Yksi turvautuu säästöihin, toinen on viikonloput töissä, kolmas laskee joka sentin.

Säästöillä hoitovapaalle

Perhe: Ilona, 33, on äitiyslomalla sosiaalialan työstään, Petri, 36, työskentelee kunnossapitoasentajana. Esikoinen Miska on 2 kk.

Raha ei saa ratkaista sitä, kuinka kauan olen lapseni kanssa kotona. Näin ajatteli Ilona jo ennen kuin edes oli raskaana.

– Haluan, että voin palata töihin sitten, kun hyvältä tuntuu. Sen takia päätin jo kauan sitten säästää rahaa mahdollista hoitovapaata varten, Ilona kertoo.

Nyt Miska-vauva on parikuinen. Alustava ajatus on, että Ilona olisi kotona noin kaksi vuotta.

Raskaus ei alkanut helposti, vaan yritystä kesti pari vuotta. Sinä aikana Ilona kerrytti säästöjä muutaman sata euroa kuukaudessa.

Ilona nostaa rahaa viikoksi kerrallaan. Silloin näkee sen kulumisen konkreettisesti.

Ilonan tapa säästää perustuu kulujen ennakoimiseen ja käteisen käyttöön. Ennen äitiyslomalle jäämistään hän maksoi aina tilipäivänä ensin laskut pois. Sitten hän laski, kuinka paljon rahaa pitää varata ruokaan, bensaan ja muihin juokseviin kuluihin.

– Yleensä 100–150 euroa riittää viikoksi. Kerran viikossa nostan rahat tililtäni. Silloin näen rahan kulumisen konkreettisesti.

Laskuista ja käyttörahoista yli jäävän summan Ilona siirtää säästötililleen.

Ilona on aina ollut tarkka rahoistaan. Ennen vauvahaavetta hän pani rahaa sivuun pahan päivän varalle. Tärkeä säästökohde on ollut myös matkailu, Ilonan ja hänen miehensä Petrin rakas harrastus.

Ilona on jatkanut säästämistä äitiyslomallakin. Hän laskeskelee, että saa lohkaistua vanhempainpäivärahastakin sivuun pienen summan.

Ilona kertoo säästävänsä etenkin arjen kuluissa.

– Teemme ruokaa moneksi päiväksi. Syömme vain edullista perusruokaa, emmekä osta erikoisuuksia.

Yksi tapa säästää yllättävän isoja summia on Ilonan mukaan se, ettei lähde kaupungille hengailemaan ilman syytä. Reissut matkakuluineen, lounaineen ja heräteostoksineen syövät rahaa paljon.

– Kun on arjessa säästeliäs, välillä voi hyvällä omallatunnolla ostaa itselleen jotakin ihanaa.

 

Kaikki tarjouksesta

Perhe: Ella, 23, Teemu, 25, ja esikoinen Hilla, 1v 2 kk. Ella on ammatiltaan lähihoitaja ja tällä hetkellä kotona lapsensa kanssa. Teemu työskentelee it-ylläpitäjänä.

Pari kertaa viikossa postilaatikkoon kolahtaa odotettu pinkka mainoksia. Ella selaa lehtiset tarkasti.

– Suunnittelen viikon ruokalistan sen perusteella, mitä milloinkin on tarjouksessa. Käyn vaikka monessa kaupassa, Ella kertoo.

Ella toivoo, että hän voisi olla kotona Hillan kanssa siihen asti, kunnes tämä täyttää kolme. Perhe on karsinut rahankäyttönsä niin vähiin kuin mahdollista.

Ellan ja hänen miehensä Teemun työnjako on selvä: Teemu kilpailuttaa säännöllisesti vakuutukset, puhelinliittymät ja sähkösopimukset. Kun Ella jäi äitiyslomalle, Teemu vaihtoi hänen autonsa mahdollisimman edulliseen ja vähän bensaa syövään malliin.

Ella puolestaan pitää huolen ruoka- ja vaatekuluista. Hän ostaa pakastimeen tarjouksessa olevia, viimeisen käyttöpäivän lihoja ja kokkaa vain sesongin edullisia kasviksia. Hillalle hän on ostanut vaatteita lähes pelkästään kirpputoreilta ja alennuksista.

– Talouspaperin sijaan käytämme kestorättejä, ja Hilla käyttää pääosin kestovaippoja. Siivouksessa pärjäämme pitkälle soodalla, etikalla ja käsitiskiaineella, Ella luettelee.

"Jos teen ruokaostokset alle budjetin, tuuletamme sitä yhdessä."

Säästeliäisyys ohjaa Ellan valintoja pikkiriikkisiä yksityiskohtia myöten. Jos juomalasiin jää vettä, hän kaataa sen viemärin sijaan koiran juomakuppiin. Perhe kierrättää jätteet tarkasti, jotta sekajätemaksu pysyy hyvin pienenä.

