Yksi turvautuu säästöihin, toinen on viikonloput töissä, kolmas laskee joka sentin.

Kuva: Katja Lösönen
Kuva: Katja Lösönen

Säästöillä hoitovapaalle

Ilona Kivimäki, 33, asuu miehensä Petri Mäkelän, 36, ja esikoisensa Miskan, 2 kk, kanssa Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla. Ilona on äitiyslomalla sosiaalialan työstään, Petri työskentelee kunnossapitoasentajana.

Raha ei saa ratkaista sitä, kuinka kauan olen lapseni kanssa kotona. Näin ajatteli Ilona Kivimäki jo ennen kuin edes oli raskaana.

– Haluan, että voin palata töihin sitten, kun hyvältä tuntuu. Sen takia päätin jo kauan sitten säästää rahaa mahdollista hoitovapaata varten, Ilona kertoo.

Nyt Miska-vauva on parikuinen. Alustava ajatus on, että Ilona olisi kotona noin kaksi vuotta.

Raskaus ei alkanut helposti, vaan yritystä kesti pari vuotta. Sinä aikana Ilona kerrytti säästöjä muutaman sata euroa kuukaudessa.

Ilona nostaa rahaa viikoksi kerrallaan. Silloin näkee sen kulumisen konkreettisesti.

Ilonan tapa säästää perustuu kulujen ennakoimiseen ja käteisen käyttöön. Ennen äitiyslomalle jäämistään hän maksoi aina tilipäivänä ensin laskut pois. Sitten hän laski, kuinka paljon rahaa pitää varata ruokaan, bensaan ja muihin juokseviin kuluihin.

– Yleensä 100–150 euroa riittää viikoksi. Kerran viikossa nostan rahat tililtäni. Silloin näen rahan kulumisen konkreettisesti.

Laskuista ja käyttörahoista yli jäävän summan Ilona siirtää säästötililleen.

Ilona on aina ollut tarkka rahoistaan. Ennen vauvahaavetta hän pani rahaa sivuun pahan päivän varalle. Tärkeä säästökohde on ollut myös matkailu, Ilonan ja hänen miehensä Petrin rakas harrastus.

Ilona on jatkanut säästämistä äitiyslomallakin. Hän laskeskelee, että saa lohkaistua vanhempainpäivärahastakin sivuun pienen summan.

Ilona kertoo säästävänsä etenkin arjen kuluissa.

– Teemme ruokaa moneksi päiväksi. Syömme vain edullista perusruokaa, emmekä osta erikoisuuksia.

Yksi tapa säästää yllättävän isoja summia on Ilonan mukaan se, ettei lähde kaupungille hengailemaan ilman syytä. Reissut matkakuluineen, lounaineen ja heräteostoksineen syövät rahaa paljon.

– Kun on arjessa säästeliäs, välillä voi hyvällä omallatunnolla ostaa itselleen jotakin ihanaa.

 

Kuva: Juha Salminen
Kuva: Juha Salminen

Kaikki tarjouksesta

Ella Tiainen, 23, asuu miehensä Teemu Tiaisen, 25, ja esikoisensa Hillan, 1v 2 kk, kanssa Lohjalla. Ella on ammatiltaan lähihoitaja ja tällä hetkellä kotona lapsensa kanssa. Teemu työskentelee it-ylläpitäjänä.

Pari kertaa viikossa postilaatikkoon kolahtaa odotettu pinkka mainoksia. Ella Tiainen selaa lehtiset tarkasti.

– Suunnittelen viikon ruokalistan sen perusteella, mitä milloinkin on tarjouksessa. Käyn vaikka monessa kaupassa, Ella kertoo.

Ella toivoo, että hän voisi olla kotona Hillan kanssa siihen asti, kunnes tämä täyttää kolme. Perhe on karsinut rahankäyttönsä niin vähiin kuin mahdollista.

Ellan ja hänen miehensä Teemun työnjako on selvä: Teemu kilpailuttaa säännöllisesti vakuutukset, puhelinliittymät ja sähkösopimukset. Kun Ella jäi äitiyslomalle, Teemu vaihtoi hänen autonsa mahdollisimman edulliseen ja vähän bensaa syövään malliin.

Ella puolestaan pitää huolen ruoka- ja vaatekuluista. Hän ostaa pakastimeen tarjouksessa olevia, viimeisen käyttöpäivän lihoja ja kokkaa vain sesongin edullisia kasviksia. Hillalle hän on ostanut vaatteita lähes pelkästään kirpputoreilta ja alennuksista.

