Kuva: Vastavalo
Kuva: Vastavalo

Päivähoidossa ei ole kaikki hyvin. Vain vanhemmat voivat sen muuttaa – mutta ensin heidän pitää kuulla, millaista päivähoidossa oikeasti on. Nyt päiväkotien ammattilaiset kertovat. Yksi ongelma on yli muiden: lapsille ei riitä aikaa.

Tätä vanhemmat eivät halua kuulla, sillä luvassa on huolta. Meidän Perhe -lehti kysyi päivähoidossa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta ja hoitajilta, millaista on lasten arki päiväkodissa.

735 päiväkodissa opettajana tai lastenhoitajana työskentelevää vastasi.

706, eli 96 prosenttia heistä sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen. Kursivoidut tekstit ovat sitaatteja vastauksista.

Tärkein ongelma: aikuiset eivät riitä

Ongelmat toistuvat jotakuinkin samanlaisina noin 700 vastauksessa: Sijaisia ei oteta tai saada, joten usein ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta. Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja.

Eikä ennen kaikkea aikuista. Näin yksi vastaaja sanoo: Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.

Moni pelkää, että tilanne menee huonommaksi.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Päätös kerrallaan lapsilta pois

Nämä päätökset Suomi on jo tehnyt: Yhtä hoitajaa kohden saa olla enemmän lapsia kuin ennen, kahdeksan yli kolmevuotiasta. Kunta saa rajata lapsen oikeuden päivähoitoon puoleen päivään, jos lapsen vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden takia. Puolipäiväisyyden piti saada hoitopaikkoihin tilaa. Sen sijaan se on aiheuttanut joissakin päiväkodeissa vaikeuksia. Puoli päivää hoidossa oleva lapsi lasketaan puolikkaaksi ihmiseksi, ja lapsia saa olla aikuista kohden 13.

Tämä on kaaos. Lapsia tulee ja menee koko ajan, ja kaikki keskeytyy.

Osapäiväryhmässä melkein kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Miten kotoutumista auttaa kielikylpy somaliksi, venäjäksi tai arabiaksi?

Rajauksesta kärsivät eniten jo ennestään huonossa asemassa olevat lapset ja perheet.

Ja sitten toisaalta: Varakkaalla alueella vanhemmilla on töitä, eikä tämän asian kanssa ole pulmia.

Lisää huonoutta! Opettajia on riittävästi, kun joka kolmas kasvattaja on korkeakoulutettu opettaja. Kansainvälinen suositus on puolet.

Seuraavaksi hallitus aikoo tehdä mahdolliseksi sen, että esikoululaisten iltapäivät olisivat kerhotoimintaa, ei päivähoitoa. Samalla eskaritkin olisivat puolipäiväisiä, eli esiopetuksessa 13 lapselle olisi yksi aikuinen. Kerhotoiminnassa henkilökunnalle ei ole samoja pätevyysvaatimuksia.

Päiväkodin aikuisten toive yli muiden on, että vanhemmat alkaisivat vaatia.

– Vanhempien pitäisi kysyä, mitä pedagogista toimintaa tänään on ollut. Onko maalattu, tanssittu, musisoitu tai jumpattu? Ei saa vain tyytyä siihen, että lapsi on syönyt ja nukkunut ihan hyvin, sanoo erityisasiantuntija Ritva Semi, varhaiskasvatuksen asiantuntija Opettajien ammattijärjestössä.

– Vanhempien on uskallettava kysyä myös henkilöstön määrästä, ryhmäkoosta, ruuan laadusta ja siitä, onko päiväkodissa sijaisia.

Entä jos kukaan ei kerro?

Harva vanhempi tietää, millaista päiväkodin arki on. Siitä ei puhuta. Osa ei halua tietää. Ajatus siitä, ettei lapsen arki olekaan kovin hyvää, on raskas.

Päivähoidossa tärkeintä on luottamus: että vanhemmat uskaltavat tuoda lapsensa hoitoon ja mennä töihin hyvillä mielin. Monella kaikki onkin hyvin. Lapset oppivat, saavat ystäviä ja viihtyvät.

Kyselyn tulokset ovat silti selvät. Päiväkodeissa on hätä siitä, millaista lasten arki on. Resursseihin tyytyväisiä vastaajia oli 29, eli neljä prosenttia vastaajista. He korostivat päiväkodin johtajan merkitystä.

