Lastentarhanopettaja kertoo 5 asiaa, joissa lasten arki muuttuisi eniten.

Hallitusohjelmassa suunnitellaan, että yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä voisi olla jatkossa 24 lasta nykyisen 21:n sijaan. Porrastettujen työvuorojen takia lasten kanssa on usein kaksi aikuista kerrallaan.

Integroidussa erityisryhmässä Vantaalla lastentarhanopettajana työskentelevä Sanna Tilli kertoo, mihin säästöt päiväkodin arjessa osuisivat.

1. Leikkitilanteet ja sosiaalisten taitojen opettelu

Leikki- ja sosiaaliset taidot ovat lapsilla vielä kehittymässä. Kun ryhmässä on lapsia 3-vuotiaista alkaen tarvitaan aikuista muistuttamaan siitäkin, että lelua ei viedä kädestä.

– Nytkin on leikkitilanteita, joihin ei ehdi puuttumaan vaikka pitäisi. Ryhmäkoon kasvattaminen voi vaikuttaa niinkin, että kun lapsen stressi kasvaa, hän saattaa reagoida leikin erimielisyyksiin vahvemmin, Tilli kertoo.

Ryhmissä on myös erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Lisätukea kaipaavat myös monikulttuuriset lapset, joiden suomen kielen taito voi olla vielä heikko.

Tilli pohtii sitäkin, miten osapäivähoidossa olevat lapset pääsevät osaksi ryhmän toimintaa.

– Lyhyen päivän aikana ehtii osallistua lähinnä ruokailuihin, ulkoiluun ja päiväuniin. Jotta eriarvoistumista ei tulisi, kaikkien pitäisi päästä mukaan myös leikkikasvatukseen ja pedogogiseen toimintaan.

2. Pyyhkimään!

Päiväkoti-ikäiset tarvitsevat apua vessakäynneillä, ja osa isompienkin ryhmässä harjoittelee vielä kuivaksi oppimista.

– Vessaan pitäisi jokaisen päästä heti, kun hätä tulee. Vahinkojakin sattuu, ja ne pitää siivota. Pyyhkimään aikuinen tulee, kun ehtii. Odotustilanteita on aika paljon jo tällä hetkellä.

3. Siirtymätilanteet ulos ja takaisin

Parikymmentä lasta toppahaalareineen ja kurahousuineen, kasa saappaita ja aika monta nappia napitettavana. Erityisesti talviaikaan eteistilanteet vievät aikaa ja vaativat auttavia käsipareja.

– Yleensä lapset pyritään saamaan ulos niin, että yksi aikuinen auttaa pukemisessa ja toinen ottaa lapset pihalla vastaan muutaman lapsen ryppäissä. Itsekin tekisi mieli käydä vessassa ennen ulkoilua, mutta tarvittaessa omasta hyvinvoinnista joustetaan, jotta lapset eivät joudu odottamaan haalareissaan sisällä.

4. Ikävä ja sylinkaipuu ennen päiväunia

Koti-ikävä iskee usein ennen päiväunia ja nukahtamista. Tämä korostuu syksyisin, kun ryhmissä on paljon uusia hoitolapsia.

– Nukahtamistilanteissa on useampia lapsia, jotka kaipaisivat tukea ja silitystä. Silloin joutuu ikävä kyllä jättämään osan lapsista ilman ja vuorottelemaan. Nukahtamisesta tulee helposti levoton tilanne, jos osa lapsista alkaa itkeä.

5. Askartelu, kirjastokäynnit, retket

Saksilla leikkaamisen harjoittelu ja muu askartelu voi jäädä vähemmälle, kun aikuisen aika ei riitä neuvomaan kaikkia. Myös kirjastokäynnit ja muu henkilökuntaa kuormittava erikoistoiminta joudutaan karsimaan minimiin.

Lue lisää:

Vanhempainliiton asiantuntija: ”Eskariuudistus kuulostaa kaaosmaiselta”

Tutkijan viesti kasvattajille: Kiusaaja ei kaipaa jäähypenkkiä vaan opastusta

Vanhemmat, mikä on tärkeää päiväkodissa: ketsuppi vai ryhmäkoko?

