Kuva: Vastavalo
Kuva: Vastavalo

Päivähoidossa ei ole kaikki hyvin. Vain vanhemmat voivat sen muuttaa – mutta ensin heidän pitää kuulla, millaista päivähoidossa oikeasti on. Nyt päiväkotien ammattilaiset kertovat. Yksi ongelma on yli muiden: lapsille ei riitä aikaa.

Tätä vanhemmat eivät halua kuulla, sillä luvassa on huolta. Meidän Perhe -lehti kysyi päivähoidossa työskenteleviltä lastentarhanopettajilta ja hoitajilta, millaista on lasten arki päiväkodissa.

735 päiväkodissa opettajana tai lastenhoitajana työskentelevää vastasi.

706, eli 96 prosenttia heistä sanoi, että varhaiskasvatus ja päivähoito on säästämisen takia huonompaa kuin ennen. Kursivoidut tekstit ovat sitaatteja vastauksista.

Tärkein ongelma: aikuiset eivät riitä

Ongelmat toistuvat jotakuinkin samanlaisina noin 700 vastauksessa: Sijaisia ei oteta tai saada, joten usein ryhmissä on liian vähän aikuisia. Erityistä tukea tarvitsevat lapset eivät saa avustajaa, ja tarvitsevat siksi ryhmän yhden aikuisen huomion. Hiljaiset ja sopeutuvat lapset jäävät vaille huomiota. Aamuisin ja iltapäivisin aikuisia on ryhmän kanssa yksi tai kaksi, lapset joutuvat olemaan hetkiä yksin ja tapaturmia sattuu. Yhdellä kasvattajalla voi olla vastuullaan 13 puolipäivähoidossa olevaa lasta. Tavarat ovat rikki, tarvikkeet lopussa, patjat moneen kertaan pissattu ja tilat liian pieniä. Lapsille ei riitä tuoleja tai lokeroja.

Eikä ennen kaikkea aikuista. Näin yksi vastaaja sanoo: Paikkaa sylissä ei riitä kaikille tarvitseville.

Moni pelkää, että tilanne menee huonommaksi.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Päätös kerrallaan lapsilta pois

Nämä päätökset Suomi on jo tehnyt: Yhtä hoitajaa kohden saa olla enemmän lapsia kuin ennen, kahdeksan yli kolmevuotiasta. Kunta saa rajata lapsen oikeuden päivähoitoon puoleen päivään, jos lapsen vanhemmat ovat kotona esimerkiksi työttömyyden takia. Puolipäiväisyyden piti saada hoitopaikkoihin tilaa. Sen sijaan se on aiheuttanut joissakin päiväkodeissa vaikeuksia. Puoli päivää hoidossa oleva lapsi lasketaan puolikkaaksi ihmiseksi, ja lapsia saa olla aikuista kohden 13.

Tämä on kaaos. Lapsia tulee ja menee koko ajan, ja kaikki keskeytyy.

Osapäiväryhmässä melkein kaikki lapset ovat maahanmuuttajataustaisia. Miten kotoutumista auttaa kielikylpy somaliksi, venäjäksi tai arabiaksi?

Rajauksesta kärsivät eniten jo ennestään huonossa asemassa olevat lapset ja perheet.

Ja sitten toisaalta: Varakkaalla alueella vanhemmilla on töitä, eikä tämän asian kanssa ole pulmia.

Lisää huonoutta! Opettajia on riittävästi, kun joka kolmas kasvattaja on korkeakoulutettu opettaja. Kansainvälinen suositus on puolet.

Seuraavaksi hallitus aikoo tehdä mahdolliseksi sen, että esikoululaisten iltapäivät olisivat kerhotoimintaa, ei päivähoitoa. Samalla eskaritkin olisivat puolipäiväisiä, eli esiopetuksessa 13 lapselle olisi yksi aikuinen. Kerhotoiminnassa henkilökunnalle ei ole samoja pätevyysvaatimuksia.

Päiväkodin aikuisten toive yli muiden on, että vanhemmat alkaisivat vaatia.

– Vanhempien pitäisi kysyä, mitä pedagogista toimintaa tänään on ollut. Onko maalattu, tanssittu, musisoitu tai jumpattu? Ei saa vain tyytyä siihen, että lapsi on syönyt ja nukkunut ihan hyvin, sanoo erityisasiantuntija Ritva Semi, varhaiskasvatuksen asiantuntija Opettajien ammattijärjestössä.

