Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Uusi ruotsalaistutkimus kääntää entiset varoitukset päälaelleen.

Reilu kuukausi sitten Helsingin Sanomissa ja Iltasanomissa oli pieni tiedeuutinen. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan auringon välttely on terveydelle haitallisempaa kuin auringossa oleilu.

Oho, nyt sitten kaikki lahnana rannalle makoilemaan, niinkö? No, ei nyt ihan niinkään. Helsingin Sanomien uutisessa tätä ei mainittu, mutta Iltasanomissa kerrottiin: vaikka auringon välttelijöiden kuolleisuus kaksinkertaistui eniten aurinkoa ottavien ryhmään verrattuna, niin selvästi pienin kuolleisuus oli lopulta siinä ryhmässä, joka otti aurinkoa kohtuullisesti.

Auringolla on monia positiivisia vaikutuksia terveyteen. Auringon UV-säteily on merkittävin D-vitamiinin lähde, ja se vähentää luultavasti useiden syöpien, kuten rinta- ja eturauhassyövän riskiä, emeritusprofessori Matti Hannuksela sanoo Hyvä Terveys -lehdessä.

Auringon valo auttaa myös moniin iho-ongelmiin, kuten ihottumaan ja psoriasikseen.

Myös mielentilaan auringonpaisteella on positiivinen vaikutus.

Toisaalta auringon UV-säteily altistaa melanoomalle, ihosyövistä vaarallisimmalle. Melanooman arvioidaan lisääntyvän Suomessa vuoteen 2020 mennessä puolitoistakertaiseksi nykyisestä, kerrotaan Säteilyturvakeskuksen, Suomen Syöpäyhdistyksen, Työterveyslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteisessä lehdistötiedotteessa. Se tarkoittaa noin 2 000 sairastunutta vuodessa.

Toinen, pienempi haittapuoli on, että vuosien varrella kertynyt säteilykuorma vanhentaa ja rypistää ihoa.

Ihon palaminen alaikäisenä on yksi merkittävimmistä ihosyövän riskitekijöistä. Siksi melanooman ehkäisyssä on erityisen tärkeää, että lasten ja nuorten ihoa varjellaan UV-säteilyltä. Myös silmät on syytä suojata aurinkolaseilla.

Syöpäjärjestöjen nettisivuilla neuvotaan, että D-vitamiinia kannattaa tankata ulkoilemalla. Makoilua auringossa sen sijaan ei suositella, sillä makuulla ollessa ihon UV-säteilyä saava pinta-ala kasvaa moninkertaiseksi ja säteily tulee iholle kohtisuoraan.  

Nyrkkisääntö siis on, että auringossa voi olla, mutta sitä ei kannata ottaa.

(Jos kuitenkin tykkäät rannalla makoilusta kuten minä, niin muista tarpeeksi tymäkät suojavoiteet. Suojakerroin 30 on hyvä.)

Lue lisää Hyvää päivää -palstan juttuja:

Rusketus purkista – näin onnistut

Kiiltääkö naama? Käytä kasvopaperia

Onko ryhti hukassa? Näin se löytyy

Marianne Rautanen on Meidän Perhe -lehden toimitussihteeri, jolla on keittiönkaapissa seitsemän pussia pähkinöitä ja joka yrittää sinnikkäästi löytää kosmeettisen avun mustiin silmänalusiin.

Hyvää päivää -palsta päivittyy torstaisin.

Suomalaislapsi saa tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä. Tarvittaessa sitä voidaan aikaistaa.

Tuhkarokon leviäminen jatkuu Euroopassa. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina, että jo noin 14 000 eurooppalaista on sairastunut tuhkarokkoon runsaan vuoden aikana. Tartuntoja on ollut vuonna 2017 erityisen paljon Romaniassa, Italiassa ja Saksassa, mutta myös esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa ja Belgiassa. Tauti on levinnyt myös Ruotsissa.

Suomalaisvauvat saavat tuhkarokkorokotteen yleensä 12 kuukauden iässä annettavassa MPR-rokotteessa. Uskaltaako vielä rokottamattoman lapsen kanssa matkustaa esimerkiksi Italiaan tai Kreikkaan?

Vastaus riippuu siitä, kuinka pienestä vauvasta on kyse, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo. Nohynek työskentelee THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

Tautiriskin kannalta alle puolivuotiaan kanssa matkustaminen voi olla jopa turvallisempaa kuin isomman vauvan kanssa.

– Ihan pienellä vauvalla on vielä paljon vasta-aineita äidiltä, ja hän on aika hyvässä suojassa. Erityisesti näin on silloin, jos vauva saa pelkkää rintamaitoa, Nohynek sanoo.