– Talouspaperin sijaan käytämme kestorättejä, ja Hilla käyttää pääosin kestovaippoja. Siivouksessa pärjäämme pitkälle soodalla, etikalla ja käsitiskiaineella, Ella luettelee.

"Jos teen ruokaostokset alle budjetin, tuuletamme sitä yhdessä."

Säästeliäisyys ohjaa Ellan valintoja pikkiriikkisiä yksityiskohtia myöten. Jos juomalasiin jää vettä, hän kaataa sen viemärin sijaan koiran juomakuppiin. Perhe kierrättää jätteet tarkasti, jotta sekajätemaksu pysyy hyvin pienenä.

– Perhevapaalla rahaa kuluu helposti liikaa, koska aikaa on niin paljon. Kahvittelu kaupungilla on paheeni, joka tosin tekee hyvää sielulle.

Ella ja Teemu eivät koe ainaista pennin venyttämistä rankaksi, usein pikemminkin palkitsevaksi.

– Jos olen löytänyt Hillalle tuliterän ulkohaalarin kympillä tai tehnyt ruokaostokset alle budjetin, tuuletamme sitä yhdessä.

Joskus Ellasta olisi ihanaa, jos rahanmenoa ei tarvitsisi koko ajan miettiä. Välillä hän herkutteleekin ajatuksella siitä, kuinka töihin paluun jälkeen rahat riittävät taas enempään.

– Kun palaan töihin, aion aloittaa taas jonkin kalliimman harrastuksen, kuten kuntosalin tai ratsastuksen.

 

Kuva: Juha Salminen
Kuva: Juha Salminen

Läpsystä vaihto ja töihin

Oona Katajisto, 31, asuu miehensä Taro Katajiston, 31, sekä lastensa Airin, 4, ja Sampon, 2, kanssa Helsingissä. Oona on osittaisella hoitovapaalla ja työskentelee myyjänä Verkkokauppa.comissa. Taro on erityisasiantuntijana Invalidiliitossa.

Pikaiset heipat eteisessä, läpsystä vaihto. Kiireisimpinä päivinä Oona Katajisto ei ehdi nähdä puolisoaan Taroa kuin vilaukselta.

Taro on arkipäivät töissä, ja Oona hoitaa lapsia kotona. Perjantai-iltapäivänä vuoro vaihtuu, ja Oona tekee viikonloput pitkää päivää myyjänä elektroniikka- ja kodinkoneliikkeessä. Hän on palannut osa-aikatöihin heti vanhempainvapaan päätyttyä, kun lapset ovat olleet noin yhdeksänkuisia.

Ensisijainen syy Oonan varhaiseen töihin paluuseen on ollut raha. Samalla työ on ollut myös henkireikä, ihana hengähdystauko aikuisten maailmassa.

– Molemmilla kerroilla äitiysloman jälkeen töissä on tuntunut ihmeelliseltä. Siellä saan syödä lounaan rauhassa ilman, että kukaan kiljuu vieressä. Kun käyn välillä töissä, jaksan lastenkin kanssa paremmin, Oona kertoo.

"Meille on tärkeää sekä hoitaa lapset kotona että säilyttää kohtuullinen elintaso."

Välillä kiireisen arjen hallitseminen vaatii luovuutta ja minuutintarkkaa aikataulutusta. Kun esikoinen Airi oli vauva, Oona ja Taro olivat molemmat töissä Oonan nykyisessä työpaikassa. Silloin työvuorot järjesteltiin niin, että Taron työvuoro alkoi, kun Oonan vuoro päättyi.

– Airi kulki Taron mukana töihin vaunuissa. Kun pääsin töistä, imetin hänet työpaikalla ja lähdimme kotiin, Oona muistelee.

Kumpikin vauva tottui aikanaan äidin töihinpaluuseen hyvin. Oonan työpaikka on auki ympäri vuorokauden, ja hän saa itse valita työvuoronsa. Etenkin aluksi Oona teki paljon iltavuoroja, jolloin vauva meni yöunille pian äidin töihin lähdön jälkeen.

Viimeiset vuodet ovat olleet perheelle todella kiireisiä. Paitsi että vanhemmat ovat käyneet vuoroin töissä, perhe on samalla rakennuttanut talon ja Taro opiskellut uuden ammatin.

– Ensimmäinen vuosi Airin syntymän jälkeen oli todella rankka. Silloin sovimme Taron kanssa, että vauvavuoden aikana emme eroa, vaikka mikä olisi.

