kotitaloutta ja se kertoo, paljonko rahaa käytetään ruokaan, asumiseen, liikenteeseen, vapaa-aikaan ja terveyteen sekä mitä tavaroita kotitaloudet omistavat.

Juttu on toinen osa perheen ruokamenoja seuraavaa sarjaa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä.

Kirjoittaja pyörittää nelihenkisen perheen raha-asioita ja on työskennellyt myös taloustoimittajana. Hänen paras sijoituksensa ovat olleet lasten me&i-velourhaalarit, jotka tuottivat vuoden käytön jälkeen voittoa 30 prosenttia.

Vierailija

Perheen ruokalasku: miten eroon heräteostoksista?

Kylläisenä kauppaan menminen on oikeasti paras tapa heräteostosten karsimiseen! Itse juoksen punalaputettujen lihapakettien perässä (siis nämä viimeisen käyttöpäivän tuotteet). Jauheliha on oikeastaan ainoa, mitä ostamme normihinnalla, koska sitä halvinta jauhelihaa ei oikeastaan koskaan ole alennettuna. Mutta muuten ostamme (jo valmiiksi kohtuuhintaista) kokolihaa ja -kanaa käytännössä vain alennettuna. On aika iso säästö, jos ruuan pääraaka-aine on lähes aina -30%. Niitä voi ostaa kerralla...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kiinnitä huomiosi siihen, että luistimen laatu ja koko ovat kohdallaan, ja hanki oikeat luistimet oikeaan tarkoitukseen. Näin luistelu on ilo!

Kauno- vai jääkiekkoluistimet? Päätöstä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella, sillä tytöt voivat hyvin luistella hokkareilla ja pojat kaunoluistimilla. Alkuun kannattaa kuitenkin valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet. Piikittömän luistimen kanssa lapsi oppii potkimaan sivuille. 

Alkuun kannattaa valita piikittömät luistimet eli hokkarit tai harjoitusluistimet.

Tärkeää on, että luistimen varsi ei ole löysä ja että kenkä on oikean kokoinen. Koska luistin on tavallista kenkää tukevampi, joutuu kantapäätä yleensä painamaan voimalla ennen kuin jalka sujahtaa luistimeen. Korkeampivartinen taitoluistin tukee nilkkaa paremmin kuin jääkiekkoluistin.

Pyydä lasta nousemaan tukevasti seisomaan ja kävelemään hieman ympäriinsä. Kysy tai tunnustele, että liikkuuko jalka liikaa luistimessa. Luistimen ei kuuluisi tuntua irralliselta osalta, vaan tukea jalkaa ja tuntua kevyeltä. Kannattaa myös joustaa polvista ja pyytää isompaa lasta kertomaan, mihin varpaat tällöin liikkuvat: tämä on todellinen asento, jossa luistellaan. Jos luistellaan ulkona, villasukalle on hyvä varata tilaa. Hallissa ylimääräistä sukkaa ei tarvita.

Pidä nämä mielessä luistinta valittaessa:

  • Jalka tuntuu tukevalta luistimessa. Älä jätä luistimeen kasvunvaraa!
  • Varpaiden ja luistimen kärjen väliin noin yhden sentin rako.
  • Kantapään tulee olla tiukasti vasten luistimen kantakuppia, eikä kantapää saa nousta, kun luistimet ovat kiinni.
  • Nauhoja ei saa laittaa liian tiukalle jalkapöydän päällä. 
  • Nauhojen sitomisen jälkeen hyvä luistin tuntuu miellyttävältä.

Marketista saa taito- tai jääkiekkoluistimet noin 40–60 eurolla. Erikoisliikkeiden laadukkaampien taitoluistinten hinnat liikkuvat sadan euron molemmin puolin. Kirpputoreilta ja sporttidivareista voi saada luistimet todella edukkaasti. Aina kannattaa myös kysellä ystävä- ja tuttavaperheiden lasten vanhoja kierrätykseen. Satunnaiseen luisteluun voi hankkia huokeammat luistimet, kun taas jääkiekko-, taitoluistelu- tai ringette-harrastukseen kannattaa hankkia kestävät ja laadukkaat, hintatasoltaan kalliimmat l

Luistimia sitoessa hermot eivät kiristy, kun nauhat on leikattu oikean mittaisiksi. Luistimen ympäri nauhoja ei kannata vetää, silloin sidonnasta tulee turhan kireä. Jalkaterän päältä nauhat jätetään melko löysiksi, taitekohta tehdään tiukemmaksi. Nilkan ja varren väliin mahtuu muutama sormi.