Kaikki riippuu johtajasta ja kuinka hän jakaa resurssit. Jotkut panostavat siihen, että aina on henkilökuntaa, toiset eivät.

Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman oikeutta

Kyselyssä sadat päiväkotien ammattilaiset kertovat, että vaaratilanteiden määrä on kasvanut. Aikuiset eivät ehdi nähdä kaikkea, eivätkä ohjata lapsia kun riitaa tulee.

Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu.

Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi.

Ulkoilu on välillä hasardia, kun yksi ihminen voi pitää silmällä kolmeakymmentä lasta.

Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.

Lapsia on välillä hukassa.

Suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman

oikeutta, ei ystävyyssuhteita ja leikkiä.

On kiusaamista, jota aikuiset eivät näe tai johon ei ehdi puuttua.

Varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Se vie työstä ilon. Yritän vain selvitä päivästä niin, että kukaan

ei satuta itseään. En pysty toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta, ja tunnen riittämättömyyttä. Kouluttauduin lastentarhanopettajaksi, en lapsiparkin vartijaksi.

Olen niin kyllästynyt ja uuvuksissa.

Mutta kuka uskaltaa puhua?

Melkein jokainen vastaaja, joka arvioi säästöjen heikentäneen varhaiskasvatusta, sanoo ettei voi puhua asiasta vanhempien

kanssa. Osaa on kielletty, mutta hyvin monista puhuminen myös tuntuu vanhempien huolestuttamiselta.

Vanhemmille tästä asiasta puhuminen on ehdottomasti kielletty.

Ei saa sanoa muuta kuin hyvää. Miten kertoa hyvää, kun arki päiväkodissa on surkeaa?

Korostetaan kuinka tärkeää varhaiskasvatus on lapselle. Näillä resursseilla epäilen.

Emme jaksa enää puhua tästä katastrofista.

Päivähoidon väki on lamaantunut.

Moni silti uskoo, että asia muuttuisi, jos vanhemmat vain tarttuisivat asiaan. Suomessa on 287 000 perhettä, joissa on alle seitsemänvuotiaita lapsia.

Henkilökunnan salainen toive on, että vanhemmat alkaisivat selvittämään asioita.

Jos vanhemmat tietäisivät päivähoidon todellisen tilan, resursseja ei leikattaisi. Todennäköisesti jopa lisättäisiin, sen verran iso ryhmä lasten vanhemmat yhteiskunnassa on.

Laatu ylös, äidit töihin

Naiset töihin! Kotihoidontuki pitää lakkauttaa! Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää pitää nostaa!

Poliitikot julistavat tavoitteita, mutta kukaan ei myönnä: tavoitteiden ja päivähoidon laadun välillä on ristiriita.

Osa vanhemmista ei halua viedä pientä lasta päivähoitoon, koska ryhmät ovat niin suuria. Silloin luottamus on jo mennyt. Joillekin päiväkodeissa työskenteleville niin on jo käynyt.

Vanhemmat tuskin toisivat lapsiaan suuriin ryhmiin, jos he tietäisivät kuinka pienillä resursseilla mennään.

Toivon, että kaikki pitäisivät lapsensa kotona, eikä huonosti säilöttyinä. Itse en lastani veisi enää päiväkotiin. Hurjaa on meno.

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Päiväkotien arjessa aikuiset eivät riitä: "On kiusaamista ja tapaturmia, joita ei ehdi nähdä"

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Mitä voit tehdä?

Kysy päiväkodin johtajalta aikuisten määrästä ja millaista varhaiskasvatusta lapsi saa.

Äänestä kuntavaaleissa huhtikuun 9. päivä ehdokasta, joka välittää varhaiskasvatuksesta ja tekee konkreettisia lupauksia puolustaa sitä: esimerkiksi, ettei kunta ota käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista tai suurenna ryhmiä. Lähetä ehdokkaallesi sähköpostia ja kerro, mitä vaadit.

Mene Meidän Perheen Facebook-sivuille tai Instagramiin ja jaa vaatimuksesi sieltä löytyvillä korteilla. Tehdään tästä numero!