– Vanhempien on uskallettava kysyä myös henkilöstön määrästä, ryhmäkoosta, ruuan laadusta ja siitä, onko päiväkodissa sijaisia.

Entä jos kukaan ei kerro?

Harva vanhempi tietää, millaista päiväkodin arki on. Siitä ei puhuta. Osa ei halua tietää. Ajatus siitä, ettei lapsen arki olekaan kovin hyvää, on raskas.

Päivähoidossa tärkeintä on luottamus: että vanhemmat uskaltavat tuoda lapsensa hoitoon ja mennä töihin hyvillä mielin. Monella kaikki onkin hyvin. Lapset oppivat, saavat ystäviä ja viihtyvät.

Kyselyn tulokset ovat silti selvät. Päiväkodeissa on hätä siitä, millaista lasten arki on. Resursseihin tyytyväisiä vastaajia oli 29, eli neljä prosenttia vastaajista. He korostivat päiväkodin johtajan merkitystä.

Kaikki riippuu johtajasta ja kuinka hän jakaa resurssit. Jotkut panostavat siihen, että aina on henkilökuntaa, toiset eivät.

Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman oikeutta

Kyselyssä sadat päiväkotien ammattilaiset kertovat, että vaaratilanteiden määrä on kasvanut. Aikuiset eivät ehdi nähdä kaikkea, eivätkä ohjata lapsia kun riitaa tulee.

Lapsia on jatkuvasti jossain keskenään, koska lähes aina joku henkilökunnasta puuttuu.

Paljon on pikku haavereita, joista kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä on sattunut ja miksi.

Ulkoilu on välillä hasardia, kun yksi ihminen voi pitää silmällä kolmeakymmentä lasta.

Pienet joutuvat odottamaan likaisissa vaipoissa liian pitkään.

Lapsia on välillä hukassa.

Suurin huoli liittyy siihen, että aikuiset eivät ehdi olla mukana sosiaalisissa tilanteissa. Suuri ryhmä voi opettaa vahvemman

oikeutta, ei ystävyyssuhteita ja leikkiä.

On kiusaamista, jota aikuiset eivät näe tai johon ei ehdi puuttua.

Varhaiskasvatuksen sijaan päivät tuntuvat selviytymiseltä. Se vie työstä ilon. Yritän vain selvitä päivästä niin, että kukaan

ei satuta itseään. En pysty toteuttamaan laadukasta varhaiskasvatusta, ja tunnen riittämättömyyttä. Kouluttauduin lastentarhanopettajaksi, en lapsiparkin vartijaksi.

Olen niin kyllästynyt ja uuvuksissa.

Mutta kuka uskaltaa puhua?

Melkein jokainen vastaaja, joka arvioi säästöjen heikentäneen varhaiskasvatusta, sanoo ettei voi puhua asiasta vanhempien

kanssa. Osaa on kielletty, mutta hyvin monista puhuminen myös tuntuu vanhempien huolestuttamiselta.

Vanhemmille tästä asiasta puhuminen on ehdottomasti kielletty.

Ei saa sanoa muuta kuin hyvää. Miten kertoa hyvää, kun arki päiväkodissa on surkeaa?

Korostetaan kuinka tärkeää varhaiskasvatus on lapselle. Näillä resursseilla epäilen.

Emme jaksa enää puhua tästä katastrofista.

Päivähoidon väki on lamaantunut.

Moni silti uskoo, että asia muuttuisi, jos vanhemmat vain tarttuisivat asiaan. Suomessa on 287 000 perhettä, joissa on alle seitsemänvuotiaita lapsia.

Henkilökunnan salainen toive on, että vanhemmat alkaisivat selvittämään asioita.

Jos vanhemmat tietäisivät päivähoidon todellisen tilan, resursseja ei leikattaisi. Todennäköisesti jopa lisättäisiin, sen verran iso ryhmä lasten vanhemmat yhteiskunnassa on.

Laatu ylös, äidit töihin

Naiset töihin! Kotihoidontuki pitää lakkauttaa! Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrää pitää nostaa!