Luistimen terän tulee myös olla terävä. Luistimet on hyvä teroittaa säännöllisin väliajoin, sillä tylsät luistimet eivät ole turvalliset. Kysy teroitusta jäähallilta, urheiluseurasta tai -liikkeestä.

Aluksi jäällä voi vain seisoa tai kaatuilla

Pienen lapsen kanssa kannattaa aluksi vain seisoa, kontata, opetella nousemaan ja kaatumaan – totutella jäähän ja luistimiin. Lapsen tarvitsee oppia olemaan terän päällä ja saada tottua luistimiin. 

Itse luistelun opettelu kannattaa aloittaa hiihtoliikkeestä: Jalkoja liikutellaan eteen ja taaksepäin. Kokeillaan, miten luistin liikkuu ja haetaan tasapainoa. Myöhemmin lasta ohjataan oikeaan luistelutekniikkaan menemällä lapsen taakse ja pitämällä lantion seudulta tukevalla otteella kiinni. Käsien on hyvä olla vapaat, jotta lapsen asento hakeutuu automaattisesti tasapainoiseksi.

Vanhempien ei kannata puskea lasta liikaa vaatimuksillaan eikä hermostua, jos edistystä ei ihan heti tapahdu. Jokainen oppii kyllä luistelemaan, omaan tahtiin.

Lähde:  Suomen Taitoluisteluliitto, MTV, Kuningaskuluttaja.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lähde lomalla lähelle. Pyrähdys Tukholmaan tai Tallinnaan on nopsa reitti hiihtolomafiilikseen.

Tutkijan aarreaitta

Tekniikan museo, Tukholma. Lapsi muotoilee ilmaa, aikuinen maalaa silmillään. Se kaikki on mahdollista Tukholman Tekniikan museossa, joka on sekä museo että tiedekeskus ja kaikenkokoisten nerojen lempikohde. Loma-aikoina ekstraohjelmaa. Liput 10/15 e, keskiviikkoiltaisin ilmainen sisäänpääsy.

Syötävä elämys

Tai Boh, Tallinna. Tallinnan Vanhankaupungin laidalta löytyy idyllinen vihreä puutalo, jonka sisällä lymyää lumoava ravintolamaailma. Kekseliästä aasialaista ruokaa tarjoava ravintola hurmaa kaikenikäiset.

Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh
Mikä sisustus! Tai Bohissa riittää katsottavaa, ja ruoka toimii. Kuva: Tai Boh

Luksusta laivalla

Vieläkö teinit saisi houkuteltua mukaan risteilylle? Eiköhän, jos luvassa muutakin kuin trubaduureja: Viking Gracella esiintyvät hiihtolomakaudella mm. Elastinen, Vesta ja Nikke Ankara. Vanhemmat nauttivat laivan moderneista tiloista.

Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line
Freesi Viking Grace kulkee Turun ja Tukholman väliä. Kuva: Viking Line

 

Pala paratiisia

Aqua Spa, Rakvere. Tunnin ajomatka Tallinnasta, ja ollaan Viron parhaaksikin kehutussa kylpylässä. Vesipuiston perhelipulla (30–45 e) aikuinen pääsee käyttämään myös kuntosalia. Vesipedoille löytyy kaksi lastenallasta sekä liuta liukumäkiä.

Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.
Rakveren kylpylään on tunnin matka Tallinnasta. Kuva: Aqua Spa.

Parhaat pomput

Zelluloosi Batuudikeskus, Tallinna. Sisäleikkipuistot, kyllä niitä löytyy Tallinnastakin! Jos sää on kurja, on vanhan tehtaaseen rakennettu huvipuisto loistopaikka viettää aktiivinen päivä. Pomppisiko ensin trampoliinilla, kiipeäisikö linnakkeeseen vai testaisiko taitojaan pelimaailmassa? Perhelippu 18 e.

Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus
Trampoliinikeskus sijaitsee vanhassa tehtaassa. Kuva: Zelluloosi batuudikeskus

 

Koti-Isi

Minne hiihtolomalla? 5 vinkkiä lapsiperheen lähilomalle Tukholmaan ja Tallinnaan

Äkkiä se 4 tuntia tulee täyteen. Aamulla lastenohjelmat riippuen monelta lapsi herää. Pikku-Kakkonen tunti ja sit iltapalalla jotain pientä katsottavaa. Tosin aamuisin tai iltapäivisin en torku / lepäile vaan elän hetkessä mukana tai teen jotain kotihommia. Itsellä ainakin et rajoitan lapseni telkkarin katselua.. Pitää ulkoilla myös ja leikkiä muita leikkejä.. En tiedä miten lapsi äitinsä luona katselee telkkaria, mutta minun luonani on isin säännöt.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.