Huolestunut LTO

Päivähoidon hätähuuto: 735 päiväkotien työntekijää kertoo, millaista arki päiväkodissa on

Päiväkotipäivän aikana riittää kun kerran päivän aikana kasvatusvastuullisia aikuisia on lapsimäärään nähden riittävästi. Jos lapsia on kuitenkin sama määrä aamusta iltapäivään, mutta aikuisten määrä vähenee, eikö tässä kohtaa ole melkoinen porsaanreikä laissa joka säätelee aikuisten ja lasten suhdelukuja?? Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi tulisi taata niin, että lakiin pohjautuvat suhdeluvut täyttyisivät läpi päivän jokaisessa lapsiryhmässä. Päiväkodin arkea on nykyisin se, että lasketaan...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Nappaa muksu kainaloon ja houkuttele katsomaan leffa, joka kolahti äitiin tai isään viime vuosituhannella. Nämä elokuvat toimivat yhä.

Valitsimme viisi hittileffaa 90-luvulta, jotka kelpaa katsoa nykylastenkin kanssa. Aloita vaikka kolmosesta, joka sopii perheen pienemmillekin. Kaikki leffat löytyvät Netflixistä.

1. Teinin kanssa: Clueless (1995)

Vieläkö muistatte Alicia Silverstonen, hetken 90-luvun kirkkaimpana teini-idolina säihkyneen näyttelijä- ja mallitähden? Silverstone jatkaa näyttelijänuraansa edelleen, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan yhä parhaiten elokuvasta Clueless. Leffa oli 90-luvulla ilmiö jo varhaisteinien keskuudessa.

Clueless kertoo high schoolin suosituimmasta tytöstä Cherylistä, jonka pinnallinen elämä täyttyy shoppailusta, Nokia-kännykkään lörpöttelystä ja pojista. Kun kouluun tulee uusi ja vähän outo tyttö, keksii Cheryl muovata hänestä suositun, hänellä kun sitä näkemystä asiaan riittää.

Clueless on pinnalta aika tavallinen, hiukan höpsö teinileffa, mutta alta paljastuu ajan hengelle virnuilevaa satiiria. Sivuosissa nähdään nuoret Brittany Murphy ja Paul Rudd – sekä viimeistä huutoa oleva Nokia 232 -kännykkä.

2. Varhaisteinin kanssa: My Girl – Tyttöni mun (1991)

Yksin kotona -leffoista maineeseen ponkaissut lapsitähti Macaulay Culkin teki 90-luvulla koko perheen elokuvia liukuhihnalta. Yksi rakastetuimmista oli varhaisteini-ikää kolkuttelevista ystävyksistä kertova My Girl – Tyttöni mun.

Elokuvassa Culkin näyttelee kaikelle mahdolliselle allergista poikaa, jonka ainoa ystävä on yksinhuoltajaisänsä kanssa asuva tomera Vada-tyttö. He ovat kuin paita ja peppu, mutta pari he eivät ole. Vai olisivatko ehkä sittenkin? My Girl – Tyttöni mun vie katsojan suorinta tietä elämän kevääseen: on ihastumista, taianomainen ensisuudelma, murrosiän ihmeelliset oireet, vaikea vanhempisuhde ja traaginen kuolema.

3. Koko perheen naurutakuu: Mrs. Doubtfire (1994)

Muutama vuosi sitten kuollut näyttelijä Robin Williams jätti jälkeensä valtavan leffaperinnön, josta voi kaivella sopivaa katseltavaa kaikenlaisiin tilanteisiin ja mielentiloihin.  

Varsinkin 90-luvulla Williams teki hyvin menestyneitä koko perheen elokuvia, joiden parhaimmistoa edustaa Mrs. Doubtfire. Se on komedia isästä, joka näkee avioeron vuoksi lapsiaan vain harvoin. Mies päättää tavalla tai toisella päästä takaisin lastensa elämään. Niinpä hän pestautuu vaimonsa kotiapulaiseksi – herttaiseksi  täti-ihmiseksi naamioituneena, totta kai.

Mrs. Doubtfire käsittelee avioeroa ja sukupuolirooleja fiksusti ja lämmöllä – ja on kaiken lisäksi vielä hillittömän hauska!

4. Nostalgista fantasiaa: Jumanji (1995)

Kaipaatko aikaa, jolloin seikkailuelokuvat eivät olleet vielä pelkkää aivot turruttavaa tietokoneanimaatiotykitystä? Siinä tapauksessa Jumanji on sinun elokuvasi.

Fantasiaseikkailu kertoo salaperäisestä Jumanji-lautapelistä, jonka pelaamisessa on omat riskinsä. Elokuvan alussa nuori Alan-poika tulee imaistuksi pelin sisään ja jää sen vangiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin peliä pelaavat sisarukset vapauttavat vahingossa aikuiseksi varttuneen Alanin (Robin Williams), mutta pääsevät samalla irti toinen toistaan hirmuisemmat viidakon pedot.

