Ero on vaativa laji. Jos suhteessa on vaikeuksia, ero usein kärjistää niitä. Miksi?

1. Miksi hyvät ihmiset voivat erossa käyttäytyä huonosti?

Erossa voi moni asia mennä pieleen. Pariterapiaan hakeutumisesta voi olla apua – mieluummin vähän aikaisemmin kuin asioiden jo kärjistyttyä. Terapiassa tilanteet voivat usein rauhoittua ja eron aiheuttama sokki lientyä. Molempia puolisoita rohkaistaan etsimään tukea ongelmiinsa. Ero voi kuitenkin tulla pariterapiasta huolimatta.
Se on yleensä kova ja vaativa laji. Jos parisuhteessa on vaikeuksia, ero usein vielä kärjistää niitä. Jos päätös ei ole yhteisen pohdinnan tulos, eroavat ovat toisiinsa nähden eri tilanteessa. Toinen on saattanut miettiä asiaa pitkään, toiselle se tulee puskista. Erivaiheisuus tuottaa ahdistusta. Kun erosta tulee totta, alkavat entiset puolisot helposti nähdä toisensa uhkana ja reagoivat sen mukaan. Väkivaltainen käytös on kuitenkin aina väärin ja tekijänsä vastuulla

2. Mistä rajut reaktiot johtuvat?

Ihmisten käyttäytymistä ohjaa karkeasti sanottuna kaksi erilaista "ohjelmaa" tai "moodia". Tavallisessa, turvallisessa maailmassa eletään niin sanotusti sietoikkunan puitteissa. Aikuisilla ihmisillä on käytössä harkintaan eli "järkeen" liittyvät hitaan viisauden resurssit.  Kun ihminen kokee joutuvansa uhatuksi, ulos sietoikkunasta, "moodi" helposti vaihtuu. Harkintaan perustuva viisaus vaihtuu nopeaan "uhan alla toimimisen" logiikkaan. Nopea viisaus sinänsä on ihmiselle tarpeellinen asia. Jos auto syöksyy kohti, verkkaisuus tuottaa kuoleman. Tarvitaan nopeaa ja intuitiivista reagointia, jossa harkinta kytketään ikään kuin tilapäisesti pois päältä. Nopeasta viisaudesta on kuitenkin haittaa, jos sitä käytetään soveltumattomissa tilanteissa. Riitaisat pariskunnat usein traumatisoituvat ja alkavat nähdä toisensa vaarana. Uhattuina he siirtyvät nopean viisauden käyttäjiksi yrittäessään ratkoa välejään. Tämä yleensä pahentaa asiaa, koska tilanteissa tarvittaisiin malttia ja harkintaa. Käyttäytymisestä tulee sekavaa ja poukkoilevaa, kummankin omalta kannaltaan oikeutettu kokemus uhattuna olemisesta pahenee. Se lisää poukkoilua, mikä lisää uhkaa... Kierre voi pahentua todella ilkeäksi puolin ja toisin – kummankin näkökulmasta katsottuna. Jos vielä lapset joutuvat tämän "uhkapelin" nappuloiksi, voivat tilanteet olla tosi ikäviä. Siksi huonojen kierteiden rauhoittaminen ja paluu hitaaseen viisauteen on erittäin tärkeää. Tähän tarvitaan usein ulkopuolista apua.

3. Voiko hyvää eroa olla?

Eroavien aikuisten täytyy tavoitella lasten kannalta hyvää eroa. Näkökulma täytyisi saada vaihdettua aikuisten oikeuksista lasten parhaaseen. Se toteutuu, kun vanhemmat pystyvät keskinäisen suhteensa päättymisestä huolimatta jatkamaan riittävää, vanhemmuuteen liittyvää yhteistyötä lapsiin liittyvissä kysymyksissä. Eron haaste on juuri tässä. Samalla kertaa pitää haudata parisuhdetta ja synnyttää eron jälkeistä vanhemmuuden yhteistyötä. Ei ihme, että monilla on vaikeuksia tässä ristiriitatilanteessa.

4. Miten sopuun päästään?

Olen työssäni perheasioiden sovittelijana nähnyt, että vanhemmat yleensä rakastavat lapsiaan ja haluavat heille hyvää. Useimmat vanhemmat tajuavat eroon liittyvän vihankin keskellä, että lapset tarvitsevat molempia vanhempiaan. He eivät lakkaa rakastamasta näitä, vaikka vanhemmat lakkaisivat rakastamasta toisiaan. Kun kuvakulmaa onnistutaan vaihtamaan ja ihmisiä rauhoittamaan, hyödyntämään hidasta viisautta, monet vanhemmat kykenevät tekemään riittävän hyvää yhteistyötä lastensa parhaaksi. Mikäli eron jälkeisten asioiden selvittely tuntuu vaikealta, kannattaa etsiä tukea perheasioiden sovittelusta. Neutraalin ulkopuolisen apu helpottaa usein tilannetta.

Asiantuntija:
Jari Kekäle, TT, perheterapeutti VET. Perheneuvoja ja perheasioiden sovittelija, Järvenpään perheasioiden neuvottelukeskus.