Vauva.fi: Nämä 3 asiaa uhkaavat lapsen hyvinvointia, jos varhaiskasvatuksen uudistus toteutuu

Vierailija

Päivähoidon säästöt: lelut viedään kädestä, kyyneleitä nukkarissa, kuka ehtii vessaan?

Vierailija kirjoitti: Miten tämä eroaa suurperheiden arjesta? Suurperheessä ei ole 7 kpl 3v lapsia. Tosin minusta on melkoista ammattitaidottomuutta väittää, että tuo muutos toisi kaiken sellaisen kamalan tullessaan, mikä jo on arkea päivähoidossa. LTO:t ei ole ryhmän kanssa, siellä on väsynyt lastenhoitaja ja työkokeilija.
Lue kommentti
Vierailija

Päivähoidon säästöt: lelut viedään kädestä, kyyneleitä nukkarissa, kuka ehtii vessaan?

Vierailija kirjoitti: Miten tämä eroaa suurperheiden arjesta? suurperheen vanhemmat ovat itse valinneet sen suurperheen. Päiväkotien henkilökunta ei ole tehnyt ryhmien suurentamiseen tähtääviä toimia omasta halustaan, vaan se on saneltu ylhäältä. Ketään ei ole pakotettu hankkimaan suurperhettä.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Näyttelijä John Stamos ja hänen kihlattunsa Caitlin McHugh, 31 eivät ole vielä paljastaneet tulevan lapsen sukupuolta. 

Muun muassa Teho-osasto ja Full House -sarjoista tuttu näyttelijä kertoo People-lehden haastattelussa, että hän oli ehtinyt menettää toivonsa isäksi tulon suhteen. Avioero pitkäaikaisesta kumppanista Rebecca Romijnista vuonna 2005 sekä Stamoksen oman äidin kuolema vuonna 2014 pahensivat Stamoksen päihdeongelmaa, jonka tähti selätti vasta viime vuonna vieroituksen avulla. 

– Olen odottanut isäksi tuloa kauan. Mutta ensin minun piti selvittää asioita itseni kanssa, Stamos kertoi.

Nyt kuitenkin Stamoksen elämässä kääntyy uusi sivu, kun kauan odotettu esikoinen syntyy ensi vuonna. Onnelliset vanhemmat eivät halua vielä paljastaa vauvan sukupuolta, mutta Stamos uskoo tietävänsä, millainen isä hänestä tulee:

– Aion olla hauska isä! Olenhan harjoitellut jo kauan, Stamos kertoo haastattelussa viitaten roolihahmoonsa Full House -sarjassa, jossa näyttelijä auttaa leskeksi jäänyttä päähenkilöä tämän lasten hoidossa. 

 

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nordean tutkimuksen mukaan keskimääräinen säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa.

Jo kolme neljästä suomalaisvanhemmasta laittaa rahaa säästöön lapsiaan varten, selviää Nordean teettämästä tuoreesta tutkimuksesta.

Sosiologian professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska on huomannut, että lapsille säästämisestä on tullut viime vuosina eräänlainen uusi välttämättömyys.

– 30 vuotta sitten oli epätavallista, että vanhemmat avustivat kotoa muuttanutta lastaan vuokranmaksussa. Nykyään ajatellaan, että on sopimatonta heittää lapsi omilleen, Wilska sanoo Meidän Perheen haastattelussa.

Samoilla linjoilla tuntuvat olevan suomalaisvanhemmat Nordean kyselyssä. Suurin osa säästää lapsen tulevaisuutta varten. Yleisin syy olla säästämättä lapselle on se, ettei rahaa saa säästettyä, vaikka haluaisi. Heistä, jotka eivät vielä säästäneet lapsilleen, moni aikoi aloittaa säästämisen myöhemmin. Vain hyvin harva ilmoitti, ettei pidä säästämistä tarpeellisena.

Keskimääräinen säästösumma on 30 euroa kuukaudessa, ja tyypillisimmin se laitetaan säästötilille. Rahastoihin säästää joka viides, ja osakkeisiin vain neljä prosenttia vastaajista.

 

Kysely

Onko lasten tulevaisuutta varten säästäminen mielestäsi tarpeellista?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.