Jumanjissa on mukana jo jonkin verran tietokoneella tehtyjä tehosteita, mutta ne eivät ole varastaneet vielä koko show'ta. Pääosassa on ennen kaikkea jännittävä seikkailu. Williamsin rinnalla näyttelee nuori Hillary Duff.

5. Nyyhkyiltaan: Free Willy – Pelastakaa Willy (1993)

Yksi tunnetuimmista ihmisen ja eläimen ystävyydestä kertovista elokuvista on Free Willy – Pelastakaa Willy. Elokuva kertoo ongelmanuoresta Jessestä, joka jotuu sovittamaan graffitiharrastuksellaan yhteiskunnalle aiheuttamansa mielipahan yhdyskuntapalveluna vesipuistossa. Kaikkien yllätykseksi hankala poika ystävystyy tuittuilevan Willy-miekkavalaan kanssa. Jesse päättää tehdä kaikkensa vapauttaakseen ihmisten vangitseman Willyn.

Todellisuudessa Willyä esittänyt Keiko-valas koki masentavamman kohtalon, vaikka pääsikin maistamaan vapautta vuosien vesipuistoelämän jälkeen. Elokuvan suosion myötä paineet Keikon vapauttamiseksi kasvoivat. Ongelmana tosin oli, että pari vuosikymmentä vankeudessa elänyt valas oli jo ehtinyt unohtaa luontaiset vaistonsa ja saalistustaitonsa. Vuonna 1998 alkaneessa projektissa Keikoa valmisteltiin kuitenkin uuteen elämään vapaana valaana, ja lopulta se todella vapautettiin. Vuonna 2003 Keiko ajautui Norjan rannikolle kuolleena. Se oli kärsinyt aliravitsemuksesta ja ilmeisesti menehtynyt keuhkokuumeeseen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun Lintsi ja Korkeasaari on koettu, paljon on vielä jäljellä! Kokosimme kivat ja edulliset kohteet syyslomapäivien ohjelmaksi.

Ulkona on hyvä seikkailla – eväät mukaan!

1. Keskustassa ehdoton kävelylenkki kulkee Baanaa pitkin. Näe pyörälähetit ja tubettajien ja instaajien suosimat maisemat ja ota #baanapose Love Helsinki -veistoksen luona. 1,3 kilometrin mittainen kevyen liikenteen väylä kulkee entisessä ratakuilussa. Päätepisteet Kiasman ja Musiikkitalon välissä sekä Ruoholahdessa. Kun jatkatte lenkkiä Ruoholahdesta Jätkäsaareen, näette pissaavan pojan eli Bad Bad Boy -patsaan.

2. Lasten liikennepuistossa vietetään 16.–20.10. kaikille avoimia perhepäiviä. Puisto on avoinna kello 9–15, ja puistosta voi lainata polkuauton liikennepuistossa ajelua varten. Vapaa pääsy. Auroranportti 2, Helsinki, liikennekaupunki.munstadi.fi.

3. Junabongarin lempipaikka on hienoista maisemista tunnettu Linnunlaulun silta, joka vie rautatiekiskojen yli Eläintarhantieltä Tokoinrannasta Linnunlauluntielle Töölönlahteen. Töölönlahden puolella sijaitsevat myös vanhat Linnunlaulun huvilat.

Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!
Suomenlinnassa odottaa seikkailu vanhassa merilinnoituksessa. Pukeutukaa lämpimästi!

4. Suomenlinnan historiallisiin ja jylhiin maisemiin pääsee seikkailemaan syksylläkin säännöllisesti kulkevalla lauttayhteydellä Kauppatorin rannasta. Lauttamatka maksaa joukkoliikenteen lipun hinnan, aikataulut HSL:n sivuilla

5. Lammassaareen kuljetaan pitkospuita Vanhankaupunginkoskelta. Jo puinen polku saareen on elämys! Perillä odottavat suojeltu ulkoilu- ja mökkialue ja upeat merimaisemat ihan kaupungin vieressä. Saaressa saa liikkua vain yleisillä poluilla.