– Äidiltä ennen syntymää saadut vasta-aineet hiipuvat vähitellen, ja tosi alhaisella tasolla ne alkavat olla puolen vuoden iässä. Vasta siitä eteenpäin vauva alkaa vähitellen itse muodostaa vasta-aineita kohtaamiansa taudinaiheuttajia ja rokotteita vastaan.

Isommilla vauvoilla isompi tautiriski

Pienellä vauvalla tuhkarokkoa suuremmat riskit liittyvät hinkuyskään ja RSV-infektioon sekä eksoottisempiin tauteihin kuten malariaan, joita vastaan Suomessa syntyneellä äidillä ei yleensä ole vasta-aineita.

Isommilla vauvoilla ja rokottamattomilla taaperoilla voi olla matkoilla suurempi riski sairastua tarttuviin tauteihin, koska he tutustuvat ympäristöön jo itse. Ripulit, hengitystieinfektiot ja muut virukset tarttuvat herkästi, kun lapsi syö muutakin ravintoa kuin rintamaitoa ja lisäksi ryömii tai konttaa ja poimii maasta kaikkea suuhunsa.

MPR-rokotteen voi ottaa aikaisintaan puolen vuoden iässä.

Tuhkarokko tarttuu herkästi. Tartunnan voi saada ilmateitse, pisara- tai kosketustartuntana.

Nohynek arvioi, että Euroopan tuhkarokkoalueille matkustamista kannattaa vakavasti harkita, jos lapsi ei ole vielä saanut MPR-rokotetta. Lomakohteissa tartuntariskiin vaikuttaa sekin, mistä maista muut turistit ovat ja onko heitä tai heidän lapsiaan rokotettu vai ei. Riski voi olla myös lentokentillä ja väentungoksissa kuten suosituissa turistinähtävyyksissä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Disneylandissa levisi muutama vuosi sitten tuhkarokkoepidemia. 

Jos perhe ehdottomasti haluaa matkustaa alueelle, jolla tiedetään olevan tuhkarokkoepidemia, MPR-rokotteen antamista vauvalle voidaan aikaistaa. MPR-rokote voidaan antaa aikaisintaan puolen vuoden iässä. Varmempi suoja saadaan kuitenkin, jos rokotteen saa hieman myöhemmin, noin 9-11 kuukauden iässä.

Rokotesuoja alkaa tehota noin kahden viikon kuluttua rokotuksesta. Aikaistetun rokoteannoksen jälkeen tarvitaan vielä kansallisen rokoteohjelman mukaiset tehosteet 12 kuukauden ja 6 vuoden iässä.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila haluaisi palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen. 

Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta vaikeuttaa vanhempien mahdollisuuksia ottaa vastaan tarjottua työtä, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo.

Suunniteltu työttömyysturvan aktiivimalli tekee yhtälöstä entistä vaikeamman: aktiivimallissa työtön menettää osan työttömyysetuudesta, ellei hän ole kolmen kuukauden aikana 18 tuntia töissä riittävällä palkalla, viikon verran työvoimapalveluissa tai tienaa yrittäjänä 241 euroa.

Helsingin Sanomat kertoo jutussaan maanantaina, että keskustelu aktiivimallin toteutustavoista jatkuu vilkkaana. Mallia vastustavaan kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 115 000 allekirjoitusta.

Kurttilan mukaan aktiivimallista päätettäessä ei ole huomioitu lasten varhaiskasvatuksen järjestämistä.

– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila arvioi.

”Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää.”

Lapsiasiavaltuutetulla on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: subjektiivinen oikeus päivähoitoon on palautettava kaikille, tai alle kouluikäisten lasten vanhemmat on rajattava kokonaan pois työttömyysturvan aktiivimallista.

– Pieniä lapsia ei voi jättää yksin kotiin vanhemman lähtiessä töihin. Tämän ei pitäisi olla kenellekään epäselvää. Jos yhteiskunta ei pysty järjestämään tarvittavia varhaiskasvatuspalveluita joustavasti, silloin työttömiä vanhempia ei voi rangaista aktiivimallin mukaisesti lapsen hoitamisesta kotona, Kurttila pohtii.

Kurttila on aiemminkin puhunut varhaiskasvatuksen puolesta ja päivähoito-oikeuden rajausta vastaan. Hän on huomauttanut, että kukaan ei hyväksyisi sitä, että lapsilla olisi perhetaustansa perusteella erilainen oikeus käydä koulua.

– Rajaus päivähoito-oikeuteen tarkoittaa käytännössä samaa. Kuitenkin tiedetään, että ne lapset, joiden perheissä on esimerkiksi työttömyyttä tai vähäosaisuutta, hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten.

Keskustele alle: Onko lapsesi oikeutta päivähoitopaikkaan rajattu oman työttömyytesi takia? Miten se on vaikuttanut työnhakuusi?