– Perhevapaalla rahaa kuluu helposti liikaa, koska aikaa on niin paljon. Kahvittelu kaupungilla on paheeni, joka tosin tekee hyvää sielulle.

Ella ja Teemu eivät koe ainaista pennin venyttämistä rankaksi, usein pikemminkin palkitsevaksi.

– Jos olen löytänyt Hillalle tuliterän ulkohaalarin kympillä tai tehnyt ruokaostokset alle budjetin, tuuletamme sitä yhdessä.

Joskus Ellasta olisi ihanaa, jos rahanmenoa ei tarvitsisi koko ajan miettiä. Välillä hän herkutteleekin ajatuksella siitä, kuinka töihin paluun jälkeen rahat riittävät taas enempään.

– Kun palaan töihin, aion aloittaa taas jonkin kalliimman harrastuksen, kuten kuntosalin tai ratsastuksen.

 

Läpsystä vaihto ja töihin

Perhe: Oona, 31, Taro, 31, sekä lapset Airi, 4, ja Sampo, 2. Oona on osittaisella hoitovapaalla ja työskentelee myyjänä Verkkokauppa.comissa. Taro on erityisasiantuntijana Invalidiliitossa.

Pikaiset heipat eteisessä, läpsystä vaihto. Kiireisimpinä päivinä Oona ei ehdi nähdä puolisoaan Taroa kuin vilaukselta.

Taro on arkipäivät töissä, ja Oona hoitaa lapsia kotona. Perjantai-iltapäivänä vuoro vaihtuu, ja Oona tekee viikonloput pitkää päivää myyjänä elektroniikka- ja kodinkoneliikkeessä. Hän on palannut osa-aikatöihin heti vanhempainvapaan päätyttyä, kun lapset ovat olleet noin yhdeksänkuisia.

Ensisijainen syy Oonan varhaiseen töihin paluuseen on ollut raha. Samalla työ on ollut myös henkireikä, ihana hengähdystauko aikuisten maailmassa.

– Molemmilla kerroilla äitiysloman jälkeen töissä on tuntunut ihmeelliseltä. Siellä saan syödä lounaan rauhassa ilman, että kukaan kiljuu vieressä. Kun käyn välillä töissä, jaksan lastenkin kanssa paremmin, Oona kertoo.

"Meille on tärkeää sekä hoitaa lapset kotona että säilyttää kohtuullinen elintaso."

Välillä kiireisen arjen hallitseminen vaatii luovuutta ja minuutintarkkaa aikataulutusta. Kun esikoinen Airi oli vauva, Oona ja Taro olivat molemmat töissä Oonan nykyisessä työpaikassa. Silloin työvuorot järjesteltiin niin, että Taron työvuoro alkoi, kun Oonan vuoro päättyi.

– Airi kulki Taron mukana töihin vaunuissa. Kun pääsin töistä, imetin hänet työpaikalla ja lähdimme kotiin, Oona muistelee.

Kumpikin vauva tottui aikanaan äidin töihinpaluuseen hyvin. Oonan työpaikka on auki ympäri vuorokauden, ja hän saa itse valita työvuoronsa. Etenkin aluksi Oona teki paljon iltavuoroja, jolloin vauva meni yöunille pian äidin töihin lähdön jälkeen.

Viimeiset vuodet ovat olleet perheelle todella kiireisiä. Paitsi että vanhemmat ovat käyneet vuoroin töissä, perhe on samalla rakennuttanut talon ja Taro opiskellut uuden ammatin.

– Ensimmäinen vuosi Airin syntymän jälkeen oli todella rankka. Silloin sovimme Taron kanssa, että vauvavuoden aikana emme eroa, vaikka mikä olisi.

Vaikka välillä on rankkaa, järjestely sopii perheelle oikein hyvin.

– En edes osaa kuvitella muunlaista elämää. Meille on tärkeää sekä hoitaa lapset kotona että säilyttää kohtuullinen elintaso.

Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen
Eeli haluaa pelata ihan oikeaa jalkapalloa. Kuva: Milka Alanen

Eeli haluaa oppia pelaamaan yhtä hyvin kuin isä.

”Käyn jalkapallotreeneissä Olavin kanssa. Me ollaan molemmat kolme. Äiti ja iskä istuu penkillä ja antaa mulle vettä, kun on tauko. Harkkoihin on kiva mennä. Siellä saa opetella pelaamaan hyvin jalkapalloa.

Treenien alussa mennään alkupiiriin. Siellä pitää kertoa, mikä mun nimi on ja onko juttuja. Jos ei ole juttuja, niin ei ole.