Vaikka välillä on rankkaa, järjestely sopii perheelle oikein hyvin.

– En edes osaa kuvitella muunlaista elämää. Meille on tärkeää sekä hoitaa lapset kotona että säilyttää kohtuullinen elintaso.

Vauva 11/16

Vierailija

"Päätin jo kauan sitten säästää tätä varten" – 3 perhettä kertoo, miten rahat riittävät hoitovapaalla

Ei mitä helvettiä! Suhtautukaa siellä Vauva-lehdessä kriittisesti siihen, että _nainen_ säästää omista ansioistaan voidakseen hoitaa kotona yhteistä lasta, jottei miehen talous siitä kärsisi tai parin yhdessä tarvitsisi tehdä uhrauksia. Pitäisi olla ihan perusjuttu vuonna 2017, ettei yhteisen lapsen hoitaminen ole vain toisen vanhemman säästöistä kiinni. Nainenhan olisi voinut myös laittaa nuo rahat sijoitusrahastoon tai suoraan osakkeisiin ja kerryttää itselleen pääomaa. Mutta ei, tietysti...
Lue kommentti
Vierailija

"Päätin jo kauan sitten säästää tätä varten" – 3 perhettä kertoo, miten rahat riittävät hoitovapaalla

Tuntuu niin hassulta, että jollain perheillä on oikeasti erilliset rahat ja toinen makselee toiselle jostain. Äitiyslomalla ja hoitovapaalla pitäisi olla selvää, että töissäkäyvän tulee kustantaa enemmän menoihin, sillä toiselle osapuolelle lomat ovat aikamoisia rahanmenetyksiä. Miten siis siinä kohtaa edes voi pitää erillistaloutta?
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Lapsiperheillä on menossa mainio teatterisyksy! Näistä esityksistä perheen pienimmät nauttivat – ja aikuisetkin. 

Tippukivitapaus, Kansallisteatteri, Helsinki

Tv-sarja Yökyöpeleiden tekijät tuovat Kansallisteatterin suurelle näyttämölle koko perheen musikaalin. Näytelmän ohjaa sen kirjoittaja, Allakka pullakastakin tuttu runokirjailija Laura Ruohonen. Ensi-ilta keskiviikkona 22.11. Yli 5-vuotiaille

Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri
Kansallisteatterin Tippukivitapauksessa nähdään mm. Vuokko Hovatta, Seela Sella ja Jani Karvinen. Kuva: Kansallisteatteri

Mimmi Lehmä ja varis, Teatteri Hevosenkenkä, Espoo

Miten maailman näkee rohkea Mimmi Lehmä, miten pelokas varis? Miten kahden erilaisen ystävyys muodostuu? Vuorovaikutteinen näytelmä pohtii ystävyyttä yhdessä lapsiyleisön kanssa. Esitykset meneillään. Kolme vuotta täyttäneille

Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.
Elämäniloisen Mimmin ja ujon variksen ystävyys syttyy, vaikka välillä takkuileekin. Kuva: Teatteri Hevosenkenkä.

Peppi Pitkätossu, Helsingin kaupunginteatteri

Koko kaupunki menee sekaisin, kun Peppi Pitkätossu muuttaa yksikseen Huvikumpuun. Aikuisille turvallisen tuttu tarina toimii täysillä isolla näyttämöllä. Ensi-ilta oli 2015, uudet esitykset parhaillaan käynnissä. 5-vuotiaasta alkaen

”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
”Olkoon vain maailman vahvin mies. Minä olenkin maailman vahvin tyttö!” Anna-Riikka Rajanen vuorottelee Pepin roolissa Maija Langin kanssa. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Onnellinen prinssi, Kansallisteatteri, Helsinki

Oscar Wilden klassikkosatuun perustuva näytelmä on tuunattu Eppu Nuotion loruillla ja Maija Ruuskasen musiikilla. Esityksen aluksi nukkemaestro Juha Laukkanen hakee yleisön suuren näyttämön aulasta, josta lennetään porukalla yläkerran lämpiöön pääskysen siivin. Esitykset meneillään. 2–7-vuotiaille.

Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri
Juha Laukkanen liikuttaa kaikkia Onnellisen prinssin nukkahahmoja. Kuva: Kansallisteatteri

Kani Untuvakerä, Helsingin kaupunginteatteri

Miksi toisten auttaminen on niin tärkeää? Siitä oppia antaa suloinen eläinporukka, johon kuuluvat muun muassa myyrä, lintuäiti ja herra kettu Repolainen. Nukketeatterinäytelmän esitykset käynnissä. 2–7-vuotiaille

Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Kani Untuvakerä sopii perheen pienimmille kaksivuotiaasta alkaen. Tarinan esittää Outi Haaranen-Halme. Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Mitä tehtäis, Tampereen työväen teatteri

Mitä kaikkea sanoilla voikaan tehdä? Näytelmässä sanailevat täti ja koira, jotka riimittelevät arkisten touhujensa lomassa. Lorut ovat peräisin alan huipuilta: muun muassa Jukka Itkoselta, Kirsi Kunnakselta sekä Tuula Korolaiselta. Esitykset käynnissä.  3–7-vuotiaille (sekä aikuisille).

Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:
Eeva-Riitta Salo ja Eriikka Väliahde herättävät lorut henkiin Mitä tehtäis -näytelmässä. Kuva: Tampereen työväen teatteri:

Ella ja kaverit salaisessa palveluksessa, Tampereen komediateatteri

Ella ystävineen joutuu agenttihommiin, kun salaperäinen digiluudigilei-hirviö uhkaa koko koulua. Jollain tavalla kaikki liittyy uuteen digitekniikkaan, josta rehtoriksi noussut opettaja on aivan pihalla. Ensi-ilta 24.10. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri
Suomen Teatteriopiston jatko-opiskelijat eläytyvät Ellan ja kavereiden rooleihin. Kuva: Tampereen komediateatteri

Molli, Turun kaupunginteatteri

Porilainen lastenteatteri Kurnuttava Sammakko tuo Turkuun pienen ja kiukkuisen Mollin, yksineläjän, joka haaveilee ystävästä. Miten käy, jos on vähän kulmikas tyyppi? Ja miten paljon sisukkuudella onkaan merkitystä? Esitykset 26.10. alkaen. Suositellaan 3 vuotta täyttäneille

Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko
Molli (Thomas Dellinger, oik.) tutustuu Sisuun (kuvassa Antton Kainulainen, näytelmässä Maria Hannonen), ja elämä muuttuu. Kuva: Kurnuttava Sammakko

+ muista tämäkin

Timo Ruuskasen ja Tuukka Vasaman klovnit tuovat näyttämölle modernin version Keisarin uudet vaatteet -klassikkosadusta. Seuraavat näytökset Aleksanterin teatterissa Helsingissä tammikuussa. Suositellaan yli 6-vuotiaille, mutta nelivuotias eläytyi näytelmään täysillä ja totesi katsomossa: ”Tämä on hurmaavan hauska!” 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Telttailu metsässä on lapselle mahtava seikkailu. Näillä ohjeilla koko perheen retki onnistuu.

Kirpeä syyssää ei haittaa, kun varusteet on valittu oikein. Valitse patikkareitti nuorimman kulkijan jaksamisen mukaan, jotta kaikille jäisi reissusta mukavat muistot. Jälkikasvua on turha yrittää houkutella metsään toistamiseen, jos heidän mielestään retki oli rämpimistä ikävässä maastossa itku silmässä.

1. Pakkaa oikein

Useimmiten aloittelijat pakkaavat liikaa tavaraa. Maisemat eivät jaksa kiinnostaa, jos kaikki energia hupenee ylipakattua reppua raahatessa. Ota mukaan vain ne asiat, joita oikeasti uskot tarvitsevasi. Pakkaa mukaan vaihtovaatteet kastumisen varalta ja muista, että pimeän tullen on aina kylmä.

2. Kerrospukeudu

Satsaamalla siihen, mitä puet päälle, voit pienentää vaihtovaatteiden kuormaa. Ihoa vasten tuleva vaatekerros on tärkeä, sillä se siirtää kosteutta ja pitää sinut lämpimänä. Kuorikerroksen taas olisi hyvä pitää kosteus ulkopuolella. Valitse ihoa vasten esimerkiksi merinovillaa. Kantorepussa tai -rinkassa matkustava vauva pärjää syyskelissä toppahaalarissa, joka toimii hyvin myös makuupussina päiväuniaikaan.

3. Uudelleen suljettavat muovipussit = paras ystäväsi

Pakkaa kaikki tavarat suljettaviin Minigrip-pusseihin. Jos sataa, reppu putoaa lampeen tai maitotetra menee rikki patikoinnin aikana, koko repun sisältö tulitikkuja myöten ei tuhoudu käyttökelvottomaksi. Lisäksi vaatteet on helppo pakata pusseissa ilmatiiviisti pieneen tilaan.