Poliitikot julistavat tavoitteita, mutta kukaan ei myönnä: tavoitteiden ja päivähoidon laadun välillä on ristiriita.

Osa vanhemmista ei halua viedä pientä lasta päivähoitoon, koska ryhmät ovat niin suuria. Silloin luottamus on jo mennyt. Joillekin päiväkodeissa työskenteleville niin on jo käynyt.

Vanhemmat tuskin toisivat lapsiaan suuriin ryhmiin, jos he tietäisivät kuinka pienillä resursseilla mennään.

Toivon, että kaikki pitäisivät lapsensa kotona, eikä huonosti säilöttyinä. Itse en lastani veisi enää päiväkotiin. Hurjaa on meno.

Selvitys tehtiin kyselylomakkeella, jota jaettiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten suljetuissa ammatillisissa Facebook-ryhmissä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liiton viestintäkanavissa. Kysely tehtiin joulukuussa 2016. Vastaajia oli 743, ja heistä 735 työskentelee päiväkodissa, loput perhepäivähoitossa.

Lue satoja päivähoidon ammattilaisten vastauksia

Aikuisten ja lasten suhdeluku pätee vain hetken päivässä – "Arki on riittämättömyyttä, itkua ja kiirettä"

Päiväkotien arjessa aikuiset eivät riitä: "On kiusaamista ja tapaturmia, joita ei ehdi nähdä"

Päivähoito-oikeutta rajattiin, mitä siitä seurasi? Opettajat ja hoitajat kertovat "tämä on kaaos"

Mitä voit tehdä?

Kysy päiväkodin johtajalta aikuisten määrästä ja millaista varhaiskasvatusta lapsi saa.

Äänestä vaaleissa ehdokasta, joka välittää varhaiskasvatuksesta ja tekee konkreettisia lupauksia puolustaa sitä: esimerkiksi, ettei kunta rajoita subjektiivista päivähoito-oikeutta tai suurenna ryhmiä. Lähetä ehdokkaallesi sähköpostia ja kerro, mitä vaadit.

Mene Meidän Perheen Facebook-sivuille tai Instagramiin ja jaa vaatimuksesi sieltä löytyvillä korteilla. Tehdään tästä numero!

Huolestunut LTO

Päivähoidon hätähuuto: 735 päiväkotien työntekijää kertoo, millaista arki päiväkodissa on

Päiväkotipäivän aikana riittää kun kerran päivän aikana kasvatusvastuullisia aikuisia on lapsimäärään nähden riittävästi. Jos lapsia on kuitenkin sama määrä aamusta iltapäivään, mutta aikuisten määrä vähenee, eikö tässä kohtaa ole melkoinen porsaanreikä laissa joka säätelee aikuisten ja lasten suhdelukuja?? Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi tulisi taata niin, että lakiin pohjautuvat suhdeluvut täyttyisivät läpi päivän jokaisessa lapsiryhmässä. Päiväkodin arkea on nykyisin se, että lasketaan...
Lue kommentti
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen

Eeli haluaa oppia pelaamaan yhtä hyvin kuin isä.

”Käyn jalkapallotreeneissä Olavin kanssa. Me ollaan molemmat kolme. Äiti ja iskä istuu penkillä ja antaa mulle vettä, kun on tauko. Harkkoihin on kiva mennä. Siellä saa opetella pelaamaan hyvin jalkapalloa.

Treenien alussa mennään alkupiiriin. Siellä pitää kertoa, mikä mun nimi on ja onko juttuja. Jos ei ole juttuja, niin ei ole.

Parasta on se, että saa pelata ihan oikeaa jalkapalloa ja tehdä kikkoja. Mä haluan tehdä pääpuskuja ja harjoitella seinään päin potkuja. Vaikeita on yhdellä jalalla kikat ja takaperin juokseminen. Haluan oppia sellaisia temppuja, että toinen potkaisee tähän otsaan ja mä pusken pallon maaliin.

Joskus alkaa ärsyttää, kun treenit kestää niin pitkän aikaa. Tulee vähän väsynyt olo. Sitten alan potkia lattiaa ja nyrkkeillä.

Haluan harrastaa jalkapalloa myös isona. Käyn katsomassa isin pelejä. Siellä isi potkaisee Oskulle pallon ja Osku puskee maaliin.”