Parasta on se, että saa pelata ihan oikeaa jalkapalloa ja tehdä kikkoja. Mä haluan tehdä pääpuskuja ja harjoitella seinään päin potkuja. Vaikeita on yhdellä jalalla kikat ja takaperin juokseminen. Haluan oppia sellaisia temppuja, että toinen potkaisee tähän otsaan ja mä pusken pallon maaliin.

Joskus alkaa ärsyttää, kun treenit kestää niin pitkän aikaa. Tulee vähän väsynyt olo. Sitten alan potkia lattiaa ja nyrkkeillä.

Haluan harrastaa jalkapalloa myös isona. Käyn katsomassa isin pelejä. Siellä isi potkaisee Oskulle pallon ja Osku puskee maaliin.”

Eeli, 3

Tahranpoistossa nopeus on valttia. Joskus tehokkain aine tahranpoistoon löytyy omasta keittiöstä.

Marttojen koordinaattori Katariina Juurikkala kertoo, että yleinen virhe tahranpoistossa on se, että tahra jätetään vaatteelle liian pitkäksi aikaa. Tärkeää on myös tunnistaa tahra.

– Mustikkatahra pitää puhdistaa eri tavalla kuin tussi. Aina puhdistus kannattaa aloittaa mahdollisimman pian, jolloin onnistumisprosentti on parempi, Juurikkala sanoo. 

Jos tahrassa on proteiinia, se pitää muistaa puhdistaa aluksi kylmällä vedellä. Lämpimässä vedessä proteiini saattaa muuttaa muotoaan, jolloin se jämähtää vaatteeseen kiinni vielä tiukemmin. 

Monet kaupoissa myytävät tahranpoistoaineet sisältävät vahvoja kemikaaleja. Omasta keittiöstä voi löytää tahranpoistoon luonnonmukaisia apuvälineitä, joissa on jo luonnostaan samalla tavalla vaikuttavia emäksisiä ja happamia aineita. 

Aurinkorasvatahraan kannattaa kokeilla soodasta ja vedestä tehtävää tahnaa.

– Soodasta ja vedestä voi tehdä tahnan, jota levitetään paikallisesti tahralle. Tätä kannattaa testata erityisesti rasvatahroihin. Sitruunaakin voi kokeilla tahranpoistajana. 

Puhdistuksen perusperiaatteet:

  • Pese tahra paikallisesti mahdollisimman nopeasti.
  • Älä hankaa tahraa vaan hiero sitä kevyesti.
  • Pese vaate lopuksi pesukoneessa hoito-ohjeiden mukaan.

Aurinkorasvan kohdalla toimitaan samalla tavalla kuin minkä tahansa muun rasvatahran kanssa. Aluksi tahra käsitellään haalealla vedellä ja käsitiskiaineella. Käsitiskiaine poistaa rasvaa, joten siksi se on paras apu vaatteiden rasvatahroihin. Myös nestemäistä pyykinpesuainetta voi kokeilla alkupesuun. 

Rasvatahroihin toimii hyvin myös sappisaippua, joka on kemiallisia puhdistusaineita luonnonmukaisempi.

Askarteluliiman tai tussin saa parhaiten irti haalealla vedellä. Jos liima on vesiliukoista, sen pitäisi lähteä vaatteesta samantien. 

Mustikkatahroihin auttaa kiehuva vesi. Koko vaatetta ei tarvitse kastella, vaan vettä voi kaataa paikallisesti tahralle. Tätä ei tosin kannata ihan herkimmille materiaaleille kokeilla, ettei kiehuva vesi vain tuhoa vaatetta.

Kokeile mustikkatahralle maustamatonta jogurttia.

Mustikkatahroihin on myös olemassa vanhan kansan kikka: kokeile kaataa tahralle hiukan maustamatonta jogurttia tai piimää. Kun nämä ovat vaikuttaneet hetken huuhtele tahra ja pese vaate pesukoneessa.

Mustikan ja muiden marjatahrojen pesussa pitää olla erityisen nopea, sillä marjojen mehu imeytyy hanakasti tekstiilikuituihin. Kuivuessaan mehu kiinnittyy kuituihin vielä tiukemmin ja sitä on hankala saada pois.

Jäätelön ja muiden proteiinipitoisten tahrojen alkupuhdistukseen käytetään kylmää tai viileää vettä. Tahraa voi liottaa viileässä vedessä, johon on sekoittanut käsitiskiainetta.

Erilaisten hedelmätahrojen alkupuhdistukseen kannattaa käyttää kylmää vettä ja käsitiskiainetta.

Porkkanatahraan voi auttaa auringon UV-säteily. Kun vaatteen tahra on käsitelty ja vaate on pesty pesukoneessa, sen voi jättää kuivumaan aurinkoon. UV-säteily haalistaa tahran parhaimmassa tapauksessa kokonaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että aurinko haalistaa myös vaatteen omia värejä, joten tummille vaatteille tätä tapaa ei kannata käyttää.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.