Monet vastaajat kokevat, että lapsiperheiden eriarvoisuus on viime vuosina kasvanut.

Ankeasta taloustilanteesta huolimatta suomalaisilla lapsiperheillä menee taloudellisesti kohtuullisen hyvin. Tämä selviää Väestöliiton Perhebarometrista, johon on haastateltu 2600:taa 20–55-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 950:llä on kotona asuvia lapsia.

Tutkimuksesta selviää, että vastaajat toivoivat pieniä parannuksia esimerkiksi perhevapaiden joustoon ja korvaustasoon.

Ylimääräistä 200 euron suuruista lapsilisää vähävaraisimmille perheille kannatti jopa 70 prosenttia vastaajista. Kaikista kyselyyn vastanneista lähes puolet halusi porrastaa lapsilisää tulojen mukaan, lapsiperhevastaajista tähän olisi valmis 56 prosenttia.

Moni vastaajista kokee, että lapsiperheiden eriarvoisuus on viime vuosina kasvanut. Tilastollisessa mielessä lapsiperheiden kahtiajako hyvä- ja huono-osaisiin ei ole viime vuosina juurikaan voimistunut.

– Yhteiskunnan ja asuinalueiden eriarvoistumisesta on kuitenkin puhuttu paljon. Tämä ja ihmisten arkihavainnot lienevät taustalla ihmisten huolessa, toteaa barometrin kirjoittanut perhetutkija Lassi Lainiala Väestöliitosta.

Raskaus suojaa erolta

Syyksi siihen, miksi lastenhankintaa lykätään tai siitä pidättäydytään kokonaan, vastaajat nimesivät työttömyyden ja työelämän paineet.

Toisaalta monet perheelliset vastaajat ovat vahvasti sitä mieltä, että lastenhankinnan lykkääminen saattaa johtua siitä, että nuoret haluavat elää vapaina ja riippumattomina.

Myös tilastojen valossa suomalaiset lapsiperheet voivat melko hyvin. Mitä enemmän perheessä on lapsia, sitä epätodennäköisimmin vanhemmat eroavat.

Tilastollisesti 60 prosenttia eroista (vuonna 2011) kuitenkin tapahtuu lapsiperheissä. Riski erota pienenee huomattavasti silloin, kun nainen tulee raskaaksi.

Eroriski on pienimmillään lapsen syntymän aikoihin sekä hänen kahden ensimmäisen elinvuotensa ajan. Sen jälkeen riski kasvaa.

Todennäköisyys erota on suurimmillaan noin viiden avioliittovuoden kohdalla. Sen jälkeen eron todennäköisyys pienenee.

Ihmisten avioliitoissaan kokema onni on keskimäärin lisääntynyt 1970-luvun jälkeen.

Avioliitoissa viihdytään

Parisuhteessa elävät ovat keskimäärin terveempiä ja onnellisempia kuin sinkut. Erityisesti tämä pätee miehiin.

Asia kuitenkin liittyy vahvasti siihen, minkä ikäinen ihminen on kyseessä. Nuoret sinkut eivät ole seurustelevia pahoinvoivempia tai onnettomampia. Iän karttuessa yksinäisyyden kokemus voi pahentua, mikä saattaa epäsuorasti vaikuttaa terveyteen ja onnellisuuden tunteisiin.

Suurin osa suomalaisista toivoo jossain vaiheessa elämäänsä saavansa perheen ja lapsia. Erityisesti parikymppisiä suomalaisia vanhemmille ikäryhmille toive elää elämänsä ilman perhettä on hyvin harvinainen.

Asiantuntijana YTM Lassi Lainiala, perhetutkija, Väestöliitto.