6. Kauempana idässä Vuosaaren kupeessa on Uutela, Itä-Helsingin laajin ulkoilualue ja hieno kohde luontoretkelle. Alueelta löytyy kaksi opastettua luontopolkua, joiden pituudet ovat 2,5 ja 1,5 kilometriä. Jylhiä silokallioita ja upeita merimaisemia, rantaniittyjä, soita ja metsiä sekä vanhaa huvila-asutusta ja Skatan tila laidunalueineen. Huom: pyöräily luontopoluilla on kielletty. Lisätietoja vuosaari.fi

7. Pulahda uima-altaaseen Helsingin keskustassa! Allas Sea Poolissa on kaksi lämmitettyä uima-allasta, joista toinen on matala lastenallas. Vähän hyisempää kyytiä tarjoaa merivesiallas. Yli 12-vuotiaat 12 euroa, 2–12-vuotiaat 6 euroa, alle 2 vuotiaat ilmaiseksi. Katajanokanlaituri 2a, allasseapool.fi

Ihan ilmaista sisätiloissa!

8. Lasten kaupunki on leikki-ikäisten suosikkimuseo Senaatintorin laidalla Sederholmin talossa. Hyppää hevoskärryihin, ohjaa vanhaa laivaa, piipahda 1970-luvun mummolassa tai kokeile 1930-luvun kouluelämää. Helsingin kaupunginmuseoon kuuluva Lasten kaupunki kertoo historiasta lapsille sopivalla tavalla. Kaikkeen saa koskea. Vapaa pääsy! Aleksanterinkatu 16, helsinginkaupunginmuseo.fi/lastenkaupunki.

Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!
Onkos tullut kesä? Talvipuutarhassa on!

9. Talvipuutarha on sympaattinen, vihreä ja lämmin keidas keskellä kaupunkia. Ihastele eksoottisia kasveja, seuraa lammissa uiskentelevia karppeja ja istahda penkeille piirtelemään tai syömään eväitä. Vapaa pääsy! Hammarskjöldintie 1 A. Katso aukioloajat Helsingin kaupungin sivuilta.

10. Piipahda haahuilemaan kirjastoon. Rikhardinkadun kirjasto Helsingin keskustassa on kiehtova ja suuri kirjastotalo, josta löytyy paljon tutkittavaa. Se on myös taiteen ystävän helppo kohde: kirjaston tiloissa sijaitsee Helsingin Taiteilijaseuran taidelainaamo. 23. ja 30.10 sekä 6.11. kirjastossa järjestetään myös Pulmaario: Keksi ja koodaa -työpajoja lapsille. Rikhardinkatu 3. Katso myös muut kirjastot ja niiden syyslomaohjelma helmet.fi

11. Annantaloon koottu Unikudelmia-näyttelymaailma tutustuttaa suomalaisten kirjojen tarinoihin. Pääpaino ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjojen maailmojen pohjalta on koottu elämyksellinen näyttely, jonka jokainen esine viittaa taustalla olevaan tarinaan. Vapaa pääsy! Annankatu 30, annantalo.fi

Vai mennäänkö museoon?

12. Ateneumin taidemuseossa pääsee ihailemaan Ankallisgallerian taideaarteita eli Ankkalinnan kokoelman omia versioita tunnetuista taideteoksista. Samalla lipulla pääsee toki näkemään myös teosten innoittajat Ateneumin kokoelmanäyttelyssä. Lapset ilmaiseksi, aikuiset 15 euroa. Kaivokatu 2, ateneum.fi.

13. Dinosaurusfanin suosikkipäivään kuuluu vierailu Luonnontieteellisessä museossa Etu-Töölössä. 17.–20. lokakuuta järjestetään dinosaurusaiheisia opastuksia kello 11 ja 14. Noin 20 minuuttia kestävä opastuskierros sopii kaikenikäisille ja kuuluu lipun hintaan.  Aikuiset 13 euroa, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi, 7–17-vuotiaat 6 euroa. Pohjoinen Rautatiekatu 13, luomus.fi.

14. Tekniikan museo Vanhankaupunginkoskella kertoo tekniikan ja vempainten vaikutuksesta arkeen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. 17.–22.10. museossa pidetään Optiikkaa oppimassa -työpajoja alakoululaisille lapsille. Pajassa erilaisiin optisiin laitteisiin: linsseihin, peileihin ja prismoihin sekä rakennetaan oma kaleidoskooppi. Aikuiset 8 euroa, lapset 2/0 euroa, työpajamaksu 5 euroa. Viikintie 1, tekniikanmuseo.fi

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.