Eeli, 3

Tahranpoistossa nopeus on valttia. Joskus tehokkain aine tahranpoistoon löytyy omasta keittiöstä.

Marttojen koordinaattori Katariina Juurikkala kertoo, että yleinen virhe tahranpoistossa on se, että tahra jätetään vaatteelle liian pitkäksi aikaa. Tärkeää on myös tunnistaa tahra.

– Mustikkatahra pitää puhdistaa eri tavalla kuin tussi. Aina puhdistus kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jolloin onnistumisprosentti on parempi, Juurikkala sanoo. 

Jos tahrassa on proteiinia, se pitää muistaa puhdistaa aluksi kylmällä vedellä. Lämpimässä vedessä proteiini saattaa muuttaa muotoaan, jolloin se jämähtää vaatteeseen kiinni vielä tiukemmin. 

Monet kaupoissa myytävät tahranpoistoaineet sisältävät vahvoja kemikaaleja. Omasta keittiöstä voi löytää tahranpoistoon luonnonmukaisia apuvälineitä, joissa on jo luonnostaan samalla tavalla vaikuttavia emäksisiä ja happamia aineita. 

Aurinkorasvatahraan kannattaa kokeilla soodasta ja vedestä tehtävää tahnaa.

– Soodasta ja vedestä voi tehdä tahnan, jota levitetään paikallisesti tahralle. Tätä kannattaa testata erityisesti rasvatahroihin. Sitruunaakin voi kokeilla tahranpoistajana. 

Puhdistuksen perusperiaatteet:

  • Pese tahra paikallisesti mahdollisimman nopeasti.
  • Älä hankaa tahraa vaan hiero sitä kevyesti.
  • Pese vaate lopuksi pesukoneessa hoito-ohjeiden mukaan.

Aurinkorasvan kohdalla toimitaan samalla tavalla kuin minkä tahansa muun rasvatahran kanssa. Aluksi tahra käsitellään haalealla vedellä ja käsitiskiaineella. Käsitiskiaine poistaa rasvaa, joten siksi se on paras apu vaatteiden rasvatahroihin. Myös nestemäistä pyykinpesuainetta voi kokeilla alkupesuun. 

Rasvatahroihin toimii hyvin myös sappisaippua, joka on kemiallisia puhdistusaineita luonnonmukaisempi.

Askarteluliiman tai tussin saa parhaiten irti haalealla vedellä. Jos liima on vesiliukoista, sen pitäisi lähteä vaatteesta samantien. 

Mustikkatahroihin auttaa kiehuva vesi. Koko vaatetta ei tarvitse kastella, vaan vettä voi kaataa paikallisesti tahralle. Tätä ei tosin kannata ihan herkimmille materiaaleille kokeilla, ettei kiehuva vesi vain tuhoa vaatetta.

Kokeile mustikkatahralle maustamatonta jogurttia.

Mustikkatahroihin on myös olemassa vanhan kansan kikka: kokeile kaataa tahralle hiukan maustamatonta jogurttia tai piimää. Kun nämä ovat vaikuttaneet hetken huuhtele tahra ja pese vaate pesukoneessa.

Mustikan ja muiden marjatahrojen pesussa pitää olla erityisen nopea, sillä marjojen mehu imeytyy hanakasti tekstiilikuituihin. Kuivuessaan mehu kiinnittyy kuituihin vielä tiukemmin ja sitä on hankala saada pois.

Jäätelön ja muiden proteiinipitoisten tahrojen alkupuhdistukseen käytetään kylmää tai viileää vettä. Tahraa voi liottaa viileässä vedessä, johon on sekoittanut käsitiskiainetta.

Erilaisten hedelmätahrojen alkupuhdistukseen kannattaa käyttää kylmää vettä ja käsitiskiainetta.

Porkkanatahraan voi auttaa auringon UV-säteily. Kun vaatteen tahra on käsitelty ja vaate on pesty pesukoneessa, sen voi jättää kuivumaan aurinkoon. UV-säteily haalistaa tahran parhaimmassa tapauksessa kokonaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että aurinko haalistaa myös vaatteen omia värejä, joten tummille vaatteille tätä tapaa ei kannata käyttää.