4. Varaudu kunnon eväillä

Ulkona ruoka maistuu. Pakkaa matkaevääksi keksejä ja pähkinöitä. Kauppojen valmiit smoothie- ja puuropussit ovat käteviä välipaloja. Grillimakkarapaketti pysyy viileänä, kun pakkaat sen jäähdytetyn vesipullon kanssa samaan pussiin. Vesi tietysti juodaan taukopaikalla.

Retkieväitä kannattaa maistattaa ensin kotioloissa. Etenkin retkeilykaupoissa myytävät veteen sekoitettavat pussiruuat saattavat olla lapsesta aluksi epäilyttäviä – ja kotimatka tyhjällä mahalla yhtä tuskaa.

5. Yksi kuppi per nenä riittää

Unohda kertakäyttöastiat ja muu hienostelu! Retkellä kaikki ruokailu tapahtuu kuupasta, josta juodaan kahvit ja maidot sekä syödään retkikeittimellä tai nuotiolla valmistetut mössöt ja makkarat. Muista, että kaikki, mitä viette luontoon, tulee myös mukananne takaisin. Yhden puukon ja parin mukin huuhtominen on huomattavasti helpompaa kuin roskasäkin roudaaminen.

6. Muista otsalamppu

Syksyllä hämärä hiipii leiripaikalle jo alkuillasta, ja kesäyössäkin on kurja suoriutua unisen lapsen puskapissattamisesta pelkän kuun valossa. Majoita retken pituus aina niin, että leiri on pystytetty ennen pimeää. Varaa myös lapsille omat valot – heistä on hauska tutkia kantoja ja koloja omilla lampuilla.

7. Panosta makuualustoihin

Teltan ja makuupussien lisäksi yöpymismukavuuteen vaikuttavat kunnolliset makuualustat. Lasten (ja itsesi) takia sijoita ilmatäytteiseen alustaan, joka on paksumpi ja mukavampi kuin perinteiset solumuovilärpäkkeet. Teltassa nukkuminen on lapsista muutenkin vähän epämukavaa, eikä kannata ottaa sitä riskiä, että kivi patjan alla pilaa koko porukan unet.

8. Huolehdi hygieniasta

Mukana kannettavaa vettä ei tuhlata käsien pesuun. Pakkaa mukaan käsidesi sekä kunnon tukko kosteuspyyhkeitä, joilla voit puhdistaa sekä kädet, naamat että peput tarvittaessa.

9. Jätä lelut kotiin

Jätä rinkasta pois lelut sekä varsinkin pelikoneet. Lapset ymmärtävät kohtalaisen mukavasti, että keskellä metsää ei ole wifiä – etenkin jos maltat jättää myös oman kännykkäsi reppuun. Kaikenikäiset lapset löytävät tekemistä luonnosta, kunhan he saavat ensin hetken marista, ettei täällä ole mitään tekemistä.

10. Varaa aikaa

Aikuisten retkeä varten on kohtalaisen helppoa laskea, kuinka pitkä matka päivän aikana taittuu tai kauanko leiriytymiseen menee aikaa. Pienten lasten kanssa aika kannattaa tuplata. Metsäpolun varrelta löytyy kiinnostavaa tutkittavaa tai pissalle pitää päästä hieman useammin, mikä metsässä on sekin oma operaationsa. Kiire ei kuulu rentouttavalle retkelle, joten valitse mieluummin lyhyempi reitti ja väljempi aikataulu.

+ Harjoittele telttailua

Jos aiotte yöpyä teltassa, sitä kannattaa harjoitella lasten kanssa etukäteen vaikkapa omalla pihalla tai olohuoneessa. Teltassa nukkuminen on vähän jännää, joten konseptiin kannattaa tutustua lähellä omaa sänkyä. Yöllä kaikki äänet kuulostavat telttakankaan läpi aivan erilaisilta kuin päivällä, eikä metsässä ole koskaan täysin hiljaista. Herkimmille lapsille saattaa olla hyvä idea ottaa mukaan kuulosuojaimet yöunien turvaamiseksi.

Aikuisten kannattaa treenata teltan pystytystä niin, että se tulee selkärangasta. Siinä vaiheessa, kun sadekuuro on kastellut koko porukan ja ilta alkaa hämärtyä, et halua enää tuhlata sekuntiakaan tappelemalla tukivaarnojen ja telttaköysien kanssa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.